Ranskan vallankumousta vuonna 1789 on pidetty yhtenä maailmanhistorian merkittävimmistä tapahtumista. Vallankumouksen yhteydessä annettiin ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä siihen, miten tätä julistusta tulkittiin. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1791, Olympe de Gouges julkaisi naisen ja naiskansalaisen oikeuksien julistuksen.
Millaiset asiat voisivat saada ihmiset osoittamaan mieltä kaduille ja vaatimaan vallan vaihtumista?
Aineistot:
Ranskan vallankumouksellinen kansalliskokous: Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus
[- – ] kansalliskokous tunnustaa ja julistaa seuraavat ihmis- ja kansalaisoikeudet:
Ensimmäinen artikla
Ihmiset syntyvät ja säilyvät vapaina ja oikeudellisesti tasa-arvoisina. Yhteiskunnalliset erot eivät saa pohjautua muuhun kuin yhteishyötyyn.
Toinen artikla
Kaiken poliittisen yhteenliittymisen maalina on ihmisten luonnollisten ja peruuttamattomien oikeuksien säilyttäminen. Nämä oikeudet ovat vapaus, omaisuus, turvallisuus ja vastarinta sorrolle.
Viides artikla
Laki kieltää vain yhteiskunnalle haitalliset teot. Mitä laki ei kiellä, sitä ei voi estää, eikä ketään saa pakottaa tekemään mitään, mitä laki ei säädä.
Kuudes artikla
Laki on yleistahdon ilmaus. [- – ] Kaikki kansalaiset ovat yhdenvertaisia sen edessä, heillä pitää olla tasa-arvoinen pääsy kaikkiin julkisiin virkoihin, asemiin ja työtehtäviin kykyjensä mukaan ja muitta erinomaisuuksitta kuin hyvyyttään ja lahjakkuuttaan.
Seitsemäs artikla
Yhtäkään ihmistä ei saa syyttää, pidättää tai vangita kuin lain määrittämissä tapauksissa ja sen säätämin tavoin. Mielivaltaisia säädöksiä hankkivia, jouduttavia tai täytäntöön panevia täytyy rangaista. Mutta jokaisen oikeuteen kutsuttavan tai haastetun tulee totella heti paikalla: vastustelusta voi joutua syytteeseen.
Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus
Tekijä: Ranskan vallankumouksellinen kansalliskokous
Syntyajankohta: 1789
kieli: ranska
Olympe de Gouges: Naisen ja naiskansalaisen oikeuksien julistus?
Kansalliskokouksen asetettavaksi sen viimeisissä istunnoissa tai seuraavana lainsäädäntökautena
?
Aluksi
Äidit, tytöt, sisaret, kansakunnan naisedustajat vaativat sijaansa kansalliskokouksessa. Koska he pitävät tietämättömyyttä naisten oikeuksista, niiden unohtamista tai niiden halveksimista ainoina syinä julkisiin ikävyyksiin ja lahjottuihin hallituksiin, he ovat päättäneet asettaa juhlallisessa julistuksessa naisen luovuttamattomat ja pyhät oikeudet [- – ]
Ensimmäinen artikla
Nainen syntyy ja säilyy miehen kanssa oikeudellisesti tasa-arvoisena. Yhteiskunnalliset erot eivät saa pohjautua muuhun kuin yhteishyötyyn.
Toinen artikla
Kaiken poliittisen yhteenliittymisen maalina on naisen ja miehen luonnollisten ja peruuttamattomien oikeuksien säilyttäminen. Nämä oikeudet ovat vapaus, omaisuus, turvallisuus ja ennen kaikkea vastarinta sorrolle.
Viides artikla
Luonnon ja järjen lait kieltävät kaikki yhteiskunnalle haitalliset teot. Mitä nämä viisaat ja jumalaiset lait eivät kiellä, sitä kaikkea ei voi estää, eikä ketään voi pakottaa tekemään mitään, mitä ne eivät säädä.
Kuudes artikla
Lain pitää olla yleistahdon ilmaus. [- – ] Lain pitää olla kaikille sama, ja koska kaikki nais- ja mieskansalaiset ovat yhdenvertaisia sen edessä, heillä pitää olla tasa-arvoinen pääsy kaikkiin julkisiin virkoihin, asemiin ja työtehtäviin kykyjensä mukaan ja muitta erinomaisuuksitta kuin hyvyyttään ja lahjakkuuttaan.
Seitsemäs artikla
Yksikään nainen ei ole poikkeustapaus: häntä syytetään, hänet pidätetään ja hänet vangitaan lain määrittämillä tavoilla: naiset niin kuin miehetkin tottelevat tätä ankaraa lakia. ?[- – ]
Naisen ja naiskansalaisen oikeuksien julistus
Tekijä: Olympe de Gouges
Syntyajankohta: 1791
kieli: ranska
Tulkitse: Tarkastele Ranskan suuren vallankumouksen (1789) aikana annettua ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistusta sekä vuonna 1791 kirjoitettua naiskansalaisten julistusta. Millaisia yhtäläisyyksiä ja millaisia eroja näissä julistuksissa on?
Valistuksen vuosisata
Valistukseksi kutsutaan eurooppalaista aatevirtausta, joka korosti järjen ja tiedon merkitystä. Valistus vaikutti erityisen voimakkaasti 1700-luvulla, jota kutsutaankin valistuksen vuosisadaksi. Nimensä valistus sai jo omana aikanaan ihmisiltä, jotka katsoivat elävänsä valistuneella aikakaudella ja vapautuneensa tietämättömyydestä. Useissa länsimaissa valistusajattelijat painottivat järjen ja tieteen merkitystä ja pyrkivät uudistamaan yhteiskuntaa ja kulttuuria.
Valistuksen syntymiseen vaikuttivat useat tekijät: Länsi-Euroopan olojen vakiintuminen; porvariston elintaso kohoaminen siirtomaakaupan kasvaessa sekä tutkimusmatkojen vahvistama kriittinen ajattelu.
Ranskan vallankumouksen merkitys
Valituksen esille tuomat ajatukset vaikuttivat sekä Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistukseen, että Ranskan suureen vallankumoukseen. Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus ja vapaussota olivat esimerkkeinä Ranskan suurelle vallankumoukselle. 1700-luvun Ranska oli sääty-yhteiskunta, jossa valta oli itsevaltiaalla hallitsijalla sekä ylimmillä säädyillä. Tätä järjestelmää asettuivat ensiksi vastustamaan valistuskirjailijat.
1700-luvun lopulla Ranskassa oli myös puutetta ruoasta ja hinnat nousivat rajusti. Vuonna 1788 Ranska ajautui kassakriisiin, toisin sanoen, valtiolta loppuivat rahat. Kuninkaan oli kutsuttava ensimmäisen kerran 175 vuoteen yleissäädyt eli valtiopäivät koolle. Vain valtiopäivillä oli oikeus laajentaa verotusta.
Valtiopäiville osallistuivat aateli, papisto, sekä kolmas sääty. Valtaosa ranskalaisista kuului tähän kolmanteen säätyyn, joka koostui porvaristosta eli kauppiaista ja käsityöläisistä sekä maaseudun talonpojista ja maanvuokraajista.
Kolmannen säädyn keskuudessa ilmeni laajamittaista tyytymättömyyttä, mikä johti siihen, että kolmas sääty julistautui kesäkuussa 1789 Ranskan kansalliskokoukseksi. Kuningas Ludvig XVI yritti hajottaa kokouksen, mutta kolmas sääty pariisilaisten johdolla nousi kapinaan. Kansalliskokous poisti elokuussa 1789 säätyjen etuoikeudet. Samassa kuussa annettiin myös ihmisoikeuksien julistus.
Miksi naistenoikeuksien julistus kirjoitettiin?
Naiskansalaisten julistuksen suomentaneen Jarkko Tuusvuoren mukaan Olympe de Gouges (1748-1793) saapui Pariisiin vuonna 1770. Hän oli tuolloin pienen pojan leskiäiti. De Gouges oli kirjailija, joka kirjoitti muun muassa näytelmiä ja poliittisia puheenvuoroja. Kun Ranskan vallankumouksen kansalliskokous antoi elokuussa 1789 ihmisen ja kansalaisen oikeuksien julistuksen, puhuttiin julistuksessa miehistä ja mieskansalaisista. de Gouges antoi vuonna 1791 vastajulistuksensa, jossa hän nostaa esiin naisten ja naiskansalaisten oikeudet. Olympe de Gouges tuki perustuslaillista monarkiaa sekä ajatusta liittovaltiosta. Tämän vuoksi hänet vangittiin ja tuomittiin maanpetturina sekä teloitettiin vuonna 1793.
Valistusajattelijoina nostetaan usein esiin filosofeja ja ajattelijoita, kuten Jean-Jacques Rousseau, Voltaire, Immanuel Kant, Adam Smith ja John Locke. He ovat kaikki miehiä. Esimerkiksi Olympe de Gougesia ei yleensä mainita valistuksesta puhuttaessa lainkaan. Valistus nosti esiin ajatuksen tasa-arvosta. Yleensä tämä tarkoitti kuitenkin ajatusta siitä, että kukin mies sai päättää omista asioistaan sekä äänestämällä tuoda näkemyksiään yhteiskunnassa esiin. Naisista ei juuri puhuttu näissä yhteyksissä.
Kuinkas sitten kävikään?
Ranskan suuren vallankumouksen ajatus vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta ei toteutunut, edes miesten keskuudessa. Vallankumouksen yhteydessä Ranskasta tehtiin ensin perustuslaillinen monarkia vuonna 1791. Monarkiassa hallitsijan valta on elinikäistä, ellei hän luovu siitä. Monarkia jäi lyhytikäiseksi, sillä Ranska julistettiin jo seuraavana vuonna tasavallaksi, eli hallitsija valittiin määräajaksi vaaleilla. Maximilien Robesbierren johdolla Ranskassa koitti niin sanottu hirmuvallan aika vuosina 1793-94, jolloin lähes 20?000 ihmistä mestattiin giljotiinissa. Hirmuvaltaa seurasi direktorion (vaihtuva viisihenkinen johtoryhmä) johtama hallitus, mutta sekään ei saanut Ranskan sisäistä tilannetta rauhoittumaan. Vuonna 1799 Napoleon Bonaparte kaappasi vallan itselleen ja julisti vallankumouksen päättyneeksi. Hän kruunautti vuonna 1804 itsensä Ranskan keisariksi.
Valistuksen leviämistä esti esimerkiksi yleinen lukutaidon puute. Valistuksen aikana esitetyt ajatukset vaikuttivat kuitenkin siihen, että yhteiskunnallinen tasa-arvo lisääntyi ja esimerkiksi maaorjuus lakkautettiin Länsi- ja Keski-Euroopassa. Sananvapaus laajeni useissa maissa ja yhä useammat ihmiset pääsivät käymään koulua.
Tutki:Tutkikaa eri oppikirjojen ja/tai sanomalehtien tekstejä ja kuvia. Kuinka paljon kuvissa ja teksteissä esiintyy asioita: miesten näkökulmasta, naisten näkökulmasta tai lasten näkökulmasta käsin?
Valitkaa yksi juttu ja kirjoittakaa tai näytelkää se jonkin toisen henkilön näkökulmasta käsin.