Savonlinnassa sijaitseva Olavinlinna on yksi Suomen ensimmäisistä ja tunnetuimmista historiallisista matkailukohteista. 1400-luvulla aloitettu rakennustyö ei kuitenkaan tähdännyt turistikohteeksi. Ruotsin kiristäessä otettaan Suomen alueesta, Suomeen rakennettiin kaksi linnaa turvaamaan valtakunnan itärajaa. Ensimmäisen rakentaminen aloitettiin Viipurissa 1200-luvun lopulla ja toisen 1400-luvun lopulla pohjoisempana, nykyisessä Savonlinnassa. Linnan suojelupyhimyksesi valittiin pohjolan suosituin pyhimys, norjalainen Olavi.
Missä Suomessa on linnoja tai linnan raunioita? Miksi ne on rakennettu?
Aineistot:
Suomen Olavinlinnan viereisen Mustanvirran kaloista
Pohjoisimman Suomen eteläisimmillä seuduilla on Ruotsin valtakunnan alainen linna, jota kutsutaan nimellä Nova arx, uusi linna (Olavinlinna) koska luonto ja taito ovat rakentaneet sen erityisen nerokkaasti ja se on vahvasti varustettu. Linna on pyöreällä kalliolla. Sillä on yksi sisään- ja uloskäynti länteen. Sinne pääsee ylittämällä sillan, joka on kiinnitetty valtavilla rautaketjuilla. Yöksi Ruotsin kuninkaan miehistö tai muut kunniasanan antaneet miehet nostavat sillan ylös vaivalloisesti tuulimyllyn avulla.
Linnoituksen ohi virtaa valtava virta, jonka syvyyttä ei ole kyetty mittaamaan. Se virtaa Vienanmerestä ja laskee vähitellen alas. Sen pohja on musta, erityisesti tämän linnan ympärillä. Kaikki siellä esiintyvät ja syntyvät kalat ovat syntymästään saakka mustia mutta eivät silti pahanmakuisia; tämä pätee loheen, forelliin, ahveneen, haukeen ja muihin pehmeisiin kaloihin. Tässä virrassa kehittyy myös trebius, kala, joka on kesällä musta ja talvella valkoinen. Albertuksen väittämän mukaan siitä tulee valtameressä suuri ja jalan pituisena sillä on viiden sormen paksuinen rasvakerros. Suolattu trebius imee vedestä kultaa ja nostaa sen pohjasta kuinka syvältä tahansa pintaan kellumaan.
Pohjoisten kansojen historia
Tekijä: Olaus Magnus
Syntyajankohta: 1555
Kieli: latina
Tulkitse: Onko kuvauksessa jotain sellaista, jota ette ymmärrä? Jos on, etsikää sille selitys?
Mustien kalojen mysteeri
Kun tänä päivän astelee Olavinlinnan ympärillä olevien virtojen yli, veden tummuus tekee edelleen vaikutuksen kävijään. Vesi näyttää mustalta ja saa mielikuvituksen liikkeelle. Onko Olaus Magnuksen tekstikin pelkkää mielikuvitusta?
Olaus Magnus (1490-1557) oli ruotsalainen historioitsija ja karttojen laatija. Hänen tekstinsä vuodelta 1555 on ensimmäinen Olavinlinnaa koskeva kirjallinen kuvaus. Se julkaistiin Olaus Magnuksen laatimassa laajassa teoksessa Pohjoisten kansojen historia. Osa tekstistä tuntuu nykylukijalle keksityltä tarinalta, mutta ei Olaus Magnukselle. Mustista kaloista olivat kirjoittaneet muutkin Olauksen aikaiset oppineet, ja vaikka ne eivät sijoittuneet Olavinlinnaan, Olaus Magnus tulkitsi niiden kuuluvan sinne.
Ennen suurteostaan Pohjoisten kansojen historia, Olaus Magnus oli julkaissut vuonna 1539 Carta Marinan. Se on ensimmäisen pohjolaa esittävä kartta, johon on sijoitettu myös Olavinlinna. Aikakaudelle tyypilliseen tapaan Olaus Magnus kuvitti karttaa alueille sijoitettujen tunnuspiirteiden ja tarinoiden avulla. Olaus Magnus ei itse koskaan vieraillut Olavinlinnassa.
Idän puolustuksen kivijalka
Kuten linnoihin yleisesti, myös Olavinlinnan historiaan liittyy useita tunnettuja tarinoita muun muassa linnan pässistä, kummituksista sekä pakenevista vangeista. Linnan perustehtävänä oli kuitenkin toimia Ruotsin valtakunnan itäisen rajan puolustuksen yhtenä perustana. Sieltä johdettiin Viipurin linnan ohella itärajan puolustusta. Raja oli 1600-luvulle saakka hyvin rauhaton. Käytännössä alueella elettiin enemmän sota-aikaa kuin rauhan aikaa. Vuonna 1617 Venäjän kanssa solmitussa Stolbovan rauhassa Venäjä menetti länsirajansa alueita Ruotsille. Tämän seurauksena Olavinlinna ei ollut enää rajalinna. 1600-luvulla linnan ympärille kasvoi asutusta niin, että Savonlinna sai kaupunkioikeudet vuonna 1639.
Linnan sotaisasta luonteesta huolimatta arki linnassa oli tavallista maaseudun elämää, joka koostui linnan korjaus-, huolto-, ja rakennustöistä sekä ruokaan ja asumiseen liittyvistä askareista. Hovielämää Olavinlinnassa ei vietetty, eikä kuningaskaan käynyt Olavinlinnassa kuin kerran (Kustaa II Aadolf vuonna 1622).
Tykit kääntyvät länteen
Ruotsin suurvalta mureni 1700-luvulla ja Olavinlinnan seutu tuli jälleen Ruotsin ja Venäjän taisteluiden kohtaamispaikaksi. Taistelujen seurauksena linna vaihtoi omistajaa vuonna 1743, kun Ruotsin itäraja siirtyi lännemmäksi ja Olavinlinnasta tuli osa Venäjää. Venäläiset myös uudistivat linnaa vahvistaakseen sen asemaa mahdollista Ruotsin hyökkäystä vastaan.
Olavinlinna menetti tarkoituksensa puolustuslinnana vuonna 1809, kun Suomen alueesta tuli kokonaisuudessaan osa Venäjän keisarikuntaan. Linna rapistui vuosikymmeniä, kunnes sitä alettiin 1870-luvulta alkaen kunnostaa historiallisena monumenttina matkailutarkoituksiin. Se onkin säilyttänyt yli sadan vuoden ajan paikkansa yhtenä Suomen suosituimmista matkailukohteista. Vuodesta 1912 linna on toiminut myös oopperaesitysten näyttämönä. Nykyisin Olavinlinnassa järjestettävät Savonlinnan oopperajuhlat ovat yksi kesän tärkeimmistä musiikkifestivaaleista Suomessa.
Tutki: Valitse jokin vuosisata ja perehdy, kuinka Olavinlinnassa tuolloin elettiin ja millaisia muutoksia linna tuona ajanjaksona kohtasi?