Oletettavasti Johann Georg Geitelin maalaus, jonka arvellaan esittävän Pehr Kalmia, 1764.
Rene Descartesin muotokuva. Kaiverrus 1600-luvun lopusta 1700-luvun alusta. c Rijskmuseum
Kuvitusta René Descartes’n kirjasta De homine (Ihmisestä), vuodelta 1662. Kuva esittää automaattista reagointia ulkoisiin ärsykkeisiin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Descartes_De_homine.png
J. F. Martin: Anders Chydeniuksen muotokuva. Painokuva vuodelta 1805.
1700-lukua on pidetty järjen aikakautena. Tällä on haluttu alleviivata sitä, että uskomusten tilalle haluttiin tuoda tutkimukseen perustuvaa tietoa ja korostaa järkeä perinteiden asemesta. Suomessa uudenlainen ajattelu heijastui erityisesti maanviljelyksen kehittymisessä ja taloudellisen ajattelun korostamisen kautta.
Millainen toiminta on mielestäsi hyödyllistä ja järkevää?
Aineistot:
Pietari Kalmin kirje K. F. Mennanderille 25.4.1765.
Kunnianarvoisin herra tohtori, piispa ja varakansleri
Viikon kuluessa minulla on ollut ilo saada kaksi kunnianarvoisimman herran piispan korkeasti kunnioitettua kirjettä. Edellisessä kunnianarvoisin herra piispa ilmaisee toiveensa saada joitakin amerikkalaisia siemeniä, ja jälkimmäisessä oli mukana kaksi kaunista siementötteröä herra arkkiatri ja ritari von Linnéltä. Mitä amerikkalaisiin siemeniin tulee, niin valitan, että aikaisintaan syksyllä voin täyttää niiden toiveet, jotka pyytävät niitä … Ne harvat siemenet, joita minulla oli liikaa, lähetettiin maaliskuussa Pietariin niiden siementen maksuksi, jotka ystäväni nyt talvella lähettivät sieltä tänne. Mutta kun tyydytyksekseni huomaan, että nyt myös Ruotsissa aletaan kysyä niitä, niin kerään kesällä ahkerasti siemeniä ja ilmoitan syksyllä asiasta enemmän.
Pietari Kalmin kirje K. F. Mennanderille 29.8.1771.
… On satanut miltei joka päivä. Äskettäin oli kuitenkin kolmen päivän pouta, nimittäin pärttylinmessupäivänä, sunnuntaina ja maanantaina; mutta pärttylinpäivä oli talonpojille pyhä. He eivät tosin käyneet kirkossa, vaan ryntäsivät vanhan tapansa mukaan mitä mieslukuisimmin kaupunkiin. Mitä ihanimmalla ilmalla ei näkynyt ainuttakaan ihmistä pelloilla. Päätettyäni jumalanpalveluksen ajoin alustalaistalonpoikani pellolle. Ja koska itse nyt viljelen vuosittain kahta tynnyrinalaa pappilan pellosta, niin olin väkeni kanssa heti siellä täydessä työssä. Naapurini Brusila ja Reimes uskoivat, että he eivät tehneet syntiä, jos he seurasivat kirkkoherransa esimerkkiä. … Illan suussa eräs lietolainen talonpoika tuli kaupungista niin juopuneena, että hän hädin tuskin saattoi istua hevosen selässä. Hän huusi minulle ja kysyi, millainen kirkkoherra olin, kun en pitänyt lepopäivää pyhänä. Renkini vastasi hänelle, että hänestä saattoi kyllä nähdä, että hän oli ollut Turussa ja pyhittänyt lepopäivän. … Meidän monet pyhäpäivämme vievät meidät perikatoon.
Pietari Kalmin kirjeitä
Tekijä: Pietari Kalm
Syntyajankohta: 1760-1770-luku
kieli: ruotsi
Tulkitse: Mitä asioita Pietari Kalm korostaa kirjeissään?
Pietari Kalm ja hänen merkityksensä
Suomalainen Pietari (Pehr) Kalm (1716-1779) opiskeli Ruotsin Uppsalassa luonnontieteitä maineikkaan luonnontieteilijän Carl von Linnén ohjauksessa. Hän kuitenkin jätti opintonsa kesken ja alkoi tehdä opiskelemaansa alaan liittyviä tutkimusmatkoja. Vuonna 1744 Kalm kävi muun muassa Moskovassa ja Ukrainan alueella. Vuonna 1747 hänet valittiin Turun akatemian talousopin professoriksi. Tätä tehtävää hän hoiti kuolemaansa asti. Samana vuonna hän lähti neljän vuoden tutkimusmatkalle Pohjois-Amerikkaan, josta hän toi takaisin runsaasti eri kasvien siemeniä. Suomeen palattuaan hän perusti Turkuun kasvitieteellisen puutarhan. Kalm vihittiin vuonna 1757 myös papiksi. Tämän jälkeen hän alkoi levittää tietouttaan myös suoraan kansan keskuudessa.
Kalmin kaltaiset ihmiset edustivat uudenlaista ajattelua. He katsoivat, että valtioiden sisällä tuli pyrkiä kehittämään taloudellista toimeliaisuutta, joka koituisi sekä valtion, että tavallisten ihmisten hyödyksi. Enemmistö näki vallitsevat olot jumalan säätämänä järjestyksenä, jota ei tullut muuttaa. Uutta ajattelua edustaneet henkilöt puolestaan halusivat osoittaa, että toimeliaisuus ja järki saattoivat parantaa kaikkien elämää, vähentää tauteja ja poistaa nälänhätää. Vähitellen uusi ajattelu levisi ja vakiintui.
Järjen ja hyödy aika
1700-lukua kutsutaan valistuksen aikakaudeksi. Varsinkin Ranskassa ja Englannissa syntyi ryhmiä, joiden piirissä ryhdyttiin aktiivisesti hävittämään erilaisia ennakkoluuloja ja uskomuksia. Esimerkiksi noituus ja aiemmat noitaoikeudenkäynnit nostettiin malliksi vanhakantaisesta ajattelusta. Valistusajattelu korosti järjen käyttöä ja kokemukseen perustuvaa tietoa.
Euroopassa oli korostettu järkeä ja tieteellistä ajattelua aiemminkin, mutta 1700-luvun kuluessa siitä syntyi oma yhteiskunnallinen liike, joka levisi erityisesti Ranskasta ympäri maailmaa. Lisäksi tieteiden kehitys 1600-luvulta lähtien voimisti valistusajattelua. Suomeen valistusajattelu levisi Ruotsin kautta. Myös Suomessa, jossa useimmat ihmiset eivät koskaan käyneet lähialueidensa pikkukaupunkeja kauempana, ja niissäkin vain hyvin harvoin, tieteen kehitys alkoi näkyä aktiivisten paikallisten toimijoiden kautta.
1700-luvun lopulla Suomeen perustettiin myös Kuninkaallinen Suomalainen Huoneenhallituksen Seura, joka nykyään tunnetaan nimellä Suomen talousseura. Tämä seura lähetti asiamiehiä ympäri Suomea. Nämä olivat yleensä pappeja, jotka omilla paikkakunnillaan levittivät tietoa erityisesti uusista viljelytavoista ja -kasveista. Esimerkiksi perunan nopea leviäminen Suomessa 1800-luvun alkuvuosina on katsottu olleen seuran ansiota. Myös isorokon torjunnassa seuralla oli tärkeä rooli, sillä se levitti tietoa vastakeksityistä rokotteista.
Uskonnon merkityksen on katsottu heikentyneen uskonpuhdistuksen myötä erityisesti protestanttisissa maissa 1500-luvulta lähtien. Pappien rooli paikallisyhteisöissä oli edelleen kuitenkin hyvin merkittävä. He toimivat usein omien pitäjiensä ja kyläyhteisöjensä koossapitävinä henkilöinä. Papistolla oli Suomessa lisäksi merkittävä rooli erityisesti 1700- ja 1800-luvuilla uusien ajatusten ja keksintöjen levittämisessä. Papisto toimi myös ihmisten kasvattajana ja kouluttajana.
Tutki: Minkälaista ruokaa Suomessa on syöty 1700-luvulla? Milloin esimerkiksi perunaa, tomaattia ja omenaa on ryhdytty viljelemään nykyisen Suomen alueella?