”Ei se ollut isäjumala, joka veisti kasvot kallioon. Se oli lahja hänen rakastajattareltaan.” (Ilta, 1200 eaa.)

Olivia on elänyt koko elämänsä luonnon keskellä, kivisten kasvojen kaitsevan katseen alla. Eletään aikaa, jossa maailma niin kuin me sen tunnemme on muuttunut lähes asuinkelvottomaksi, ja valtaa pitävät mystiset koneenkaltaiset olennot. Pieni ihmisyhteisö on etsiytynyt turvaan syvälle metsään.

Postapokalyptinen, fantasiaelementeistä ammentava sukupolvitarina on puheenvuoro metsien ja ihmisoikeuksien puolesta.

368 sivua, kovakantinen. Kansitaide: Noora Jantunen