Kartta ei ole tarkka kuvaus alueesta, vaan se on aina laadittu jotain tarkoitusta varten. Suomen alue on näyttänyt eri aikojen kartoissa hyvin erilaiselta. Syrjäinen sijainti on vaikuttanut siihen, että jopa alueen muoto on vaihdellut vanhoissa kartoissa huomattavasti.
Piirrä ulkomuistista Suomen karttakuva.
Aineistot:
Tulkitse: Tarkastele oheisia 1500-1700-luvuilla tehtyjä karttoja. Miten niissä on kuvattu nykyisen Suomen alue? Mistä ajattelet kuvauksen muuttumisen johtuvan?
Kartta ja karttojen piirtäminen
Kartta on piirroskuva tietystä alueesta. Sen avulla pyritään havainnollistamaan sitä, miten paikat sijaitsevat suhteessa toisiinsa. Lisäksi kartalla voidaan kuvata esimerkiksi reittejä tai jotain tiettyyn paikkaan sijoittuvaa ominaisuutta, kuten kasvillisuusvyöhykettä tai vaikkapa väestöntiheyttä. Kun tarkastelet oheisia karttoja, huomaat, että niihin on kuvattu monenlaisia asioita. Niillä on pyritty kuvaamaan sitä, missä eri alueet sijaitsevat. Karttoihin on piirretty myös vuoristoja, jokia, järviä sekä meriä.
Kartat ovat myös vallankäytön välineitä. Esimerkiksi 1500- ja 1600-luvuilla uskonpuhdistuksen jälkeisten uskonsotien aikaan karttoihin lisättiin kuvia ja tekstejä, joissa pilkattiin vihollista. Kuvituksena saattoi olla myös erilaisia ihmishahmoja ja eläimiä. Karttojen piirtämistä vaikeutti se, että kartat piirrettiin aiempien karttojen ja kuvausten pohjalta. Vaikka piirtäjät pyrkivät saamaan alueista mahdollisimman oikeaa tietoa, aina tämä ei ollut mahdollista. Usein rannikkoalueet olivat tarkimmin kuvattuja, koska merenkulkijoilta saatiin tietoa rannikoiden muodoista. Sisämaiden kartoittaminen oli hankalampaa.
Suomi maailmankartalle!
Nimi Finland esiintyy ensimmäisen kerran painetussa kartassa vuonna 1493. Tämän Hertmann Schedellin julkaisema kartta perustuu antiikin aikaiseen Ptolemaioksen luomaan malliin. Vaikka kartassa lukeekin nimi Finland, ei Suomi ole ”oikealla” paikallaan. Finland lukee kartassa samalla puolella Pohjanlahtea kuin Sweden, ja Suomen paikalle on kirjoitettu Grönland, jonka kanssa samalla kannaksella sijaitsee Wildlappen-niminen paikka.
Vielä seuraavallakaan vuosisadalla, 1500-luvulla Ruotsin kuninkaaksi noussut Kustaa Vaasa ei tiennyt tarkalleen, minkä muotoinen tai kokoinen hänen valtakuntansa oli. Myöskään Schedellin kartan julkaisua edeltäneenä vuonna Amerikkaan purjehtineella Kristoffer Kolumbuksella ei ollut tarkkoja karttoja käytössään. Hän löysi eurooppalaisten silmissä uuden mantereen tietämättä mitä oli löytänyt.
Baijerilaisen Jacob Zieglerin vuonna 1532 piirtämässä kartassa Suomi on sijoitettu oikeille leveysasteille. Karttaan on myös kirjattu suomalaisia paikannimiä, Abo (Turku), Hangoo, Viburg, Tavastia (Hämeenlinna), Rasburghum (Raasepori) sekä Novum Castrum (Olavinlinna).
Olaus Magnuksen laatima Carta Marina puolestaan ilmestyi 1539. Tässä kartassa pohjola on täynnä kauppiaita, vetojuhtia, riistaeläimiä, ihmisiä, metsiä ja vuoria. Olaus ei itse matkustanut Suomeen asti, vaan sai tietonsa karttaa varten kirjoituksista ja merenkulkijoiden reittikuvauksista sekä matkakertomuksista. Olaus Magnuksen kartassa järvet ovat väärillä paikoillaan ja esimerkiksi Päijänne esiintyy kartassa kahdesti. Lounais-Suomen vesireitit sen sijaan on kuvattu tarkasti. Kartassa olevat puurivistöt kuvaavat metsiä. Tämä Olaus Magnuksen tekemä Carta Marina oli tarkin kartta pohjolasta sadan vuoden ajan.
Thomas Jefferys oli kartanpiirtäjä, joka työskenteli Ison-Britannian kuninkaan Yrjö III:n maantieteilijänä. Jefferyksen piirtämä kartta ilmeisestikin vuodelta 1748 on alun perin julkaistu Englannin ensimmäisessä aikakauslehdessä Gentleman’s Magazinessa. Kyseinen lehti julkaisi uutisia, sekä ”koulutettua yleisöä” kiinnostavia asioita, kuten latinankielisiä runoja, hintakatsauksia, poimintoja muista julkaisuista sekä eri alueiden karttoja.
1400-luvulta 1700-luvulle tultaessa eurooppalaisten maailmankuva laajeni muun muassa löytöretkien myötä. Maailmankuvan laajentuminen näkyi myös kartoissa. Karttojen täsmentymiseen vaikutti myös teknologian kehittyminen. Tähtitieteen edistysaskeleet, sekä välineet, kuten kompassi ja kvadrantti, joilla sijainnin määrittäminen helpottui, auttoivat tarkempien karttojen piirtämisessä. Lisäksi kirjapainotaito helpotti karttojen saatavuutta.
Tutki: Piirtäkää karttoja omasta kotiseudustanne erilaisista näkökulmista käsin. Millaista tietä kotipaikkakunnastanne piirtäisi karttoihin henkilö, joka on kiinnostunut a) alueen kasvillisuudesta, b) vapaa-ajanviettopaikoista, c) kulkureiteistä, d) alueen korkeuseroista.