Mitä tiedät Julius Caesarista?
Roomalainen runoilija Vergilius kirjoitti, miten Rooman perustajat Romulus ja Remus olivat Italiaan tulleen sankarin, Aeneaan, jälkeläisiä. Samaan Aeneaan sukupuuhun Vergilius sijoitti myös oman aikakautensa henkilöt, Julius Caesarin ja tämän sisarentyttären pojan Augustuksen – Rooman ensimmäisen keisarin.
Aineistot
”Kun Caesar astui sisälle, senaattorit nousivat kunnioittaen seisomaan. Toiset Brutuksen ystävät asettuivat sitten Caesarin tuolin taakse, toiset menivät Caesaria vastaan ikään kuin ilmoittaakseen kannattavansa maanpaossa olevalle veljelleen armahdusta anovan Tillius Cimberin pyyntöä, ja he seurasivat häntä hänen paikalleen asti. Kun Caesar oli istuutunut, hän torjui pyynnön, ja kun häntä yhä julkeammin ahdistettiin, hän antoi kaikille töykeitä vastauksia. Tällä hetkellä Tillius tarttui molemmin käsin hänen togaansa [vaate] ja kiskaisi sen hänen kaulaltaan alas. Se oli sovittu hyökkäyksen merkki. Ensimmäisenä häntä iski Casca tikarilla kaulaan, mutta haava ei ollut kuolettava eikä vaikea koska iskijä, kuten on helposti ymmärrettävissä, aloittamaan joutuessaan oli kiihtynyt ja epävarma. Caesar saattoikin tämän vuoksi kääntyä ympäri ja tarttua tikariin kiinni, samalla kun hän huusi latinaksi: ”Kirottu Casca, mitä sinä teet”, jolloin Casca sanoi veljelleen kreikaksi: ”Auta, veli.” Kun ensimmäinen surmanisku oli annettu, salaliitosta tietämättömät valtasi sellainen pelko ja tyrmistys, että kukaan heistä ei uskaltanut liikahtaa paikaltaan eikä rientää Caesaria auttamaan, ei edes saada sanaakaan suustaan. Kaikki murhaa valmistelleet paljastivat nyt miekkansa ja ahdistivat uhriaan. Mihin tämä vain käänsi katseensa, kaikkialla hän näki miekkoja, jotka iskivät häntä tai vilahtelivat hänen kasvojensa ja silmiensä edessä. Niin hänet tapettiin kuin teuras, ja kaikkien salaliittolaisten kädet olivat teossa osallisina, sillä oli sovittu, että jokainen antaisi hänelle iskun ja kastaisi aseensa hänen vereensä; tämän takia Brutuskin antoi hänelle yhden iskun kupeeseen. Muutamat historioitsijat kertovat, että Caesar oli jonkin aikaa puolustanut itseään ja huutaen koettanut välttää iskuja, mutta kun hän sitten oli nähnyt Brutuksen paljas miekka kädessä, hän oli toivonsa menettäneenä vetänyt togan päänsä päälle. Ja niin hän lysähti sille jalustalle, jolta kohosi Pompeiuksen patsas, joka se sitten tapahtui sattumasta tai joku hänen murhaajistaan hänet siihen työnsi. Kuolevan veri tahrasi koko jalustan; kun hän siinä makasi haavoissaan ja suoritti kuolinkamppailunsa, näytti siltä, että itse Pompeius oli mukana kostamassa jalkojensa juuressa makaavalle vastustajalleen. Kerrotaan, että Caesarin ruumiissa oli kaksikymmentäkolme miekan ja tikarin iskemää haavaa. Kertomusten mukaan myös salaliittolaiset haavoittivat toisiaan, kun he samanaikaisesti jouduttautuivat iskemään yhteen ruumiiseen.”
Kuuluisien miesten elämäkertoja 18
Tekijä: Plutarkhos
Syntyajankohta: n. 80-120 jaa.
Kieli: kreikka
Cinna: (polvistuu) Oi, Caesar –
Caesar: Pois! Yritätkö siirtää Olympoksen?
Decius: (Polvistuu) Suuri Caesar –
Caesar: Katso, tuossa Brutuskin jo konttaa turhaan!
Casca: Kädet, puhukaa puolestani!
(Pistävät Caesaria, Casca ensin, Brutus viimeisenä)
Caesar: Et tu, Brute? [suom. Sinäkin, Brutukseni?] – Siis kaadu, Caesar!
(kuolee)
Cinna: Vapaus! Vapautus! Tyrannia on kuollut! Menkää, julistakaa, huutakaa se kaduilla.”
Julius Caesar 19
Tekijä: William Shakespeare
Syntyajankohta: 1599
Kieli: englanti
“Ennen kuin istunto pääsi virallisesti alkamaan, salaliittolaiset ahtautuivat diktaattorin [itsevaltias, tässä Caesar] ympärille. Caesarin alaisena aiemmin palvellut Lucius Tillius Cimber pyysi paluulupaa veljelleen, joka ilmeisesti oli ollut kiihkeä pompeiuslainen [Caesarin vastustaja]. Muut painautuivat heidän ympärilleen pyytäen Caesaria suostumaan anomukseen ja koskettelivat ja suutelivat hänen käsiään. Publius Servilius Casca Longus siirtyi seisomaan Caesarin tuolin taakse. Diktaattori ei antanut anelun liikuttaa itseään, vaan vastaili tyynesti kumoten pyytäjien väitteitä. Äkkiä Cimber sieppasi otteen Caesarin togasta ja veti sen alas hänen olkapäältään. Tämä oli sovittu merkki ja Casca veti nyt tikarinsa esiin ja iski sillä, mutta hermostuksissaan onnistui vain raapaisemaan diktaattorin olkapäätä tai kaulaa. Caesar kääntyi ja näyttää sanoneen jotain sen tapaista kuin: ”Kirottu Casca, mitä oikein puuhaat?” Joissakin selostuksissa hänen väitetään tarttuneen Cascan käsivarsiin ja yrittäneen vääntää häneltä tikarin pois, mutta Suetoniuksen versiossa hän käyttää kirjoituspuikkoaan aseena ja lävisti sillä Cascan käsivarren. Casca huutaa veljeään apuun – Plutarkhos sanoo hänen nimenomaan käyttäneen kreikkaa eikä Caesarin tavoin latinaa. Muut salaliittolaiset alkoivat pistää ja viiltää Caesaria. Diktaattorin ympärille syntyneessä sekasortoisessa mylläkässä monet, Brutus muiden mukana, saivat haavoja toistensa aseista. Vain kaksi senaattoria yritti auttaa Caesaria, mutta he eivät päässeet tunkeutumaan hänen lähelleen. Diktaattori yritti puolustautua loppuun asti heitä vastaan yrittäen taistella itsensä väkipakolla vapaaksi. Marcus Brutus pisti häntä kerran nivusiin, ja jotkut väittivät hänen Sevilian pojan nähtyään lopettaneen kamppailemisensa ja sanoneen viimeiset sanansa ”Sinäkin, poikaseni” – valitettavasti mikään ei todista suoranaisesti oikeaksi Shakespearen versiota et tu, Brute. Sitten diktaattori peitti päänsä ja vaipui lattialle, aivan Pompeiuksen patsaan jalustan viereen. Hänen ruumiissaan oli 23 haavaa.”
Caesar 20
Tekijä: Adrian Goldsworthy
Ilmestymisvuosi: 2008
Kieli: englanti
Tulkitse: Mitä oheiset tekstikatkelmat kertovat Caesarin murhasta? Mistä asioista niissä kerrotaan yhteneväisesti? Mistä asioista kertomus eroaa? Mitä lähdettä pidät itse luotettavimpana?
Miksi Caesar murhattiin?
Tultaessa ensimmäiselle vuosisadalle ennen ajanlaskun alkua, Roomasta oli kasvanut suurvalta. Roomalaiset olivat edenneet sotaretkillään voitosta voittoon ja alistaneet valtansa alle koko Välimeren alueen. Kasvun seurauksena kiistat siitä, kenelle valta Roomassa kuuluu, kasvoivat ja johtivat lopulta useisiin sisällissotiin. Nämä sisällissodat aiheuttivat 40-luvulla eaa. sen, että tasavalta romahti.
Vuonna 60 eaa. Roomaa hallitsi kolme sotaretkillään mainetta niittänyttä miestä: Pompeius, Crassus ja Caesar. He lyöttäytyivät yhteen ja perustivat triumviraatin, eli ”kolmen miehen liiton”. Tämä liitto hajosi vuonna 58 eaa. kun Crassus kuoli. Senaatti valitsi Rooman johtajaksi Pompeiuksen, mikä ei ollut Caesarin mieleen. Vuoteen 45 eaa. mennessä Caesar oli kukistanut kaikki vastustajansa Pompeius mukaan lukien. Hän pakotti senaatin valitsemaan itsensä sotajoukkojen ylipäälliköksi ja elinikäiseksi diktaattoriksi, eli henkilöksi, jolla on rajoittamaton valta.
Mitkä olivat Caesarin viimeiset sanat?
Aineiston dokumentit kertovat Caesarin murhasta pohtien myös hänen viimeisiä sanojaan. Usein on toisteltu, miten Caesar toteaa kuolemansa hetkellä ”Et tu, Brute” eli ”sinäkin Brutukseni” osoittaen sanansa ystävänään pitämälleen Brutukselle. Silminnäkijäraporttia murhasta ei ole säilynyt, eikä kukaan paikalla olijoista ole kirjannut ylös Caesarin sanoja. Kuuluisa lausahdus ”Et tu, Brute” löytyy William Shakespearen näytelmästä Julius Caesar, joka on kirjoitettu noin 1600 vuotta murhan jälkeen.
Shakespearen keksimät viimeiset sanat ovatkin jääneet elämään ja niitä on toisteltu näytelmän ilmestymisen jälkeen monissa eri yhteyksissä. Sanonnalla viitataan petokseen ja pettäjään, jonka on ajateltu olevan kaikkein uskollisin ja luotettavin.
Miksi tarina Caesarin murhasta on jäänyt elämään?
Caesarin murhan syyksi on arvioitu halu palata tasavaltalaiseen hallintoon, eli hallintomalliin, jossa kansalaiset saivat valita johtajansa. Caesar romutti monisatavuotisen tasavaltalaisen perinnön, mikä järkytti Rooman ylimystöä. Caesarin kuoleman jälkeen vallan tavoittelijoista vahvimpia olivat Marcus Antonius sekä Caesarin sisarentyttären poika Octavianus (Augustus). He muodostivatkin aluksi uuden johtotriumviraatin, johon kolmanneksi liittyi Lepidus. Kolmikko ajautui lopulta sotaan toisia vastaan, jonka seurauksena Octavianuksesta tuli koko Rooman johtaja.
Octavianus (Augustus) teki itsestään Rooman ensimmäisen keisarin. Keisari-nimityksen hän otti Julius Caesarilta, jolloin sukunimestä Caesar tuli käsite keisari. Ennen Caesaria ei käsitettä keisari ollut olemassa. Sen sijaan kaikkia Caesaria seuranneita antiikin Rooman hallitsijoita kutsuttiin keisareiksi.
Eri aikoina keisarit ympäri Eurooppaa ovat pyrkineet eri tavoin osoittamaan oman asemansa periytyvän antiikin Roomasta. Caesarin murha onkin jäänyt elämään tietynlaisena taitekohtana Rooman ja koko Euroopan historiassa. Siihen päättyi lopullisesti Rooman tasavallan aika, ja siitä alkoi Rooman keisarikausi.
Julius Caesarin nimi liitetään myös kalentereihin. Hänen kaudellaan Roomassa otettiin käyttöön niin sanottu juliaaninen kalenteri. Sen mukaan vuodessa on 365 1/4 päivää. Tämä tarkoittaa sitä, että joka neljänteen vuoteen lisättiin yksi kokonainen päivä, niin sanottu karkauspäivä. Sama kalenteri on pohjana myös nykyiselle ajanlaskulle, jota kuitenkin tarkennettiin vuonna 1582, kun juliaanisessa kalenterissa havaittiin epätarkkuuksia.
Tutki: Keitä historian merkkihenkilöitä tiedät? Tutki millaisia tietoja heistä esitellään eri lähteissä (tutkimukset, elokuvat, kaunokirjallisuus, sarjakuvat). Pohdi miksi tutkimasi henkilö on kohonnut merkkihenkilöksi ja miten tätä asemaa ylläpidetään edelleen.
