(Ruumiin kulttuuri 2/2015)
Anni on viettänyt kesät isovanhempiensa luona maalla, ja suhde naapurin poikaan Pyryyn on muuttunut vuosien kuluessa. Annin varttumista ja naapurin taiteilijaäidin vapaamielistä kasvatusotetta isoäiti ei katso hyvällä, sillä hänen oma tyttärensä aiheutti häpeää karkaamalla kotoaan. Pyryn, pikkusisko Pihlan ja autistisen veljen Peetun suhde on tiivis. Kaikki muuttuu, kun eräänä aamuna sekä Anni että Pyry ovat kadonneet. Pihla ottaa isoveljensä rooli ja kantaa vastuun sekä Peetusta että äidistään.
Pasi Luhtaniemen (s.1963) Viattomat -teoksen asetelman preesenssissä ovat rahtilaivalle pestautunut Pyry, Annin dementoitunut isoisä, Pihla veljensä ja alkoholisoituneen äitinsä kanssa sekä naapuriin muuttava, juuri eläkkeelle päässyt rikostutkija Eero Vuorinen, joka oli ollut lähes viisi vuotta aikaisemmin selvittämässä tuloksettomasti Annin katoamista. Kun Annin ruumis löydetään, tulee Vuorinen vedetyksi tutkintaan mukaan. Myös Pihla haluaa selvittää, mitä Pyryn ja Annin välillä tapahtui, ja yrittää ymmärtää sen, mikä hänelle ei vielä varhaisteini-iässä valjennut.
Pääasiassa tarina kulkee Pyryn kertomana ja käsittää jopa Pihlan tunteet ja ajatukset.
Kerrontatapa on kiinnostava mutta metodisesti vähän ongelmallinen. Pyryn lähdön syynä on ollut halu unohtaa, mutta Peetua ikävöidessään hän ottaa yhteyttä sisareensa ja katuu välittömästi. Kun Annin jäännökset nostetaan järvestä ja ajatus itsemurhasta jää toteutumatta, päättää Pyry palata.
Viattomien tarina on taitava yhdistelmä voimaannuttavaa toiveikkuutta ja elämään lähtemättömästi kuuluvaa, todenmukaisuuteen perustuvaa alakuloa. Lisävivahteita syvään tarinaan tuovat luontokuvat ja vierailut Pohjois-Afrikan satamissa, Eufratin varrella sekä näkymät Syyrian sisällissodasta. Luhtaniemi onnistuu tahdikkaasti kuvaamaan ja hienovaraisesti selittämään Annin viimeisiin vaiheisiin liittyvien ihmisten toimintaa ja vaikuttimia.
“Ei, ajattelin, rakkaus on liian vaikea asia. Ei sotketa sitä tähän”, kirjoitti Anni päiväkirjaansa ennen katoamistaan. Luhtaniemi etevästi näyttää, miten rakkaus on vaikea asia lähes kaikille, ja lähestymiskulmaksi tyylikkäällä tavalla valikoituukin välittäminen, suojeleminen, etäisyyden ottaminen ja yritys päästä irti elämän ahtaudesta.
Tuula Okkonen