Eurooppalaiset kuninkaat ja ruhtinaat vaurastuivat kaupan vilkastumisen myötä 1200- ja 1300-luvulta alkaen. Osa heistä käytti varallisuuttaan palkkaamalla taiteilijoita luomaan loistokkuutta palatseihin. Myös hovielämään panostettiin aikaisempaa enemmän. Tunnettuja ruhtinassukuja olivat italialaiset Sforzat Milanossa sekä Medicit Firenzessä. Katariina Jagellonican isä oli Puolan kuningas Sigismund I, äiti italialainen ruhtinatar Bona Sforza. Katariinan avioiduttua Suomen herttua Juhanan kanssa vuonna 1562, myös Turku sai kokea häivähdyksen tätä loistoa.
Jos koko omaisuutesi luetteloitaisiin, mitä se sinusta kertoisi?
Aineistot:
Seuraavassa on nähtävillä vain osa Suomen herttuatar Katariinan Jagellonican koruista. Korujen lisäksi alkuperäiseen omaisuusluetteloon on kirjattu myös vaatteita, astioita ja muita tarvikkeita. Katariina Jagellonican ja Juhana-herttuan omaisuus luetteloitiin heidän vangitsemisensa aikaan syksyllä 1563.
- Kaulakoru, jossa suuri timantti, rubiini ja helmi, arvoltaan 8000 taaleria
- Kaulakoru, jossa suuri timantti, 2 rubiinia, smaragdi ja helmi, arvoltaan 3000 taaleria
- Kaulakoru, jossa 5 suurta smaragdia ja suuri helmi, arvoltaan 2500 taaleria
- Risti, jossa 7 timanttia ja helmi, arvoltaan 2000 taaleria
- Risti, jossa 7 timanttia ja helmi, arvoltaan 1200 taaleria
- Kaulakoru, jossa 3 timanttia, rubiini, smaragdi ja helmi, arvoltaan 1500 taaleria
- Risti, jossa 10 timanttia ja 3 helmeä, arvoltaan 2000 taaleria
- Kaulakoru, jossa rubiinein ja timantein koristeltu C-kirjain sekä helmi, arvoltaan 800 taaleria
- Kauakoru, jossa 2 timanttia, 2 rubiinia ja smaragdi, arvoltaan 700 taaleria
- Risti, jossa 25 timanttia ja helmi, arvoltaan 300 taaleria
- Risti, jossa emaloitu Pyhä Yrjö, arvoltaan 50 taaleria
- Kaulakoru ametistilla, arvoltaan 40 taaleria
Kaiken kaikkiaan ruhtinattaren koruja (hattukoruja, rintaneuloja, kaulakoruja, medaljonkeja, kruunuja, käsivarsikoruja ja koruvöitä) on luetteloitu lähes sata. Yhteensä niiden arvo oli yli 80 000 taaleria.
Katariina Jagellonican ja Juhana herttuan omaisuusluettelo
Tekijä: kirjuri
Syntyajankohta: 1563
Kieli: ruotsi
Tulkitse: Käy läpi luettelo ja pohdi mitä korut kertovat omistajansa elämäntavasta? Millä perusteella korujen arvo määräytyi? Etsi oheisesta luettelosta koru, joka on kuvattu Katariina Jagellonicaa esittävään maalaukseen. Miksi Katariina Jagellonica haudattiin juuri tämä koru kaulassaan?
Vaasojen hallitsijasuvun synty
Ruotsia hallitsi 1500-luvulla kuningas Kustaa Vaasa, joka uudisti valtakuntaa monin tavoin. Hänen aikanaan kuninkaan asemasta tuli perinnöllinen, armeija vakinaistettiin ja katolinen uskonto vaihdettiin luterilaiseksi. Suomi kuului tuolloin Ruotsiin. Kustaa Vaasa perusti myös Helsingin vuonna 1550 kilpailemaan kaupankäynnistä Tallinnan kanssa.
Kustaa Vaasalla oli neljä poikaa: Eerik, Juhana, Maunu ja Kaarle. Vanhimpana poikana Eerik peri ensiksi kruunun ja otti kuningasnimekseen Eerik XIV (neljästoista). Muut veljekset saivat alueita, joita kutsutaan herttuakunniksi. Juhanasta tuli Suomen, Maunusta Itä-Göötanmaan ja Kaarlesta Södermanlannin herttua.
Suvun vahvistaminen avioliitoilla
Vaimojen etsiminen ruotsalaisprinsseille ei ollut helppoa. Eerik lähetti pikkuveljensä Juhanan kosimaan puolestaan Englannin kuningatar Elisabet I:ä, joka ei kuitenkaan halunnut naimisiin Ruotsin hallitsijan, eikä kenenkään kanssa. Kosiomatkalla Juhana seurueineen tutustui Englannissa kieleen ja tapoihin. Hän oppi esimerkiksi pelaamaan tennistä ja toi Englannista Ruotsiin monenlaisia uutuuksia, kuten mustia muotivaatteita. Lopulta Eerik meni naimisiin ruotsalaisen Kaarina Maununtyttären kanssa, joka ei ollut kuninkaallinen tai aatelinen. Kuninkaan epätavallista avioliittoa ihmeteltiin ja jopa paheksuttiin.
Juhana puolestaan kosi puolalais-italialais-liettualaista prinsessaa, Katariina Jagellonicaa. Katariinan vanhemmat olivat kuolleet, joten hänen veljensä, Puola-Liettuan hallitsija Sigismund II August, oli ajan tapaan vastuussa sisaren naimakaupoista. Vilnassa pidettyjen häiden jälkeen pari saapui Turkuun, joka oli Suomen herttuakunnan pääkaupunki. Katariina toi mukanaan monta vaunullista ylellisiä tavaroita, jollaisia Suomessa ei ollut ennen nähty: vaatteita, koruja, astioita, tekstiilejä ja kullattuja rukouskirjoja. Mukana oli myös hoviväkeä Puolasta ja Italiasta lähes 60 henkeä.
Turun renessanssi
On sanottu, että Juhana ja Katariina Jagellonica toivat renessanssin loiston Turun linnaan vuonna 1562. Renessanssilla tarkoitetaan paitsi taiteen tyylisuuntaa, myös uudenlaista ajattelutapaa, missä ihailtiin antiikkia sekä kykyä hankkia ja yhdistellä tietoa. Sana renessanssi tarkoittaa sananmukaisesti ”uudelleen syntymistä” (italiaksi rinascimento, ranskaksi renaissance). Katariinan lapsuus Puolassa, Krakovan hovissa, oli italialaisvaikutteinen, koska Katariinan äiti oli italialainen.
Jo ennen häitä Juhana oli aloittanut uudistustyöt Turun linnassa. Ikkunat toivat lisää valoa ja vesiputket vettä. Linnaa laajennettiin rakentamalla isoja saleja, vaatekamareita sekä palvelus- ja rouvasväen huoneita. Keskiaikainen linnoitus muuttui renessanssilinnaksi, joka pystyi majoittamaan sotilaiden lisäksi hoviväkeä sekä järjestämään näyttäviä juhlia ja tyylikkäitä vastaanottoja. Seiniä peittivät Brysselissä kudotut kankaat, jotka kertoivat Raamatun tapahtumista. Pöydillä oli hopeisia ja kullattuja astioita taitavimmilta saksalaisilta hopea- ja kultasepiltä. Juhana omisti kirjaston monenkielisiä kirjoja, joukossa monia antiikin teoksia ja Uusi Testamentti suomeksi. Katariina toi mukanaan todennäköisesti Suomen ensimmäisen haarukan ja puolalais-italialaisia ruokia sekä välineitä niiden valmistamiseen. Hovin juomista vastasi nyt italialainen, jonka nimi oli Cola. Katariinan seurueen mukana Turun linnaan tuli myös apteekkari. Lääkekasveja viljeltiin linnan puutarhassa. Herttuapari oli kiinnostunut kauniista tavaroista ja rakennuksista, mutta myös tieteistä ja taiteista.
Aika Turussa jäi kuitenkin lyhyeksi, vain muutaman kuukauden mittaiseksi. Eerik XIV oli sitä mieltä, että Juhana toimi herttuana liian itsenäisesti ja vangitutti herttuaparin. Suomen herttua ja herttuatar kuljetettiin Ruotsiin vangeiksi ja heidän omaisuutensa luetteloitiin. Osan he saivat mukaansa vankilaan Gripsholmin linnaan, jossa he viettivät nelisen vuotta, kunnes Eerik XIV syrjäytettiin vuonna 1568. Tällöin Juhanasta tuli Ruotsin uusi kuningas ja Katariinasta kuningatar. Katariina kuoli vuonna 1583 ja hänet haudattiin Uppsalan tuomiokirkkoon.
Tutki: Millaista renessanssi-elämää Katariina ja Juhana elivät Turun linnassa?