1300-luvun alkuun tultaessa Ruotsi ja Novgorod elivät edelleen ilman rauhansopimusta siitä, kenelle Karjalan alueet kuuluvat. Taistelu alueesta oli jatkunut pitkään, sillä Novgorodin ja Ruotsin joukot ottivat yhteen Karjalassa jo 1100-luvulla. Aseiden lisäksi alueen ihmisistä käytiin taistelua myös sanan voimalla, kuten hallitsijoiden tekemillä lupauksilla.
Millaisia tehtäviä tasavallan presidentille kuuluu?
Aineistot:
Kuningas Birger Maununpojan suojelukirje Karjalan naisille 1.10.1316.
Omnibus presentes litteras jnspecturis, Birgerus dei gracia Sueorum gothorumque rex Salutem jn Domino sempiternam Tenore presencium notum esse volumus tam posteris quam modernis, Nos de consilio et consensu Nobilium virorum Dominorum Kanuti Jonsson legiferi ostgotorum, Thorwi Kætilsson, et Johannis Brunckow dapiferi nostri, nec non et aliorum consiliariorum nostrorum dilectorum firmiter statuisse, quasi pro lege servandum, quod mulieres omnes seu femine nostre dicioni subjecte juxta castrum nostrum Wyborgh vel in terra Karelie habitantes, sint coniugate, vidue, continentes, aut virgines plena debent pace et securitate gaudere, sicut in ipso regno nostro Suecie jn rebus pariter et personis, acerbissima contra transgressores nostra vindicta regia procedente, Quare omnibus et singulis firmiter prohibemus, Ne quis mulieres seu feminas supra dictas, jniurijs aliquibus gravare vel molestare presumat, aut ipsis inferre violenciam aliquam corporalem, sicut regiam nostram evitare voluerit vlcionem, Eam videlicet, que in regno nostro suecie predicto pro lege servatur. Datum Yninge Anno Domini M.o CCC.o sexstodecimo, prima die octobris.
(Sigill).
Kaikille niille, jotka tulevat näkemään tämän kirjeen, me Birger, Jumalan armosta svealaisten ja gööttalaisten kuningas, toivotamme ikuista pelastusta Herrassa. Tällä kirjeellä teemme tiettäväksi niin hyvin jälkeen tuleville kuin nyt eläville, että me jalosukuisten miesten herrojen Knuut Jooninpojan, itägööttalaisten laamannin, Thor Kettilinpojan ja Johannes Brunkowin, meidän drotsimme ja muiden rakkaiden valtaneuvostemme neuvosta ja suostumuksella olemme lujasti säätäneet lakina noudatettavaksi, että kaikkien meidän alueellamme kuuluvien vaimojen ja naisten, jotka asuvat meidän linnamme Viipurin alaisuudessa eli Karjalan maassa, olkoot aviossa eläviä, leskiä, nunnia tai neitseitä, tulee saada nauttia rauhaa ja turvallisuutta niin kuin itse valtakunnassamme Ruotsissa, yhtä hyvin omaisuuden kuin hengen puolesta, niin että rikkojia kohtaa meidän kuninkaallinen rangaistuksemme mitä ankarimpana. Sen vuoksi päättävästi saatamme kaikille ja itse kullekin tiedoksi, että älköön kukaan rohjetko edellä mainittuja vaimoja ja naisia millään vääryyksillä rasittaa ja vaivata tai heille tehdä ruumiillista väkivaltaa, mikäli tahtoo välttää meidän kuninkaallisen rangaistuksemme, nimittäin sen, jota meidän edellä mainitussa valtakunnassamme Ruotsissa lakina noudatetaan. Annettu Yningessä Herran vuonna 1316 lokakuun 1 päivänä.
(Sinetti)
Suojelukirje Karjalan naisille
Tekijä: Kuningas Birger Maununpoika
Syntyajankohta: 1316
Kieli: latina
Tulkitse: Miten Karjala ja sen naiset kirjeessä määritellään?
Vanhin Suomea koskeva maallinen asiakirja
Kuningas Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille on vanhin alkuperäisenä säilynyt Suomea koskeva maallinen asiakirja. Se on päivätty 1.10.1316. Kirje liittyy Ruotsin ja sen itäisen naapurivaltakunnan, Novgorodin, kamppailuun Karjalan herruudesta 1300-luvun alussa. Karjala sijaitsi Ruotsin ja Novgorodin välissä.
Kirje on latinankielinen, kuten 1300-luvun hallintokirjeet yleensä olivat lähes kaikkialla kristityssä Euroopassa. Latina oli myös kirkon yhteinen kieli. Tämäkin asiakirja on todennäköisesti jonkun kuninkaan palveluksessa olleen kirkonmiehen kirjoittama. Se on pergamenttia eli nahkaa. Hieno, vaalea pergamentti oli hyvin kallista. Paperi alkoi yleistyä samoihin aikoihin 1300-luvulta lähtien. Keskiaikaiset asiakirjat muistuttivat toisiaan eri puolilla Eurooppaa muutenkin kuin kielen puolesta. Esikuvina toimivat paavin asiakirjat. Kirjoitustyyli, missä kynää ei nosteta usein alustasta, kutsutaan kursiiviksi. Siinä kirjaimet eivät ole erillisiä, vaan niitä yhdistävät lenkit. Näin kirjurit, kopistit (jäljentäjät) ja muut kirjoitustaitoiset pystyivät kirjoittamaan nopeammin.
Alkuperäistä pergamenttikirjettä säilytettiin 1800-luvun lopulle Viipurin kaupungin arkistossa. Nykyään se on Kansallisarkistossa Helsingissä.
Miksi kirje kirjoitettiin?
Keskiajalla kuningas pyrki lisäämään tai vakauttamaan valtaansa, koska kuninkaat joutuivat helposti syrjäytetyiksi. Kuninkuus ei aina ollut perinnöllistä, vaan kuninkaita valittiin myös vaaleilla. Siksi he pyrkivät hallitsijoina osoittamaan valtaansa, mutta toisaalta myös turvaamaan alamaistensa oloja ja takaamaan suosion. Kun kuningas tarjosi jollekin ryhmälle suojelua, odotti hän vastapalvelukseksi uskollisuutta ja kannatusta. Kirjeen taustalla oli siis kuninkaan pyrkimys vakiinnuttaa Ruotsin kruunun valta Karjalassa takaamalla naisille turvatumpaa ja parempaa elämää, eikä pelkästään pyyteetön ajatus naisen aseman parantamisesta.
Kun kuningas Birger takasi Ruotsin lain mukaisen ruumiin ja omaisuuden suojan Karjalan naisille, korosti hän valta-asemaansa idässä novgorodilaisille. Hän osoitti, että suojelua saisi nimenomaan häneltä. Lisäksi hän halusi vähentää naisiin ja heidän omaisuuteensa kohdistuneita rikoksia. Niiden kostaminen oli ollut suvun miesten vastuulla. Ulottamalla suojeluksensa erityisesti naisiin, kuningas pyrki estämään sukujen välistä vihanpitoa ja jättämään selvittelyt kuninkaan virkamiehille. Näin alamaisten hallitseminen helpottuisi ja kuninkaan valta vahvistuisi.
Tutki: Miksi raja-alueiden elämä oli usein levotonta?