Keskiajalla Italian kauppiaat välittivät tavaraa idän kaukomailta Eurooppaan ja rikastuivat. Rahaa riitti kauniiden ja ylellisten tavaroiden hankkimiseen. Taiteen tukemisesta tuli suorastaan muotia. Kauppiaiden lisäksi pankkiirit ja ruhtinaat alkoivat rakennuttaa koristeellisia palatseja ja tilata niihin taideteoksia.

Taiteilijoiden lisäksi tieteilijöitä palkattiin hoveihin, jotta nämä olisivat hankkineet uutta tietoa ja tehneet hyödyllisiä keksintöjä. Jotkut harvinaiset yksilöt olivat huippuja sekä taiteessa että tieteessä: yksi heistä oli italialainen Leonardo da Vinci (1452–1519). Hän loi kuolemattomia taideteoksia, kuten Mona Lisan, mutta oli perehtynyt myös ihmisruumiin rakenteeseen ja erilaisisiin koneisiin. Häntä onkin pidetty ”yleisnerona”.

Millainen ihminen on yleisnero?

---

Tulkitse: Mitkä kolme keksintöä Leonardo da Vinci on hahmotellut piirroksiin?

Katse tulevaisuudessa

Leonardo da Vincin (1452-1519) tunnetuin teos on Mona Lisa, jota monet pitävät maailman arvokkaimpana maalauksena. Leonardo oli erittäin tuottelias taiteilija ja tiedemies. Tiedämme hänen elämästään ja töistään paljon, koska hän kirjoitti muistiinpanoja. Leonardo pyrki kehittämään itseään monilla elämänalueilla hankkimalla tietoja, taitoja ja tekemällä havaintoja.

Maalausten ohella jälkipolvet ovat ihailleet Leonardon da Vincin luonnostelemia keksintöjä erilaisista koneista ja niiden toiminnasta eli mekaniikasta. Piirroksissaan Leonardo tutki tarkasti ihmisten ja eläinten ruumiinrakennetta, jota kutsutaan yleisesti anatomiaksi.

Tunnetuimmat hänen suunnitelmistaan liittyivät lentämiseen. Leonardo tarkkaili lintujen lentämistä. Hänen päämääränään oli rakentaa ”iso lintu”, jonka keskellä ihminen olisi heiluttanut koneen siipiä jaloillaan ja käsillään. Leonardo hahmotteli myös riippuliitimen toimintaa, mutta kumpaakaan kojeista ei ilmeisesti koskaan todella kokeiltu. Lisäksi hän hahmotteli helikopterin.

Useimmat Leonardo da Vincin suunnittelemista koneista ja laitteista eivät olleet mahdollisia vielä hänen omana aikanaan. Hallitsijat olivat kuitenkin kiinnostuneita Leonardon tiedoista ja taidoista, ja rahoittivat hänen työskentelyään. Toiveena oli saada tehokkaita sotakoneita vihollisia vastaan.

Uteliaisuus lisääntyy

Leonardo da Vincin muistiinpanoista ja piirroksista käy ilmi hänen suuri uteliaisuutensa luontoa ja ihmistä kohtaan. Samanlainen asenne yhdisti monia muita tieteilijöitä ja taiteilijoita ympäri Eurooppaa.

Myös maailmankaikkeus kiinnosti. Nikolaus Kopernikus (1473-1543) vahvisti aurinkokeskisen maailmankuvan laskemalla taivaankappaleiden liikkeitä. Hän osoitti maan kiertävän aurinkoa, eikä toisin päin, joka oli ollut vallalla ollut selitys.

Samaan aikaan Euroopasta, erityisesti Espanjasta ja Portugalista, lähdettiin purjehtimaan meriä myöten pitemmälle, kuin mihin aikaisemmat purjehtijat olivat päätyneet. Matkoilta haluttiin löytää nopeampia kauppareittejä Intiaan, mistä haettiin esimerkiksi mausteita. Matkoille ajoivat myös seikkailunhalu ja mahdolliset aarteet, joita tuntemattomilta seuduilta toivottiin löytyvän.

Portugalilainen merenkulkija ja tutkimusmatkailija Fernão de Magalhães lähti vuonna 1519 matkalle tarkoituksenaan perustaa uusia kauppareittejä Espanjalle, jonka palveluksessa hän oli. Kolme vuotta myöhemmin laiva saapui takaisin kotisatamaansa, mutta ilman Magalhãesta, joka oli saanut surmansa matkan aikana. Laiva oli ensimmäinen, joka oli kiertänyt maapallon ympäri.

Uusi aika?

1400- ja 1500-luvun taitetta kutsutaan Euroopassa uuden ajan aluksi tai uuden ajan murrokseksi. Nimityksillä viitataan muun muassa tässä luvussa kuvattuihin uusiin asioihin, joihin ihmisen toiminta johti. Kuinka on mahdollista, että jotain historiallista ajanjaksoa nimitetään uudeksi ajaksi? Aikahan on aina ”uusi” elossa olevalle sukupolvelle.

Keskiaika-nimitys puolestaan antaa ymmärtää, että olisi olemassa vain kolme ajanjaksoa. Sen ottivat käyttöön 1300-1400-luvun oppineet, jotka ihailivat antiikin ajattelua. He opiskelivat antiikin kieliä latinaa ja kreikkaa, jotta pystyisivät lukemaan antiikin tekstejä alkukielillä. Heitä kutsutaan humanisteiksi. He katsoivat itse edustavansa jotakin uutta, joten antiikin ja uuden ajan väliin jäävä aika nimitettiin eräänlaiseksi väliajaksi eli keskiajaksi. Toisaalta voidaan ajatella, että nämä oppineet elivät itsekin keskiajalla…

Näiden keskiaikaisten tai uuden ajan alun humanistien käsitys vaikutti historiankirjoitukseen, jossa keskiaikaa kuvailtiin usein sanalla ”pimeä”. Keskiajallakin ihailtiin antiikkia, tehtiin keksintöjä ja taidetta, mutta eri tavalla kuin myöhemmin. On vaikea tai peräti mahdoton sanoa, milloin keskiaika päättyy tai uusi aika alkaa. Etenkin italialaista taidetta ja uudenlaista uteliaisuutta ihmistä ja luontoa kohtaan 1300-1400-luvulla on kutsuttu renessanssiksi eli uudelleen syntymiseksi. Renessanssia ei kuitenkaan ollut kaikkialla Euroopassa, eivätkä kaikki köyhät ja oppimattomat varmaankaan tienneet siitä mitään. Esimerkiksi Suomessa renessanssin tuulahdus oli lyhyt aika 1500-luvun puolivälin jälkeen Turun linnassa. Joka tapauksessa: vaikka ajanjaksoa edelleen kutsutaan keskiajaksi, on se yhtä lailla merkittävä osa eurooppalaisen ihmisen historiaa kuin muut ajanjaksot.

Tutki: Tutustu Leonardo da Vincin keksintöihin. Valitse itseäsi kiinnostava keksintö ja tutustu, milloin Leonardon keksinnöstä tuli totta.