Kustannus Aarni julkaisee vuosittain vain kourallisen painettuja kaunokirjoja, jonka lisäksi kehitämme koko ajan e-kirjojen julkaisutoimintaamme. Toimimme pääsääntöisesti toimittaja/valmentajaverkostomme kautta. Suurin osa kustannuspäätöksistämme syntyy siten, että joku verkostomme jäsen suosittelee kirjoittajaa ja käsikirjoitusta johtoryhmällemme.

Avaamme tässä dokumentissa asioita, jotka vaikuttavat päätöksiimme.

1. Ensimmäinen ja poleemisin kokonaisuus käsittelee aihetta, mikä on hyvä kaunokirjallinen teksti.  – Väitämme tietävämme asian.
2. Toisen otsikon alla käsittelemme asiaa, miksi kustantaja ei vastaa. Esimerkkimme on tietenkin Kustannus Aarni.
3. Kolmanneksi kerromme, mikä on käsityksemme mukaan muodoltaan eli asetteluiltaan hyvä käsikirjoitus. Käsikirjoituksen toimittaminen kirjaksi on ankaraa työtä, jossa ensimmäinen kynnys liittyy itse dokumenttiin ja sen luettavuuteen.

1. HYVÄ KÄSIKIRJOITUS

Hyvä kaunokirjallinen käsikirjoitus voi käsitellä mitä aihetta tahansa, jopa sellaista, jota esimerkiksi itsesuojeluvaiston omaava toimittaja kiertää.  Kaunokirjallinen teos voi kirjoittaa ymmärtäen väkivallantekijästä tai hyväksikäyttäjästä. Samalla on kuitenkin tärkeää, ettei se hyväksy heidän toimintaansa. – Tämä näennäinen paradoksi on mahdollista vain kaunokirjallisuudelle, koska se tuntee käsitteet epäluotettava kertoja ja teema.

Kaikessa kaunokirjallisuudessa täytyy olla mukana runoutta. Runoudella tarkoitetaan  kielen rytmiä ja sanojen sointia sekä sanavarastoa, jota kirjoittaja käyttää korvatakseen ja varioidakseen suomen kielen yleisimpiä ilmaisuja. Näin kirjoittaja välttää myös yleisimmän ammattitaudin, tautofonian, joko sanassa tai fraasissa.

Käsikirjoituksen ilmaisu paljastaa, kuinka valmis kirjoittajan oma ääni on.  Ilmaisulla tarkoitetaan sitä, kuinka kirjoittaja muodostaa lauseita ja rakentaa jaksoista lukuja.

Kaunokirjallisuudelle, edes kovaksikeitetyille rikosromaaneille tai selkokielisellä viihderomaanille,  ei ole oikeinkirjoitusohjeita, joita seuraamalla  siitä tulee automaattisesti hyvä. Kirjoittajan kielen erottuvuus on sen sijaan hyve, jolla aina joku  ponnistaa massojen marginaalista tunnettuuteen.

Älä säästä sanoissa, mutta säästä välimerkeissä on yleisohje sujuvan kaunokirjallisen tekstin kirjoittamiseen. Parhaat suorasanaisen tekstin välimerkit ovat pilkku ja piste. Tämän lisäksi dialogissa on hyvä käyttää vuorosana- eli repliikkiviivaa. Huutolauseissa ja kysymyslauseissa käytetään pisteen sijasta ao. välimerkkiä.

Toisin kuin asiatekstissä, kaunokirjassa voidaan myös rikkoa vakiintunutta kielioppia. Jos asia on perusteltua, virkkeen voi päättää ja aloittaa mihin/millä sanalla tahansa ja lauseissa ei tarvita  perinteistä subjektia tai predikaattia. Virkkeen voi jopa aloittaa pienellä kirjaimella.

Kaunokirjailija luo oman kielioppinsa, jonka lukija omaksuu tekstin ensimmäisten sivujen aikana. Tämä kielioppi on osa kirjailijan ilmaisua ja tyyliä.

Kysy itseltäsi, miksi tekstisi pitää tulla kirjoitetuksi. Yksikään kaunokirja ei elä ilman aihetta,  pelkkänä taidokkaana kerronta- ja muotokokeiluna.

Kun toimittaja valitsee artikkelinsa aiheen, hän pohtii, miksi jokin yhteiskunnan tai kulttuurin ilmiö täytyy saattaa näkyväksi. Kirjailija antaa tämän lisäksi aiheelleen tulkinnan. Tästä tulkinnasta käytetään nimitystä teema. Teema ei löydy puhtaasti mistään, mikä on kirjoitettu käsikirjoitukseen, vaan kukin lukija määrittelee sen oman lukukokemuksensa perusteella. Kerrontateorian mukaan se on implisiitin eli näkymättömän kirjalijan viesti lukijalleen.

Lopuksi: Kaunokirjallisuuden aiheen käsittelyyn kuuluu vaikeasti määriteltävä ominaisuus, “ihme”. Jopa silloin, kun aihe on arkipäiväinen ja sen käsittely naturalistista eli todellisuus esitetään paljaimmillaan, ihmeen on oltava mukana.

Ihme on eräänlainen raolleen jätettävä ovi, jonka kautta lukija löytää takaisin arkeensa lukukokemuksensa jälkeen. Se voi olla pelkkä kauniin muotoinen pilvi hurmeisen tantereen päällä tai se voi olla muisto, laulunpätkä, ihmisen kasvot, jotka eivät suoraan liity kerrottaviin tapahtumiin. Ihmeen kautta lukija jää pohtimaan lukemaansa ja ehkä tuntee kohottuneenkin hetkeksi.

2.  Miksi Aarnilta ei vastata?

Kustannus Aarni on 1+5 hengen yritys, jossa on päätoimisesti vain  kustantaja Pasi Luhtaniemi. Hän tekee lopullisesti kaikki Aarnin kustannuspäätökset, mikä tarkoittaa sitä, että myös hän tutustuu mitä kautta tahansa Aarnin työpöydille ilmestyneisiin käsikirjoituksiin. Pienessä kustantamossa työtä riittää kokonaisvaltaisesti,  ja jo valitut käsikirjoitukset, niiden toimitustyö, valmistus ja myynti ja markkinointi teettävät työtä aamusta iltaan.

Aarnin kustannusprosessi on avattu yksityiskohtaisesti sivulla KIRJAILIJAKSI? – https://kustannusaarni.fi/kasikirjoituksesta-kirjaksi-2017/.

Useimmissa tapauksissa kustantajan vastaamattomuus johtuu siitä, että  kirjoittaja on lähettänyt kustantamoon käsikirjoituksen tutustumatta kyseisen sivun ohjeisiin. Tällöin teksti joutuu pinon pohjimmaiseksi odottamaan, että aika antaa myöten perehtyä myös siihen.

3. Asettelultaan hyvä käsikirjoitus

Käsikirjoitus on tekstinkäsittelyohjelmalla tuotettu sanallinen dokumentti, jolla kirjoittaja lähestyy kustantajaa. Kirjoittaminen ja kirjankustantaminen on aina kirjailijan, kustantajan ja 3. osapuolien (taittaja, e-kirjan ohjelmoija) välistä yhteistyötä, jossa tuo dokumentti vaihtaa haltijaa.

Kustannuspäätöksessä sisältö ratkaisee. Kustantajalle ei ole kuitenkaan sama, miten käsikirjoitus on kirjoitettu ja missä muodossa se on tallennettu. Asettelultaan hyvä käsikirjoitus helpottaa kustantajan tai hänen lukijansa työtä ja poistaa siksi turhan esteen kustannus- tai julkaisupäätöksen tieltä.

Seuraavassa on Aarnin perusvinkit, kuinka kirjoittaa ja tallentaa asetteluiltaan hyvä käsikirjoitus. Tällainen käsikirjoitus on helposti toimitettava, ja tarvittavat  muotoilut voidaan tehdä dokumenttiin yhdellä etsi-korvaa -toimenpiteellä.

Älä lähetä PDF -tiedostoa

Pdf on tiedostomuoto, joka on tarkoitettu taitettujen käsikirjoitusten toistamiseen eri päätelaitteissa tai tulostettaessa juuri halutulla tavalla. Kustantajalle, joka kustannustoimittaa kaikki käsikirjoitukset,  Pdf on siten mahdoton muoto.

Lähetä tekstisi Aarnille aina tekstinkäsittelymuodossa, ellei toisin nimenomaan pyydetä. Hyviä tallennusmuotoja ovat .doc -ja .docs (Word -ohjelman  eri versiot), .odf (Open Office- tai Libre Offie -ohjelmat) sekä .rtf (Yleinen tallennusmuoto)

Kun kirjoitat: Pysy oletusasetuksissa

Kirjoittajan tulisi välttää kirjoittaessa ylimääräisiä asetteluja eli tekstiin tehtäviä muotoiluja. Jos vain voit, varminta on aina kirjoitaa ja tallentaa tekstisi aina oletusasetuksilla.

Mikäli olet kuitenkin kyllästynyt esimerkiksi Times New Roman -fonttiin, vaihda oletusasetuksia ennen kirjoitustyötä ja koko dokumenttiin kerralla. Tämä tehdään Muotoilu > Tyylit -välilehdellä.

Otsikoille 1-6, leipätekstille ja listoille on omat tyylit, jossa voi käydä vaihtamassa tekstin fontin ja fonttikoon. Muita muutoksia Aarni ei suosittele.

Kun kirjoitat: Vasen on oikea

Kun kirjoitat tekstiä, perussääntö on, että aloita aina uusi jakso tai otsikko vasemmasta reunasta. Painetussa kirjassa 2. ja sitä seuraavien jaksojen 1. rivi on sisennetty. Älä kuitenkaan aseta Muotoile > Tyylit -välilehdellä 1. rivin sisennystä, vaan jätä sekin työ kustantajalle tai taittajalle.

Hyvä tapa on painaa jakson päätteeksi enteriä kaksi kertaa. Kaksinkertainen enter ‘siivoaa’ myös mahdolliset automaattiset muotoilut, ja palauttaa kursorin rivin vasempaan reunaan.

Vain jos kirjoitat runoa: Tabulaattori

Näppäimistön välilyönti-painikkeen käyttö on tarkoitettu vain yksinkertaisen sanavälin tekoon. Erityisesti runon säe  on kirjoitettava joskus sisennettynä. Näissä tapauksissa käytä aina sisennyksiin tabulaattoria.

Runossa voi joskus olla pakko käyttää tekstin tasausta keskeltä tai oikealta. Tämä asettelu on ok, mutta vain runoissa. Jopa näytelmäteksteissä suositaan niin roolihenkilön nimen kuin hänen vuorosanansa kirjoittamista vasemmasta reunasta alkaen.

Kun kirjoitat: Valitse sitaattimerkki ja pysy valinnassasi

Kolmas tärkeä asettelut liittyy sitaattimerkkeihin. Suomen kielessä voidaan käyttää vuorosanan merkitsemiseksi lainausmerkkiä tai sitaattiviivaa.

Lainausmerkkejä on myös monenlaisia. Selvyyden vuoksi käytä aina kaksinkertaista lainausmerkkiä “. Jos lainauksen sisällä käytetään toista lainausta, siisti ja nykyaikainen tapa on kursivoida sisempi lainaus.

Sitaattiviiva on toiselta nimeltään ajatusviiva. Viiva sekottuu helposti tavuviivaan, joka on jälkimmäistä lyhyempi. Sitaatti voidaan merkitä myös tavuviivalla, jos se tuntuu luontevalta, tai jos tekstinkäsittelyohjelmasi tarjoaa sitä automaattisesti.

Sisäkkäisten lainausten merkitsemiseen Aarni suosittelee tässäkin tapauksessa kursiivia.

Kun vaihdat seuraavaan lukuun: Pakollinen sivunvaihto

Ylimääräisten välilyöntien lisäksi ylimääräiset pakolliset rivinvaihdot (‘enter’) ovat yleisin syy dokumentin sotkeutumiseen. Moni tekee esimerkiksi uuden luvun painamalla enteriä riittävän monta kertaa, jolloin kursori näyttää siirtyvän seuraavalle sivulle.

Kun luvun tekstimassaa lisätään tai vähennetään, näin tehty sivunvaihto ei enää toimi.

Tee luvun vaihto aina pakollisella sivunvaihdolla. Nopeimmin vaihdat sivua pikatoiminnalla Ctrl+enter. Voit vaihtaa sivua myös tekstinkäsittelyohjelman “Lisää” > “Vaihto” > “Sivunvaihto” -toiminnalla.

Jos kuitenkin sotkua tulee

Joskus “tekstinkäsittelyohjelma sotkee” tekstisi, vaikka teitkin kaiken oikein. Voit aina puhdistaa dokumenttisi vääristä muotoiluista seuraavasti:

1. Kopioi sotkeutunut kohta tai vaikka koko dokumenttisi leikepöydälle
2. Avaa uusi tekstiasiakirja
3. Liitä dokumentti leikepöydältä toiminnalla “Muokkaa” > “Liitä määräten” > “Muotoilematon teksti”.
4. Tallenna tekstiasiakirja uudella nimellä.

Lopuksi: Versionhallinta

Käsikirjoituksessa sisältö ja sen ilmaisu ovat kaiken a ja o.  Vain yksi asia onkin turhauttavampaa, kuin sinne tänne pomppiva tekstin asettelu: Se, että asettelua korjatessasi hukkaat ja kadotat koko tekstin.

Muista siksi aina dokumenttisi versionhallinta:

1. Aina, kun aiot tehdä  dokumenttiin muutoksia, joista et ole aivan varma tai joka ‘kuumottaa’, tallenna tekstisi juuri ennen noita toimenpiteitä.
2. Muutosten jälkeen tallenna teksti heti uudella nimellä.  Tällöin mikään virhe, jopa tekstin katoaminen ei ole lopullista. Tekstisi löytyy vähintään edellisestä versiostasi. Ja voit yrittää siivoustoimiasi rauhassa uudestaan.

Superkova pikatoiminta, jolla perut minkä tahansa edellisen toiminnan on myös Ctrl+Z. Naputtelemalla useamman kerran Ctrl-Z palaat yksi toiminto kerrallaan takaisinpäin, mitä olitkaan tekemässä tekstisi kanssa.

ILOA JA AJATUSTA KIRJOITTAMISEESI TOIVOO  AARNI!