1. Uusi maailmanvalta

Rooman valtakunnan pääkaupunki siirrettiin 320-luvulla itään, Konstantinopoliin (nyk. Istanbul). Kaupungista tuli Bysantiksi nimetyn alueen kukoistava keskus tuhanneksi vuodeksi. Välimeren herruuden otti kuitenkin haltuunsa 700-luvulla syntynyt valtakunta, jonka keskus oli Arabian niemimaalla. Se ulotti valtansa Pohjois-Afrikan kautta aina Espanjaan saakka.

Miltä tuntuisi olla poissa kotoa 24 vuotta ja kulkea alueilla, jotka eivät olisi sinulle kovinkaan tuttuja?


Aineistot: 

Marokkolainen matkaaja ja seikkailija Ibn Battuta (1304–1369) lähti vuonna 1351 kotikaupungistaan Tangerista etelään, suuntana Mali. Alue oli islamilaisen maailman kaukaisimpia kolkkia, etenkin jos sitä katsottiin islamilaisen maailman keskuksesta, Arabian niemimaalta käsin. Maliin suuntautunut matka on kuvattu Ibn Battutan teoksessa Matka vuodelta 1355. Siinä hän kuvaa Malia ja malilaisia seuraavasti:

Jonain päivinä hän (sulttaani eli Malin kuningas) ottaa ihmisiä vastaan palatsinsa sisäpihalla. Siellä on puun alla penkki, jolle on kolme porrasta. Se on peitetty silkillä, ja tyynyjä on levitetty sen päälle. Päivänvarjo, eräänlainen silkkinen kupu, on nostettu sen ylle. Sen päällä on haukkaa esittävä kultainen lintu. Sulttaani tulee esiin portista palatsin kulmalla kädessään jousi, selässään nuoliviini ja päässään kultainen patalakki, joka on sidottu paikoilleen kultaisella otsanauhalla. Hän on pukeutunut punaiseen karvaiseen kauhtanaan, joka on hienoa kangasta. Hänen edellään kulkee laulajia, joilla on kulta- ja hopealuuttuja. Häntä seuraa noin kolmesataa aseistettua orjaa. Hän kävelee verkkaan, hidastaen askeltaan, joskus pysähtyen kokonaan. Kun hän tulee penkin luo, hän pysähtyy ja katsoo ihmisiin. Sitten hän nousee hitaasti ja arvokkaasti kuin saarnaaja saarnastuoliin ja kun hän istuu alas, rumpuihin lyödään ja torviin puhalletaan. Kolme orjaa tulee esiin kiireen vilkkaa ja kutsuu sulttaanin edusmiestä ja sotilaskomentajia, jotka tulevat sisään ja istuutuvat. Dugha seisoo portilla, muut ihmiset ovat kadulla puiden alla.

Mustat ovat hyvin nöyriä ja alistuvaisia kuninkaansa edessä. Kun kuningas kutsuu istunnossaan heistä jotakuta, tämä riisuu kauhtanansa ja pukee päälleen repaleiset rääsyt, riisuu turbaaninsa ja laittaa päähänsä likaisen patalakin. Sitten hän menee sisään nostellen rääsynhelmojaan ja housunpunttejaan polven tasalle, lähestyy alistuvana ja nöyrtyvänä, heittäytyy kasvoilleen ja iskee kyynärpäänsä maahan kovalla voimalla. Hän jää kuuntelemaan kuninkaan sanoja kumartuneena. Kun hän puhuu kuninkaalle, hän vetää kauhtanansa pois selästään ja heittää tomua päänsä ja selkänsä päälle. Minä ihmettelin perinpohjaisesti heidän tapojaan.

Heidän hyviä puoliaan ovat seuraavat: He karttavat vääryyttä, itse asiassa he vastustavat sitä suuresti, eikä heidän sulttaaninsa salli kenenkään toimivan epäoikeudenmukaisesti. Heidän koko maansa on turvallinen, minkä takia ei matkustajien eikä asukkaiden tarvitse pelätä varkaita tai maantienrosvoja. He ovat uutteria osallistumaan rukouksiin ja pakottavat lapsensakin rukoilemaan. He myös pukeutuvat puhtaisiin valkoisiin pyhävaatteisiin perjantairukousta varten ja pitävät huolen siitä, että opettelevat Koraanin ulkoa.

Matka
Tekijä: Ibn Battuta
Syntyajankohta: 1355
Kieli: arabia

Tulkitse: Kuvaa omin sanoin, millaista oli elämä Malissa 1350-luvun alussa Ibn Battutan kuvauksen perusteella?

Maailmanmatkaaja islamilaisen maailmanvallan reunalla

Kartta Ibn Battutan matkoista

Ibn Battutaa vei maailman eri kolkkiin uteliaisuus ja seikkailunhalu. Pyhiinvaellusmatka Mekkaan vuonna 1325 venähti kaikkiaan 24 vuoden mittaiseksi seikkailuksi. Matkansa aikana Ibn Battuta kulki yli 100 000 kilometriä Aasiassa, Intiassa, Lähi-idässä, Afrikassa sekä Euroopassa. Malissa hän kävi iäkkäämpänä. Sinne häntä houkutti Malin maine tarunhohtoisena ja vauraana alueena. Matka oli vaarallisimpia, mitä ajatella saattoi, sillä Ibn Battutan piti kulkea Saharan autiomaan poikki etelään.

Mali kuului islamilaisen kulttuurialueeseen, jonka ydin syntyi 600-luvulla Arabian niemimaalla. Profeetta Muhammedin perustaman uuden islamin uskonnon myötä Arabian niemimaalla asuneet heimot yhdistyivät saman hallinnon alle. Islamin uskon lisäksi heitä yhdisti erityisesti yhteinen kieli – arabia. Yhdistyneet heimot aloittivat pian myös valloitussodat, jotka ulottivat idässä Kiinan rajalle, ja lännessä Iberian niemimaalle, nykyisen Espanjan ja Portugalin alueille saakka.

Yksi vanhimmista Koraanin osista (fragmentti) löytyy Englannista, Birminghamin yliopiston kokoelmasta. Pergamentin kirjoitus on ajoitettu vuosien 568-645 välille.

Oppineisuuden arvostus

Valloittajat tulivat uusien alueiden myötä tekemisiin myös antiikin kulttuurin kanssa, vaikka antiikin loistonajoista oli kulunut jo vuosisatoja. He kiinnostuivat kreikkalaisesta kulttuurista. Muun muassa kreikkalaisten filosofien ja tutkijoiden tekstejä käännettiin paljon arabiaksi.

Uuden maailmanvallan keskuksissa kehitettiin myös tieteitä, erityisesti matematiikkaa, tähtitiedettä ja lääketiedettä. Monet keskiajan tunnetuista tiedemiehistä olivat lähtöisin Arabian niemimaalta, ja osa heistä vaikutti myös Euroopassa. Espanjan alueella asuneiden islaminuskoisten maurien kautta Eurooppaan välittyi arabialaista kulttuuria, muun muassa kahvi ja shakki.

Arabiankahvi -pensaan oksa. Opetustaulu Saksasta vuodelta 1887.

Tuhannen ja yhden yön Bagdad

Oletko koskaan kuullut Sinbad merenkulkijasta, Ali Babasta ja 40 rosvosta tai Aladdinin taikalampusta? Nämä tarinat ovat osa Tuhannen ja yhden yön tarinoita. Tämän satukokoelman tarinat syntyivät Bagdadissa, useimmat yli tuhat vuotta sitten. 700-luvulla perustetusta Bagdadista kehittyi muutamassa vuosikymmenessä yksi islamilaisen arabimaailman keskuksista, jossa asui parhaimmillaan reilusti yli puoli miljoonaa ihmistä. Se kukoisti niin kaupan, tieteen kuin kulttuurin keskuksena. Tuhannen ja yhden yön tarinat syntyivät satojen vuosien aikana, osin Bagdadissa, osin Persiassa (nyk. Iran), Intiassa ja Egyptissä.

Kalastaja ja henki. Englantilaisen William Harveyn kuvitusta Tuhannen ja yhden yön tarinoihin (1838-40).

Myös maailmanmatkaaja Ibn Battuta kävi matkoillaan Bagdadissa 1320-luvulla. Vaikka kaupunki oli menettänyt loistoaan ja asukkaitaan, Ibn Battuta aisti sen osin raunioituneilta kaduilta menneen maailman loiston. Mongolit valtasivat Bagdadin 1250-luvulla, minkä seurauksena kaupunki tuhoutui pahasti ja menetti asemansa islamilaisen maailman keskuksena.

Tutki:Valitse yksi Tuhannen ja yhden yön tarinoista ja lue se. Tutki, mikä sadussa puhuttelee sinua? Miksi?