Marco Polo (1254–1324) oli venetsialainen kauppias ja tutkimusmatkailija. Hänet tunnetaan matkakertomuksessa Marco Polon matkat kuvatusta tutkimusmatkasta Kiinaan. Kirjassa Marco Polo kertoo isänsä Niccolòn ja setänsä Maffeon kanssa tehdystä matkasta silkkitietä pitkin. Matka kohteena oli Kiina, jota hallitsi keisarina mongoli Kublai-kaani. Matka alkoi vuonna 1271.
Miksi ihmiset matkustavat ulkomaille?
Aineistot:
Lähdekatkelmat Marco Polon kirjasta
Toinen kirja, kolmaskolmatta luku:
”Suurin osa Catain provinssin asukkaista juo eräänlaista viiniä, jota valmistetaan riisistä ynnä erilaisista hyvistä mausteista ja ryydeistä. [- – ] Koko Catain maassa kaivetaan vuorista mustaa kiveä, joka esiintyy vuorissa suonina. Jos sen sytyttää, se palaa kuin hiili, ja siinä pysyy tuli paljon paremmin kuin puussa, niin että se voidaan pitää palamassa kaiken yötä eikä se sammu vielä aamullakaan. Näissä kivissä ei ole minkäänlaista liekkiä, paitsi että ne sytytettäessä hiukan leimahtavat, mutta palamisen aikana niistä virtaa paljon lämpöä. ” (s. 166)
Toinen kirja, viideskolmatta luku:
”[- – ] Jokaisen heimon astrologit eli kalenterin tekijät tarkistavat joka vuosi erilaiset taulukkonsa voidakseen täten määrätä taivaankappaleiden kulun ja niiden aseman jokaisessa kuunvaiheessa. Planeettojen radoista ja niiden kulusta eri tähtikuvioiden kautta he ottavat selville, millaiseksi sää on muodostuva, ja ennustavat vuoden jokaisen kuukauden erikoiset tapahtumat: että esimerkiksi tässä kuussa tulee rajuilmaan ja myrskyä, tuossa kuussa maanjäristys, jossakin toisessa ukkosta ja rankkasadetta, edelleen kulkutauteja, kuolemantapauksia, sotaa eripuraisuutta, salaliittoja.” (s. 169-171)
Toinen kirja, kahdeksasneljättä luku:
”He valmistavat rahansa seuraavalla tavalla. He muodostavat kullasta pieniä tankoja, ja ne ovat käypää rahaa painonsa mukaan ilman mitään leimoja. Nämä ovat suurempaa rahaa. Pienempi on seuraavanlaista. Tässä maassa on suolalähteitä, joista he saavat suolaa keittämällä vettä pienissä pannuissa. Kun se on kiehunut tunnin verran, siitä syntyy eräänlaista taikinaa, josta muovaillaan kakkuja, ja näiden kunkin arvo on kaksi denaaria. Ne ovat alapuoleltaan tasaisia ja yläosastaan kuperia, noin puolen naulan painoisia, ja ne pannaan kuumille tiilille tulen ääreen kuivumaan ja kovettumaan. Näihin rahoihin painetaan keisarin sinetti, eivätkä niitä saa valmistaa muut kuin hänen omat virkamiehensä. Kahdeksankymmentä kappaletta vastaa yhtä kulta-saggiota. Mutta kun kauppiaat vievät niitä vuoristojen tai muiden syrjäisten paikkojen asukkaille, he saavat kuudestakymmenestä, viidestäkymmenestä, jos neljästäkymmenestäkin sellaisesta suolarahasta yhden saggion, aina sen mukaan kuin etäällä kaupungista ihmiset asustavat. Tällaisissa olosuhteissa asustavilla ihmisillähän ei ole aina tilaisuutta saada kaupaksi kultaansa, myskiänsä ja muita tavaroitaan. Ja mainittu hinta vastaa täysin sellaisten ihmisten toivomuksia, jotka keräävät kultahiekkaa joista ja järvistä, kuten jo on kerrottu. Kauppiaat matkustavat Tebetin vuoristojen ja muiden seutujen kautta, joista olemme puhuneet, ja sielläkin suolaraha on täysin käypää. Heidän voittonsa on melkoinen, koska nämä maalaiset käyttävät suolaa ruokaansa ja pitävät sitä ehdottoman välttämättömänä, kun taas kaupunkilaiset käyttävät samaan tarkoitukseen vain kakkujen murusia ja panevat ehjät kakut rahana liikkeelle.” (s. 190)
Marco Polon matkat
Tekijä: Marco Polo (?)
Syntyajankohta: 1200-luvun loppu
Kieli: ranska
Tulkitse: Voitko Marcon Polon matkakertomusten pohjalta päätellä, onko Marco Polo käynyt Kiinassa?
Silkkitie
Marco Polo kuvaa kirjassaan silkkitietä pitkin Kiinaan tekemäänsä matkaa. Silkkitiellä tarkoitetaan useita kauppareittejä, joka kulkivat Aasian halki Kiinasta Syyrian Antiokiaan ja muihin Lähi-idän ja Euroopan kohteisiin. Silkkitie ei ollut yhtenäinen tie, vaan koostui lukuisista erillisistä kauppareiteistä. Reittiä kuljettiin yleensä kameli- tai hevoskaravaanein. Yleensä kukaan kauppias ei kulkenut silkkitietä päästä päähän, vaan toimitti tavaroita kahden kauppapaikan välillä. Kiinalaiset ja eurooppalaiset kauppiaat eivät olleet suoraan tekemisissä keskenään. Esimerkiksi silkki kulkeutui Silkkitietä pitkin Kiinasta Eurooppaan siten, että kiinalaiset kauppiaat myivät sen intialaisille, jotka taas myivät sen eteenpäin muun muassa arabikauppiaille.
Silkkitie syntyi yhtäältä Aleksanteri Suuren valloitusten 300 eaa. myötä, ja toisaalta Kiinan pyrkimyksistä saada poliittista ja sotilaallista valtaa Keski-Aasiassa 200-luvulla eaa. Näiden myötä syntyi kauppasuhteita idän ja lännen välillä. Silkkitien kukoistuskausi oli 600-700-luvuilla jaa. Silkkitien merkitys korostui uudelleen 1200-luvulla mongolien valloitettua laajalti Aasiaa. Juuri 1200-luvun jälkipuoliskolla Marco Polo matkusti läpi silkkitien, ilmeisesti ensimmäisten eurooppalaisten joukossa. 1200-luvun lopussa myös useat kristityt lähetyssaarnaajat matkustivat Euroopasta Kiinaan silkkitietä pitkin. Silkkitien merkitys väheni, kun 1400-luvulla löydettiin merireitti Euroopan ja Kiinan välille.
1200-luvulla Kaukoidästä kulkeutui Eurooppaan monia keksintöjä, kuten ruuti, kompassi sekä painotekniikka. Kiinalaiset laivat antoivat myös esimerkkiä eurooppalaisille suurten laivojen rakentamisesta.
Marco Polon kuvaus, sen kirjoittaminen ja säilyneet versiot
Marco Polon kuvaus silkkitien kulkemisesta sekä yleensäkin Kiinasta on ensimmäinen omiin kokemuksiin perustuva eurooppalainen matkakirja Kiinasta. Polo ei itse kirjoittanut kirjaa, vaan hän saneli sen kirjailija Rustichello da Pisalle ollessaan vankina Genovassa 1200-luvun viimeisinä vuosina. Kirjan alkuperäinen käsikirjoitus on kadonnut. Siitä on kuitenkin säilynyt yli 100 eri puolilta Eurooppaa löytynyttä jäljennöstä. Nämä jäljennökset ovat erikielisiä ja osittain toisistaan poikkeavia. Yllä oleva tekstikatkelma perustuu Aulis Joen suomennokseen, joka on tehty saksan- ja ruotsinkielisten käännösten pohjalta.
Kuvauksen totuudenmukaisuus?
Jo Marco Polon elinaikana monet epäilivät Polon kuvausten totuudenmukaisuutta. Vuonna 1995 Kiina-tutkija ja historioitsija Frances Wood julkaisi tutkimuksensa (Did Marco Polo go to China), jossa hän toteaa, ettei Polo kuvaa kertomuksissaan lainkaan Kiinan muuria, teekulttuuria, syömäpuikkojen käyttöä tai kuvakirjoitusta. Kirjassaan Marco Polo kertoo olleensa pitkiä aikoja mongolihallitsija Kublai-kaanin hovissa tämän suosikkina, mutta kiinalaisissa dokumenteissa ei ole tästä mitään mainintaa. Wood olikin sitä mieltä, ettei Marco Polo käynyt lainkaan Kiinassa, vaan luultavasti kertoi eteenpäin toisten Kiinassa vierailleiden ihmisten tarinoita.
Kaikki tutkijat eivät näe asiaa samoin kuin Wood. Esimerkiksi historioitsija David Morgan on todennut, että eurooppalaisia nimiä, kuten Marco Polo, ei voi kirjoittaa suoraan kiinaksi. Polo olisikin saattanut ottaa kiinalaisen tai mongolialaisen nimen. Mutta koska tätä nimeä ei tiedetä, sitä ei voida löytää kiinalaisista dokumenteista. Morgan myös huomauttaa, että Marco Polon kuvauksissa Kiinasta asiat ovat suurimmilta osin kuvattu siten, kuin ne kuvataan myös kiinalaisissa lähteissä. Myöskään se, ettei Marco Polo kuvaa Kiinan muuria on selitettävissä. Kiinan muuri rappeutui mongolivallan aikana 1200–1300-luvuilla ja sen uudelleen rakentaminen käynnistyi vasta Ming-dynastian aikana 1300-luvun loppupuolelta lähtien. Monia Euroopan kaupunkejakin suojasi keskiajalla muuri. Näin ollen onkin mahdollista, ettei Marco Polo kokenut olennaiseksi kuvata osittain rapistunutta muuria kirjassaan. Kiinan muurille on annettu sen nykyinen merkitys vasta paljon myöhemmin.
Sitä, kävikö Marco Polo Kiinassa vai ei, ei ole löytyneiden lähteiden perusteella pystytty varmistamaan. Polon kuvaukset Kiinasta laajensivat kuitenkin eurooppalaista maailmankuvaa ja toimivat omalta osaltaan kipinänä tuleville löytöretkille.
Tutki: Kerrotaan, että vuonna 1492 Kristoffer Kolumbuksella oli löytöretkelle lähtiessään mukanaan Marco Polon kirja. Tutki, millaisia vaikutuksia Kolumbuksen löytöretkillä on ollut Euroopan sekä Amerikan historiaan.