Yliluonnollisia voimia pidettiin kristinuskoa edeltävässä Suomessa normaaliin elämään kuuluvana asiana. Vaikka taikavoimille nähtiin myös aiemmin pahoja tarkoituksia, kristinuskon myötä noituudesta tuli ennen kaikkea pahana pidetty asia. Jos henkilön uskottiin käyttäneen taikavoimia, hänen katsottiin syyllistyneen rikokseen.
Millaisia ihmisiä pidetään nykyään epäilyttävinä?
Aineistot:
Näin jatkui Marketta Parkoisen ja oikeuden välinen vuoropuhelu:
Kysyttiin: Kuinka kauan hän on palvellut paholaista??
Vastasi: Kolmetoista vuotta.
Kysyttiin: Miksi hän teki sammakoita Kirstiin??
Vastasi: Koska hän ei antanut minulle voita, kun pyysin, vaan solvasi minua.?
Kysyttiin: Tunteeko hän muita noitia tässä kaupungissa??
Vastasi: Kyllä, sellaisia jotka ovat paljon pahempia kuin minä, nimittäin Simo Antinpojan (Rödfinne) vaimon, joka on noitunut kaksi koivulahtelaista kuoliaiksi. Hän oli myös mukana vuoressa.?
Kysyttiin: Missä se vuori on ja mitä sieltä löytyy??
Vastasi: Se on Kuivilanvuori Isossakyrössä. Paholainen asuu siellä tasanteen alapuolella. Siellä näin neljä muuta naista, joista yksi on Smedbystä, toinen Singbystä, kolmas Sundomista ja neljäs Kaukolasta. Siellä he kokoontuvat pääsiäisenä, juhannuksena ja pitkäperjantaina.?
Kysyttiin: Miten he sinne pääsevät ja mitä heillä on mukanaan??
Vastasi: Kaukolan Punasuomalainen menee mustankirjavalla vasikalla, Singsbyn Mjuk mustalla vasikalla, Sundomin Kyssä punaisella vasikalla ja minä itse matkustin porsaalla. Yhdellä oli voita ja toisilla muuta mitä kelläkin niin, ettei sieltä mitään puuttunut. Siellä he vannovat (uskollisuutta paholaiselle) ja antavat sille (veron) niin, että se saa osuutensa heti. Siellä tehdään tili, juodaan ja tanssitaan.
Oikeudenkäyntipöytäkirja
Syntyajankohta: 1656
Kieli: ruotsi
Tulkitse: Mistä Marketta Parkoista syytettiin? Miksi oikeudenkäynnissä olleet ihmiset uskoivat siihen, että Marketta Parkoinen oli noita?
Noitanaiset Marketta Ristontytär Punasuomalainen sekä Marketta Parkoinen
Marketta Ristontytär Punasuomalainen asui Vaasassa. Marketan mies Simo toimi paimenena ja harjoitti laitonta tupakkakauppaa. Marketta puolestaan kierteli kerjäämässä Vaasassa ja sen lähipitäjissä. Kerjääminen ei aina tuottanut tulosta. Marketta ryhtyikin tehostamaan pyyntöjään uskottelemalla, että hänellä oli maagisia kykyjä. Hän siis esiintyi noitana.
Vaasan ja Mustasaaren pappina toiminut Jaakko Sigfridinpoika Vassenius sai valituksia siitä, että Marketta Ristontytär Punasuomalainen loitsi, taikoi ja käyttäytyi pahennusta herättävällä tavalla. Vassenius haastoi Marketan kirkonkäräjille vastaamaan teoistaan. Kirkonkäräjillä asia ei saanut selvyyttä. Asia siirtyi Mustasaaren kihlakunnanoikeuteen, jossa helmikuussa 1656 käsiteltiin noitanaisen asiaa. Tällöin todettiin, että Marketta Punasuomalainen kyllä kiertää kerjuulla ja häiritsee ihmisiä, mutta noituuteen eivät lautamiehet, eli maallikkotuomarit, hänen kohdallaan uskoneet.
Pappi Vassenius päätti haastaa Marketta Punasuomalaisen rovastikäräjille. Tammikuussa 1657 Vassenius kuoli vain päivää ennen käräjiä. Samaan aikaan Vaasassa syytettiin toista naista, Marketta Pietarintytär Parkoista, noituudesta. Hänen epäiltiin taikoneen naisen synnyttämään sammakoita. Marketta Pietarintytär Parkoinen ilmiantoi tunnustuksessaan Marketta Ristontytär Punasuomalaisen ja kolme muuta naista. Näillä kaikilla naisilla oli omassa yhteisössään noidan maine ja siksi tunnustus tuntui uskottavalta.
Marketta Parkoinen tuomittiin vuoden 1657 syyskuussa Vaasan raastuvanoikeudessa 60 markan sakkoon sillä perusteella, ettei hän ollut aiheuttanut kenenkään kuolemaa. Marketta Ristontytär Punasuomalainen sen sijaan katsottiin syylliseksi Vasseniuksen kuolemaan ja hänet tuomittiin menettämään henkensä. Sittemmin hovioikeus muutti Parkoisen tuomiota ja tuomitsi myös hänet menettämään henkensä. Marketta Punasuomalainen ja Marketta Parkoinen teloitettiin kumpikin samassa tilaisuudessa Vaasassa vuonna 1658.
Keitä noidat olivat?
Myöhäiskeskiajalla Euroopassa alettiin tuomita noidiksi epäiltyjä ihmisiä. Noidiksi epäiltyjen ihmisten vainoaminen voimistui uuden ajan alussa. 1400-luvulla oli kehitetty uusi teoria noidista. Tämän teorian mukaan noidat liittoutuivat paholaisen kanssa. Erityisesti naisnoidat lensivät teorian mukaan noitasapattiin vahvistaakseen liittonsa paholaisen kanssa.
Yleensä noitavainoista tuomittiin enemmän naisia kuin miehiä, mutta Suomessa tuomituista noin 70 % oli miehiä. Vainot eivät kohdistuneet erityisesti mihinkään tiettyyn ryhmään. Valtaosa syytetyistä oli kuitenkin kaupunkien käsityöläisiä tai porvareita tai maaseudun talonpoikasväestöä. Koska uuden ajan alussa ihmiset viettivät aikansa pääosin vertaistensa joukossa, kuuluivat noituudesta syytetty ja hänen ilmiantajansa yleensä samaan sosiaaliryhmään.
Mistä noitavainot johtuivat?
Noitavainojen syntyyn vaikuttivat myös yhteiskunnalliset muutokset. Keskiajan lopun Euroopassa ylin valta keskittyi pääkaupunkeihin, minkä seurauksena rikoslaki tiukentui ja oikeuslaitoksen toiminta vahvistui. Aiemmin ihmisten välisiä riitoja ei välttämättä käsitelty julkisesti oikeudessa. Noitavainojen aika, 1500- ja 1600-luvut, oli myös taloudellisten ja sosiaalisten muutosten aikaa. Sodat, väestönkasvu ja katovuodet lisäsivät toisten ihmisten köyhyyttä. Samalla rahatalouden kehitys sekä kasvava kaupankäynti kuitenkin lisäsivät toisten ihmisten rikkauden määrää. Tämä ihmisten välinen eriarvioistuminen näkyi noitaoikeudenkäynneissä.
Ihmisten elämää vaikeuttivat myös katovuodet, nälänhätä ja tautiepidemiat. Myös kaupunkikulttuuri koki 1400-1600-luvuilla muutoksia. Yhä useampi ihminen muutti Euroopassa maaseudulta kaupunkeihin. Tämä puolestaan aiheutti levottomuutta ja erilaisia ongelmia. Onkin arveltu, että noitavainoissa oli kyse myös siitä, että ihmiset halusivat kanavoida oman pelkonsa ja turvattomuutensa johonkin. Tämän kohteeksi tulivat sellaiset ihmiset, joita alettiin syyttää noidiksi.
Noitavainojen aikakauteen vaikutti myös 1400-luvun lopulta käynnistynyt uskonpuhdistus. Uskonpuhdistuksessa pyrittiin korjaamaan katolisen kirkon toiminnassa koettuja epäkohtia. Sen seurauksena katolisesta kirkosta kuitenkin irrottautui uusia kirkkoja ja oppisuuntia, kuten luterilainen kirkko. Esimerkiksi nykyisen Saksan, Ranskan, Sveitsin, Tshekin ja Hollannin alueilla, joissa katolisen kirkon asema oli heikko, toimeenpantiin vakavia noitavainoja. Noitavainojen laajuus vaihteli suuresti alueittain. Suomessa noituudesta syytettiin noin 2000 ihmistä. Kaikkiaan Euroopassa noitavainoissa arvellaan kuolleen noin 20?000-40?000 ihmistä.
Tutki: Tutkikaa tarkemmin joitain 1400-1600-lukujen ilmiöitä, jotka mahdollistivat noitaoikeudenkäynnit (esim. oikeuslaitoksen tehostuminen, uskonpuhdistuksen merkitys, pikkujääkausi)