KADONNEEN NAISEN KOUVOLA

Kouvolan Sanomat julkaisi tänään sunnuntaina henkilöhaastattelun Kouvolan entisestä apulaispoliisipäälliköstä Kimmo Hyvärisestä. Eläkkeelle päästyään Hyvärinen toteutti pitkäaikaisen unelmansa ja kirjoitti rikosromaanin, jonka keskiössä on poliisityö.

© Jenni Kolehmainen

Hyvärisen esikoisromaani Kadonneen naisen arvoitus on dekkari, joka saa kiittää kirjailijan kotiseutua. Vaikka kirjan nimiölehdellä lukeekin: ”Kaikki henkilöhahmot ovat keksittyjä ja mahdolliset yhtymäkohdat todellsiin ihmisiin ovat sattumaa”, tapahtumapaikat ovat oikeita ja tosia.

Tässä artikkelissa vierailemme joillakin Kadonneen naisen arvoitus -dekkarin tapahtumapaikoilla. Oppaanasi on kirjan kustantaneen Aarnin kustantaja Pasi Luhtaniemi, joka tuo reissuun omat henkilökohtaiset mausteensa. Kolme vuotta Kouvolan Kuusankoskella toiminut kustantaja tuntee kaupungin jo omakseen. Siinä on kaikki se rappio ja kukoistus, mitä luova ihminen tarvitsee voidakseen hyvin.

Manski ja Salpausselänkatu

Tutustuin syksyllä 2016 ensimmäistä kertaa katuun, joka on tullut sittemmin sitäkin tutummaksi, koska vaimoni työpaikka Kouvolan teatteri sijaitsee sen varrella. Kadun keskivaiheilla, Asemakadun risteyksessä sijaitsee Kymen Lukon jykevä funkkisrakennus. Arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema kivilinna (rak. 1936) edustaa samaa selkeää funktionalismia kuin Alvar Aallon kuuluisa Suoja-talo (1933) Jyväskylässä. Molemmat rakennettiin myös samaan tarkoitukseen, Suojeluskuntapiirin esikuntarakennukseksi, valkoisen Suomen menestyksen ’lukoksi’.

Kymen Lukkon rakennus alkuperäisasussaan 30-luvulla. Myöhemmin taloon on rakennettu neljäs kerros.

Yksityisetsivä Hopa Huiskosen toimisto sijaitsee Salpausselänkadun, kivijalkaliikkeessä Kymin Lukon rakennuksesta itään. Kadun pienet kivijalkayritykset ja Manskin kävelykatu ovat tärkeä osa Kouvolan perinteistä ydinkeskustaa.

Ensimmäinen muistoni Salpausselänkadusta liittyy kuitenkin Teboilin huoltamoon Kalevankadun ja Salpausselänkadun kulmauksessa. Pysäköin tuolle pihalle autoni vieraillessani ensimmäistä kertaa Kouvolassa

Sama piha on yksi Kadonneen naisen arvoituksen dramaattisimpia tapahtumapaikkoja.

”Huoltoaseman pihalla savusi kaksi mustunutta luurankoa, paljaiden vanteiden päällä. Autoista roikkui sammutusvaahdon jämiä ja pihan asfaltilla kellui isoja vaahtokasoja. (Kadonneen naisen arvoitus, s. 26)

Melkein kuin suoraan romaanista, ellei romaani olisi sittenkin vain ”kuviteltua todellisuutta.”

Sompanen

Sompasen levähdyspaikka isoine levikkeineen edustaa mennyttä kulta-aikaa, kun TVL oli vielä voimissaan ja jaksoi huoltaa hyvin varusteltuja tienvarsien levähdyspaikkoja.

Huiskosen ja Luhtaniemen yhteinen tuttava.

Tragikoomisempi yhteys oman historiani ja Hyvärisen kirjan väliltä löytyy ns. ”Raikon suoralta”, muutama sata metriä Sompasesta kohti Heinolaa. Olen kärynnyt ylinopeudesta samaan peltipoliisiin Hopa Huiskosen kanssa, ja paljastanut minäkin tyhmän hevosennaamani.

Sen traagisimman eli pääkallon löytöpaikka on luonnollisesti Sompasen pohjamudat. Siitä kirjassa enemmän.

Virtakivi

Virtakiven sauna ja pesula olivat vuosisadan ajan voikkaalaisten kokoontumispaikka, luonnonkauniilla paikalla Kymin Voikkaankosken yläjuoksulla. Tehdasyhteisö kokoontuu vieläkin rannalle esimerkiksi legendaariseen Voikkaa-rock -tapahtumaan, yli kymmen vuotta Suomen tunnetuimman tehtaan alasajon jälkeen. Tapahtumaan minut tutustutti kesällä 2017 kansatieteilijä Jyrki Pöysä, jonka synnyinkoti löytyy Pilkanmaalta. Meno on rouheaa ja vieraan kannattaa mennä kiltisti virran mukana.

Virtakiven sauna nykyasussaan, Kymijoen rannalla

Mitä voikkaalainen on mieltä rikollisuudesta? – Annetaan Kapo Allanin, kannabista ulkorakennuksessaan viljelevän kantapeikon vastata:

”Pari kaveria huolestui jo vuoden vaihteen tienoilla, ja kevään aikana huumeita virtasi lisääntyvällä vauhdilla. Mie huolestuin, koka ja piri ei kuulu lapsille.” (Kadonneen naisen arvoitus, s. 150)

Kouvola-Talo

Kouvola tunnetaan valtakunnallisesti yhdestä tapahtumasta ylitse muiden. Myös minä tutustuin kaupunkiin ensimmäistä kertaa 2014 juuri Kouvolan Dekkaripäivien vieraana. Tapahtumapaikka oli Kouvola-talo ja sen Simelius-sali.

Rikosromaani voi olla samanaikaisesti niin parasta aivovoimistelua kuin aivotonta roiskintaa. Kokoamalla kahden päivän ajaksi rikosromaanit lajista riippumatta saman katon alle Dekkaripäivät on jokavuotinen piristysruiske muutoin verkkaisena asioitaan toimittelevalle Kouvolalle.

Tervetuloa Kouvolan Dekkaripäiville 9.-10.10.2020!

Vuoden 2020 Dekkaripäivät pidetään 9.-10.10. Kouvolan kaupunginkirjastolla. Allekirjoittanut kysyy tapahtumassa kirjailija Kimmo Hyväriseltä, kumpi hän haluaisi mielummin olla, Hercule Poirot vai Arnold Schwarzenegger.

Kymin ruukki

Kadonneen naisen arvoitus ratkeaa Kymin ruukilla, vajaan kilometrin päästä kotoani. Kymin ruukki on Kymi Oy:n entinen tehdasalue Kuusankoskella. Alueella tehtiin paperia ja kartonkia 1870-luvulta lähtien liki sadan vuoden ajan.

UPM Kymi kehittää Kymin ruukin aluetta kulttuurin ja pienyritysten alueeksi. Kadonnut nainen saatta löytyä näistä kiinteistöistä…

Muutettuamme Kouvolaan rakastuin heti Kymin vanhaan tehdasmiljööseen, joka tuo elävästi mieleen esimerkiksi Finlaysonin/Tampellan alueen Tampereella, vanhimmilta osiltaan myös Fiskarsin alueen länsi-Uusimaalla. Ruukin alueella toimii nykyään kulttuuriyrittäjien Taideruukki sekä pienteollisuutta, muun muuassa erinomaista ruisleipää paistava Tuomon Luomu.

Kymin ruukki on tärkeä osa mahtavaa Kymijoen keskijuoksua, jonka päälle, Salpausselän harjulle myös Kouvola on rakennettu. Vuosituhansia vanha maisema ja sadat vuodet ihmisiä ja yrittäjyyttä tekevät Kouvolasta kuin Suomen pienoiskoossa.

Kyllä tuollaiseen kokonaisuuteen rikoksiakin mahtuu, Hopa Huiskosen ja ystävien ratkottavaksi!

Pasi Luhtaniemi

PS: Kadonneen Naisen arvoitus on nyt myynnissä ennakkoon Aarnin verkkokaupassa. Ilmainen toimitus. Kirja toimitetaan asiakkaalle viimeistään 1. kesäkuuta 2020.