Piispa Henrikin surma talonpoika Lallin toimesta on yksi Suomen historian tunnetuimmista tarinoista. Se kertoo kristinuskon tulosta nykyisen Suomen alueelle, ja siihen liittyvästä väkivaltaisesta surmatyöstä. Kristinusko ei kuitenkaan saapunut Suomeen yhdessä hetkessä, vaan hitaana prosessina, jota vauhditti Suomen tiiviimpi liittäminen Ruotsin yhteyteen.
Miten kristinusko näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa?
Aineistot:
Piispa Henrikin kohtalosta Suomessa on kaksi kuvausta. Ensimmäinen niistä on Pyhän Henrikin legenda, jossa kerrotaan Henrikin elämästä ja ihmeteoista. Se on koottu 1200-luvun lopulla, jolloin Henrikistä tehtiin katolisen kirkon pyhimys. Pyhän Henrikin surmavirsi on niin ikään keskiaikainen, mutta myöhempää perua kuin legenda. Sen ensimmäinen kirjallinen versio on 1600-luvulta eli siihen saakka surmavirsi siirtyi eteenpäin suullisena perimänä sukupolvelta toiselle.
Pyhän Henrikin legendan kuvaus Henrikin ja Lallin kohtaamisesta
Kun hän ahkeroi viisaasti ja uskollisesti rakentaakseen ja vahvistaakseen Suomen seurakuntaa, sattui, että hän halusi ojentaa kirkollisella kurilla erästä murhamiestä, jottei anteeksiannon liiallinen helppous olisi tälle yllykkeenä rikkomukseen. Tuo murhamies halveksi tätä pelastuksen lääkettä ja käänsi sen tuomionsa lisäykseksi vihaten sitä, joka nuhteli häntä terveellisesti. Niin hän hyökkäsi vanhurskauden palvelijan ja hänen oman pelastuksensa puolesta kiivailevan piispan kimppuun ja tappoi tämän julmasti. Sitten Herran pappi kaatui vanhurskauden puolesta Jumalan kasvojen eteen tarjottuna otollisena uhrina ja kävi sisälle taivaallisen Jerusalemin temppeliin kantaen kunniakkaan voiton palmua.
Pyhän Henrikin Legenda
Tekijä: tuntematon
Syntyajankohta: 1200-luvun loppu
Kieli: latina
Pyhän Henrikin surmavirren kuvaus Henrikin ja Lallin kohtaamisesta
Sanoi Eirikki kuningas
Heinrikille veljellensä:
”Jo tässä tulevi nälkä
eikä syöä eikä juoa
eikä purtua pietä.”
”On Lalli lahen takana,
hyvä neuvo niemen päässä,
siinä syömmä, siinä juomma,
siinä purtua piämmä.”
Sitte sinne saatuansa
Kerttu, kelvoton emäntä,
suitsi suuta kunnotonta,
keitti kieltä kelvotonta.
Sitte Hämeen Heinrikki
otti heiniä hevosen,
heitti penningit sijalle,
otti leivän uunin päältä,
heitti penningit sijalle,
otti olutta kellarista,
vieritti rahat sijalle.
Siinä söivät, siinä joivat,
siinä purtua pitivät;
sitte lähtivät ajohon.
Tuli Lalli kotiansa. –
Tuo Lallin paha emäntä
suitsi suuta kunnotonta,
keitti kieltä kelvotonta:
”Jo tässä kävi ihmisiä,
täss’ on syöty, täss’ on juotu,
tässä purtua pietty,
viety heiniä hevosen,
heitty hietoia sijahan,
syöty leivät uunin päältä,
heitty hietoja sijahan,
juotu oluet kellarista,
saatu santoa sijahan.”
Lausui paimen patsahalta:
”Jo vainen valehtelitki,
elä vainen uskokahan!”
Lalli se pahatapainen
sekä mies pahasukuinen,
otti Lalli laukkarinsa,
piru pitkän keihä’änsä,
ajoi herroja taka’an.
Sanoi orja uskollinen,
lausui parka palvelija:
”Jo kuuluu kumu takana,
ajanko tätä hevoista?”
Sanoi Hämeen Heinrikki:
”Jos kuuluu kumu takana,
elä aja tätä hevoista,
karkottele konkaria.”
”Entä jos tavoitetahan
taikkapa tapetahanki?”
”Käy sinä kiven ta’aksi,
kuultele kiven takana,
jos mua tavoitetahan
taikka myös tapetahanki.
Poimi mun luuni lumesta,
ne pane härän rekehen
härän Suomehen veteä.
Kussa härkä uupunevi,
siihen kirkko tehtäköhön,
kappeli rakettakohon,
papin saarnoja sanella,
kansan kaiken kuultavaksi.”
Palasi paha kotia,
lausui paimen patsahalta:
”Kusta Lalli lakin saanut,
mies paha hyvän hytyrän,
pispan hiipan hirtehinen?”
Niinpä mies murehissansa
lakin päästänsä tavoitti:
hivukset himahtelivat.
Veti sormuksen sormesta:
lihat ne liukahtelivat.
Niin tämän pahantapaisen
pispan raukan raatelijan
tuli kosto korkialta,
makso mailman valtialta.
Pyhän Henrikin Surmavirsi
Tekijä: tuntematon
Syntyajankohta: ensimmäinen muistiin kirjoitettu toisinto 1600-luvulta
Kieli: suomi
Tulkitse: Mitä yhteistä kuvauksilla on? Miten ne eroavat toisistaan?
Piispa Henrikin ja talonpoika Lallin kohtaaminen
Legendan mukaan piispa Henrik jäi Ruotsin kuninkaan johtaman retken jälkeen Suomeen jatkamaan ja johtamaan kristinuskon juurruttamista alueelle. Hänen kohtalonsa oli kuolla uskonsa puolesta marttyyrina, sillä köyliöläinen talonpoika Lalli tappoi hänet.
Vai oliko murhamies sittenkään Lalli? Ja tapahtuiko koko kohtaamista edes koskaan? Piispa Henrikin ja talonpoika Lallin tapaamisesta on vain kaksi historiallista lähdettä, ja molemmat niistä on merkitty muistiin kauan itse tapahtuman jälkeen. Lisäksi lähteet poikkeavat toisistaan paljon. Myös niiden käyttötarkoitus on muu kuin totuuden kertominen, mikä ei tarkoita sitä, etteikö niiden pohjana voisi olla tosi tarina.
Totta tai ei, näiden kahden miehen kohtaamisesta tulee myöhemmin merkittävä. Kristinuskosta tuli Suomen valtauskonto, ja Henrik sai aseman Suomen ensimmäisenä piispana ja uskon tuojana. Sitä korosti hänen korottamisensa pyhimykseksi. Lallista puolestaan alettiin puhua uudessa valossa 1800-luvulla, kun syntyi ajatus kansasta nimeltä suomalaiset. Historiallisesti ensimmäinen suomalainen, josta tiedetään nimi ja jotain hänen elämästään, on Lalli. Siksi surmavirren Kertun harhaan johtama Lalli sopi paremmin suomalaisten alkuisäksi kuin legendassa kuvattu julma murhamies. Kun vuonna 2004 äänestettiin ketkä ovat suurimpia suomalaisia, talonpoika Lalli ylsi peräti sijalle 14.
Idän ja lännen välissä
Sekä Ruotsilla että nykyisen Venäjän alueella sijaitsevalla Novgorodilla oli haluja laajentaa valtaansa nykyisen Suomen alueella 1100-luvulla. Hallitsijoiden lisäksi alue kiinnosti myös kahta eri uskontokuntaa: katolisen kirkon kanssa samoista sieluista olivat kiinnostuneet myös ortodoksit. Merkkejä kristinuskosta nykyisen Suomen alueelta on jo kuitenkin vuosisatoja ennen 1100-lukua.
Ruotsin ja Novgorodin kiinnostus samasta alueesta johti sotilaallisiin yhteydenottoihin. Ensimmäinen rauha ja sopimus aluejaosta Ruotsin ja Novgorodin välillä saatiin kuitenkin vasta vuonna 1323, jolloin solmittiin Pähkinäsaaren rauha.
Rauhassa Suomen alue jaettiin kahtia Novgorodin ja Ruotsin kesken. Koska kyse oli kahdesta erilaisista kulttuurista, se näkyi Suomen alueella niin, että alueet alkoivat kehittyä eri suuntiin. Myöhemmin alettiin puhua itäisestä ja läntisestä kulttuurista, joiden välisen rajan katsotaan edelleen kulkevan pitkälti Pähkinäsaaren rauhassa vedettyä linjaa pitkin.
Tutki: Lallin ja piispa Henrikin kohtaamisesta on tehty paljon erilaisia maalauksia. Etsi näitä maalauksia ja tutki, millainen tunnelma niissä on? Ovatko ne saaneet inspiraationsa pyhän Henrikin legendasta vai surmavirrestä?