Jos täpötäydellä Olympiastadionilla tai Seinäjoen Tangomarkkinoilla heittäisi pehmeän pallon väenpaljouteen, todennäköistä olisi, että pallo osuisi Olaviin. Kaikkien aikojen nimitilastossa Olavi komeilee suosituimpien suomalaisten miesten nimilistassa sijalla kolme. Nimen suosion taustalla on keskiaikainen perinne, jossa sidettä suojelevaan pyhimykseen vahvistettiin antamalla lapselle tärkeän pyhimyksen nimi. Suomessa ja pohjoismaissa tämä pyhimys oli Pyhä Olavi.

Neidon kyynel kertoo kahdeksan tarinaa Olavinlinnasta, kenties Suomen merkittävimmästä sotalinnasta. Tarinoiden hahmot ovat tuttuja monelle matkailijalle ja Oopperajuhlavieraalle. Neidon kyynel kertoo, kuinka nuo tarinat syntyivät ja kuinka ne ovat saaneet vuosien saatossa kaikenlaisia muotoja. Historialliset faktat yhdistyvät teoksessa ilottelevaan esseistiikkaan.

Olavinlinnaan on aina yhdistynyt omalaatuinen jykevyys ja synkkä kauneus. Linnan perustamisesta alkaen on puhuttu sitä ympäröivästä syvästä virrasta, jossa uivat mustat kalat, eikä kertomus muuriin muuratusta, ryssää rakastaneesta linnaneidostakaan ole valoisimmasta päästä.

Tarinoiden toisesta päästä löydämme Eino Leinon, joka juopui linnasta kansallisen herätyksen vuosina ja Savonlinnan Oopperajuhlien libretistejä ja dramaturgeja, joille linna on ollut luovuuden sarvi vuosikymmenien ajan.

—–

Kirjailijasta

Neidon kyyneleen kirjoittaja on jyväskyläläisen historioitsija Matti Rautiaisen teos. Rautiaisen perhe on niitä kuuluisia kesäsavonlinnalaisia, ja hänen vaimonsa kotitalo sijaitsee Punkaharjulla.

Teoksen kuvaliitteen upeista kuvista vastaa savonlinnalainen lavastaja ja valokuvaaja Tua Hautamäki. Kiitokset kuvista kuuluvat myös Savonlinnan Oopperajuhlille, Savonlinnan teatterille ja Museovirastolle.