Katolisen uskon myötä Suomeen perustettiin luostareita. Suurin niistä oli 1400-luvulla perustettu birgittalaisluostari Naantalissa. Naantalin luostarissa oli sekä munkkeja että nunnia. Nunnienmäärä oli moninkertainen munkkeihin verrattuna. Uskon harjoittamisen ohella luostareissa pidettiin tärkeänä antaa aikaa käytännölliselle työlle. Niin myös Naantalissa.
Miten sairauksia hoidetaan ilman sairaaloita ja apteekkeja?
Aineistot:
Otteita Naantalin yrttikirjasta
Kataja (juniperus)
Katajanmarjoista voi valmistaa öljyä, joka on kaikkein paras ja vahvin horkan hoidossa, jos sitä otetaan päivittäin yhden drakman verran sekoitettuna juomaan tai ruokaan. Tämä sopii hyvin myös nivuspaiseen hoitoon, jos öljyä sivellään siihen. Sama öljy sopii hyvin myös niille, joilla on kaatumatauti. Heille keitetään viiniä ja siihen lisätään tätä öljyä tai marjoja ja kuivia viikunoita.
Mirha (mirra)
Mirhalla on voimaa irrottaa kehon pahoja nesteitä ja vakauttaa niitä. Jos kuollut ruumis voidellaan mirhavoiteella, se jaksaa olla pilaantumatta ja voi säilyä sellaisena hyvinkin sata vuotta.
Nokkonen (urtica)
Nokkosen siemenet sekoitettuna hunajaan parantavat vanhan yskän kun sitä juodaan usein. Se karkoittaa kylmän keuhkoista. Ennen kaikkea nokkosen siemenet ovat hyvä hunajaan ja viiniin sekoitettuna varsinkin jos sitä juodaan lämpimänä paljon ja usein. Lisäksi murskataan suolaa nokkosenlehtien sekaan ja se on hyväksi paiseille ja pahoille haavoille. Lisäksi se on hyvä hampaille ja koiranpuremille.
Sinappi (senapis)
Sinapinsiemenistä valmistetaan myös öljyä, joka sopii hyvin lanteiden ja kylkien särkyyn. Lisäksi, kun syödään sinapinsiemeniä ja porkkanaa, sanotaan niiden auttavan hammassärkyyn. Sinapinsiemenet myös pehmentävät äänen ja hengityksen. Sinapinsavun sanotaan olevan hyvän kaatumatautiin ja olevan hyvä spitaalia vastaan, samoin kouristustautia vastaan. Lisäksi se puhdistaa ja raikastaa oloa.
Myös murskatut sinapinsiemenet viikunoiden joukossa vasta-ajeltuun päähän siveltynä ovat hyviä pään huimaukseen ja sitä voi myös sivellä märkiviin jalkoihin. Sitten voidaan murskata sinapinsiemeniä jonkun voiteen joukkoon, jolla parannetaan rupia. Mursketta ja jauhetta voidaan käyttää myös etikkaan sekoitettuna spitaalin kaltaisten haavojen hoitoon, jos ne mätivät.
Sinappia voidaan syödä vilustumisen estämiseksi, kun sairas on aloillaan ja hidastelee kaikissa toimissaan ja samoin jos hän tarjottaessa kieltäytyy juomasta vaikka häntä janottaa.
Koiruoho (absinthium)
Kun kuumaan musteeseen sekoitetaan koiruohoa, hiiret eivät nakertele tällaisella musteella kirjoitettuja kirjoja.
Naantalin luostarin yrttikirja
Tekijä: tuntematon
Syntyajankohta: 1440-luku
Kieli: ruotsi
Tulkitse: Minkälaisia vaivoja tekstissä esiintyy ja miten niitä lääkittiin? Mitä tekstin perusteella voidaan päätellä lääketieteen tuntemuksesta ja lääkeaineiden saatavuudesta?
Luostarin monet tehtävät
Ennen kuin sairaalat yleistyivät, sairauksia lääkittiin luostareissa. Luostarin asukkaita kutsutaan sisariksi tai veljiksi, usein myös nunniksi tai munkeiksi. He ovat keskiajalla ja nykyäänkin tehneet luostarilupauksen, johon kuuluu köyhyys, kuuliaisuus ja naimattomuus. He tekevät luostarissa erilaisia töitä, osallistuvat jumalanpalveluksiin, rukoilevat ja mietiskelevät. Keskiajalla luostarin asukkaiden tehtäviin kuului myös kirjojen kopiointi, lääkekasvien viljely, matkailijoiden majoittaminen sekä sairaiden hoito sairashuoneella. Erityisesti alueilla, jossa kouluja ei juurikaan käyty ja oppineita oli vähän, luostareista tuli alueen sivistyksen keskuksia.
Luostareiden vierashuoneissa tarjottiin suojaa, ruokaa ja hoitoa matkalaisille, köyhille ja sairaille. Niissä saatettiin huolehtia myös vanhuksista, vammaisista ja orvoista. Vapaaehtoisia työntekijöitä saattoi tulla myös lähiseutujen taloista. Näistä hospitaaleista kehittyivät myöhemmät sairaalat.
Ensimmäiset sairaaloiden esiasteet Suomessa
Esimerkiksi keskiajan Englannista hospitaaleja tunnetaan tuhatkunta, kun taas Suomen alueelta vain muutamia. Turussa toimi Pyhän Yrjänän hospitaali ja Viipurissa Maria Magdaleenan hospitaali. Molemmissa kaupungeissa oli myös vaivaistupa eli Pyhän Hengen huone, jossa hoidettiin yksinäisiä vanhuksia, sotavammaisia, mielenhäiriöisiä ja muita sairaita. Helsinkiin rakennettiin pienehkö hospitaali pian kaupungin perustamisen (1550) jälkeen.
Lääkintää muistiin merkittynä
Naantaliin perustettiin 1400-luvulla luostari. Se oli birgittalaisluostari Ruotsissa 1300-luvulla eläneen kuuluisan Birgitan mukaan. Tästä näkyjä näkevästä naisesta tuli katolinen pyhimys, Pyhä Birgitta. Birgittalaisten pääluostari oli Vadstenassa, Ruotsissa. Naantalissa toimi todennäköisesti sairashuone ja siellä myös kopioitiin ja kirjoitettiin kirjoja käsin.
1440-luvulla kirjoitettu Naantalin luostarin yrttikirja on vanhin säilynyt Suomea koskeva lääketieteellinen teksti. Ei tiedetä, onko se kirjoitettu Naantalissa vai Vadstenassa. Oletettavasti sen on laatinut jommankumman luostarin asukas. ”Yrttikirja” on oikeastaan kokoelma lääkinnällisiä ohjeita, reseptejä, jotka puolestaan on lainattu muista reseptikirjoista. Se on kirjoitettu vanhalla ruotsinkielellä. Lääkeaineiden nimet on kerrottu myös latinaksi.
Tutki: Valitse jokin sinua kiinnostava kasvi ja tutki, onko sillä ollut jotain lääkinnällistä tarkoitusta ja käyttöä historiassa?