Suomen alue on ollut harvaan asuttua. Kaupunkimaista asutusta on ollut ennen 1900-lukua vähän. Kaupunkien merkitys kuitenkin korostui erityisesti kaupankäynnin kehittymisen myötä. Samalla kaupunkien erioikeudet rajoittivat maaseudun asukkaiden toimintamahdollisuuksia.
Eroaako elämä maaseudulla ja kaupungissa nykyään toisistaan?
Aineistot:
”Ylhäissyntyinen Kaikkein armollisin Herra ja Kuningas, me köyhät Teidän Majesteettinne uskolliset alamaiset ja veronmaksajat Närpiön pitäjästä Pohjanmaalta toivomme Teidän Majesteetillenne nöyrästi hyvää vointia hengellisesti ja ruumiillisesti. Ja kaikkein alamaisimmassa nöyryydessämme anomme ja pyydämme, että Teidän Majesteettinne tahtoisi kuulla sen tähden meidän kaikkein välttämättömimmät valituksemme ja antaa meille niihin armollisen vastauksen.
1. Että Teidän Majesteettinne tahtoisi armollisimmin säästää meidät osasta karjaveroa, koska myllytulli on rasittanut meitä paljon yli sen, mitä tuotamme, vastoin valantehneiden tahtoa.
2. Että me voisimme saada purjehtia Tukholmaan niiden tavaroiden kanssa, jotka varsinaisesti eivät ole kauppatavaroita, varsinkaan Vaasan porvareiden kauppatavaroita, kuten karja, veneet, tuohet ja kala, mikä on erittäin tärkeää heille. Meidän on mahdotonta ilman purjehdusoikeutta suoriutua veloistamme. Teidän Majesteettinne autuas isä Jumalan luona taivaassa, kuningas Kaarle, on luvannut meidän, jotka asumme pitkin tätä Närpiön karua rantaa, purjehtia ennen kaikkia muita Pohjanmaan pitäjiä meidän hedelmättömän asuinpaikkamme vuoksi.
3. Kysymme alamaisesti Teidän Majesteetiltanne, onko Teidän Majesteettinne käsky, että meidän köyhien alamaisten pitäisi rakentaa aita Vaasan ympärille, minkä he ovat asettaneet meidän kannettavaksemme näyttämättä meille Teidän Majesteettiinne käskyä siitä. Varmemmaksi vakuudeksi alle pitäjien sinetti. Ja uskomme Teidän Majesteettinne ja Teidän Majesteettinne rakkaat omaiset korkeimman huomaan.
Närpiössä toukokuun 22 päivänä vuonna 1626
Teidän Majesteettinne uskolliset alamaiset rahvaan miehet Närpiön pitäjästä Pohjanmaalta
Närpiöläisten rahvaanvalitus
Tekijä: närpiöläiset rahvaan miehet
Syntyajankohta 22.5.1626
kieli: ruotsi
Me Kaarle jne, teemme tiettäväksi, että niin kuin me kaikissa muissa asioissa mielellämme yritämme ja edistämme niin paljon kuin meille on mahdollista rakkaan isänmaamme kasvua ja vaurastumista, kuten meidän sopii, kuuluu ja pitää, hoidettavan virkamme puolesta ja siitä luonnollisesta rakkaudesta, jota me osoitamme rakkaalle isänmaallemme syntyperäisenä Ruotsin perintöruhtinaana ja hallitsevana kuninkaana, niin näemme myös mielellämme, että valtakunta useampien kaupunkien avulla elpyisi ja kasvaisi töissään, toimissaan ja kaikissa elinkeinoissa. Ja koska Pohjanmaalla Mustasaaren pitäjässä lähellä Korsholmaa on hyvä paikka perustaa kaupunki sekä sen tähden, että siinä ei ole mitään kaupunkeja niin lähellä, että tämä kaupunki voisi olla haitaksi ja vahingoksi, kuin myös sen vuoksi, että alamaiset itse ovat lähettämiensä edustajien kautta kaikessa alamaisuudessa pyytäneet meiltä, että sinne perustettaisiin kaupunki valittaen pitkää matkaa, joka heillä on muihin kaupunkeihin ja sitä, että he siinä maankolkassa eivät voi kotonaan kaupitella, vaihtaa rahoiksi ja muiksi tavaroiksi sitä, mitä heillä on myytävänä ja luovutettavana. Sen tähden olemme nyt Jumalalle kunniaksi ja Ruotsin valtakunnalle hyödyksi ja hyväksi antanut perustaa sinne kauppakaupungin ja niille, jotka tahtovat siellä asua, lahjoittanut sellaiset privilegiot kuin tässä seuraa:
Ensiksi heillä tulee olla kaupunginlaki, oikeus ja oikeudet ja heidän tulee nauttia niitä kuten muiden kaupunkiemme tässä valtakunnassa.
Toiseksi kaikkien niiden, jotka asuvat eteläisessä rovastikunnassa ja harjoittavat purjehdusta laivoin ja kuutein tai käyvät kauppaa, pitää muuttaa sinne, asua siellä ja luopua kokonaan maakaupasta ja purjehduksesta, joita siellä maankolkassa tähän saakka on ollut.
Kolmanneksi Pohjanmaan eteläisen rovastikunnan alamaisten pitää kaikkien mennä sinne eikä kenenkään mihinkään muualle kauppatavaroineen.
Neljänneksi, jotta alamaiset entistä paremmin saisivat ostetuksi, mitä he tarvitsevat, ja jotta heillä ei olisi syytä käydä missään muualla, niin ikään myös, jotta niillä, jotka asettuvat asumaan tähän äsken perustettuun kaupunkiin, voisi olla entistä paremmat elinkeino, työt ja toimet, olemme armollisesti määrännyt, että siellä tulee pitää joka vuosi kahdet vapaamarkkinat, toiset laurinmessuna kesällä ja toiset kynttilänmessuna talvella.
Kuten yllä. Kaarle
Vaasan perustamisasiakirja
Tekijä: Kaarle IX
Syntyajankohta 1606
kieli: ruotsi
Tulkitse: Miten Vaasan kaupungin perustaminen vaikutti närpiöläisen maanviljelijän elämään?
Elämää 1600-luvun Vaasassa
Vanhimmat kirjalliset tiedot Pohjanmaan alueelta ovat vuodelta 1348. Tuolloin kuningas Maunu Eerikinpoika vahvisti, että Mustasaaren, Närpiön ja Pedersören talonpojilla oli oikeus harjoittaa talonpoikaispurjehdusta, eli käydä kauppaa meriteitse. 1360-luvulla päätettiin rakentaa Korsholman linna. Linnasta käsin valvottiin kaupankäyntiä Pohjois-Pohjanmaalla. 1550-luvulla Pohjanmaalla oli noin 3300 taloa. Kustaa Vaasa perusti tuolloin Korsholman kuninkaankartanon. Sen tehtävänä oli toimia mallitilana alueen talonpojille. Paikkakunnalla oli myös kirkko.
Talot olivat usein yksihuoneisia. Vielä 1700-luvulla savupiiputtomat talot olivat yleisiä. Savupiipulliset takat tulivat Suomessa käyttöön 1500-luvulla ensiksi kartanoissa ja vähitellen 1600-luvulla varakkaiden talonpoikien asuinrakennuksissa. 1600-luvulla varakkaat talonpojat ja torpparit rakensivat myös paritupia. Parituvassa on kaksi tupaa, joiden välissä on kylmä porstua eli eteinen. Toista tuvista lämmitettiin asuinhuoneeksi ja toista käytettiin esimerkiksi varastona tai saunana. Ensimmäinen talon seiniin käytetty maali oli punamulta, jolla maalattiin 1500-luvun lopulta lähtien vain arvokkaimmat rakennukset, kuten kirkot ja raatihuone. Maaseudulla asuinrakennusten maalaaminen yleistyi vasta 1700-luvulla.
Elämää 1600-luvun Vaasassa
Kaarle IX perusti vuonna 1606 Mustasaaren kaupungin. Kaupunki perustettiin kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään. Vuonna 1611 kaupunki nimettiin Vaasaksi samannimisen ruotsalaisen hallitsijasuvun mukaan. Kaupunki perustettiin, jotta maakauppa ja talonpoikaispurjehdus saataisiin lopetettua ja kaupankäynti keskitettyä, jotta sitä olisi helpompi valvoa ja verottaa.
1600-luvun alussa Mustasaaren kylässä oli 13 taloa. Kaupunki kasvoi hitaasti. Vuonna 1653 Vaasassa oli arviolta 650 asukasta. Vuonna 1695 asukasluku oli 1150 asukasta. Kun kaupungin rakentaminen alkoi vuonna 1608, talonpojat vastustivat maittensa luovuttamista kaupungin asukkaille.
Alueena kaupunki erottui maaseudusta. Vaasan kaupunki rajattiin 1620-luvulla tulliaidalla. 1650-luvun puolivälissä Vaasan kaupungille tehtiin asemakaava. Tuolloin kaupungin pinta-ala oli noin 18 hehtaaria, mikä vastaa kooltaan 400×450 metristä aluetta.
Pohjanmaan kaupungeista oli oikeus purjehtia tavaroineen käymään kauppaa joko Turkuun tai Tukholmaan. 1600-luvulla tervasta tuli Suomen tärkein vientitavara. Tervan lisäksi kauppaa käytiin myös voilla, kalalla, hylkeenrasvalla sekä eläinten nahkoilla. Vuosien 1615-1633 välisenä aikana tervanvienti Suomesta lähes kolminkertaistui.
Kaupankäynnistä määrättiin tiukasti erilaisilla säädöksillä. Kaikkeen kaupankäyntiin tarvittiin lupia. Kaupankäynti oli porvareiden käsissä ja heidät oli määrätty asumaan kaupungeissa. Aatelisilla ei ollut oikeutta käydä kauppaa, eikä maaseudulla saanut käydä kauppaa.
Mikä närpiöläisiä harmitti?
Historiantutkija Suvianna Seppälä on tutkinut suomalaisten talonpoikien maksamia veroja 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa. Hän on todennut, että 1500-luvulla närpiöläiset selvisivät varsin pienellä määrällä veroja. Rahan lisäksi heiltä kannettiin verona vain voita, kuivattua ruokakalaa sekä kuivattua haukea. 1500-luvun lopussa verotuotteisiin lisättiin myös hylkeenrasva. Närpiö on rannikkopitäjä ja kalastus sekä kauppa olivat elinkeinoina tärkeitä. Sen sijaan peltoviljely oli vielä 1500-luvulla melko vähäistä ja viljaa pitikin tuoda paikkakunnalle muualta. Närpiöläiset olivat kuitenkin tunnettuja talonpoikaispurjehtijoita. He veivät Tukholmaan muun muassa kalaa, nahkoja, tuohta, voita sekä laivoja. Närpiöläisten elinkeinon perustana oli kaupankäynti.
Vaasan kaupungin perustaminen muutti närpiöläisten elämää. Heidän vanha oikeutensa talonpoikaispurjehdukseen loppui kaupankäynnin keskittyessä uuteen kaupunkiin. Lisäksi vaikuttaa siltä, että 1600-luvun kuluessa heidän maksamansa veron määrä kasvoi.
Tutki: 1600-luvulla Suomeen perustettiin kaikkiaan 15 uutta kaupunkia, Oulu, Vaasa, Uusikaupunki, Kokkola, Uusikaarlepyy, Tornio, Sortavala, Hämeenlinna, Savonlinna, Kristiinankaupunki, Lappeenranta, Raahe, Kajaani, Pietarsaari ja Hamina. Tutkikaa kaupunkien vaakunoita. Millaisia asioita niissä kuvataan ja mitä ne kertovat 1600-luvun elämästä?