11. Europa saapuu Kreetalle

Selitä muille, mikä on Eurooppa.

Nykyisen Euroopan alueen ensimmäinen kulttuuri, jota voidaan verrata Egyptiin, Kiinaan ja muihin kulttuureihin, joissa taide ja talous kukoistivat, syntyi Kreetalle toisella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua. Nimensä kulttuuri sai myyttien prinsessa Europan pojan, kuningas Minoksen mukaan.

Aineistot

Foinikialainen prinsessa Europa (kreikaksi Europe, latinaksi Europa, Tethyksen ja Okeanoksen tytär) mainitaan lyhyesti Homeroksen Ilias -eepoksessa.

”…kuulun Foiniksin tytär…” (Homeros: Ilias, 14. luku [i])

Ilias 10
Tekijä: Homeros
Syntyajankohta: n. 700-luku eaa.
Kieli: kreikka

”Foiniksin tytär” viittaa Europaan. Iliaan yhdestä käsikirjoituksesta on löydetty selitysosa (kommentaari), joka kuvaa myyttiä tarkemmin. Kommentaarin mukaan tarina on esiintynyt niin Hesiodoksella kuin runoilija Bakkhylideen teksteissä. Hesiodos oli ensimmäisiä nimeltä tunnettuja kreikkalaisia kirjailijoita. Hänen tunnetuin teoksensa oli Jumalten synty.

Hans Bol: Europan ryöstö. Maalaus vuodelta 1585.

”Zeus näki Europan, Foiniksin tyttären keräämässä kukkia niityllä nymfien kanssa, ja rakastui tähän. Zeus tuli maan päälle, muutti itsensä häräksi, vietteli Europan ja vei hänet mukaan meren yli Kreetalle. Kreetalla Europa jatkoi elämäänsä Kreetan kuninkaan Asterionin kanssa ja synnytti kolme poikaa: Minos, Sarpedon ja Rhadamanthys.”

Jumalten synty 11
Tekijä: Hesiodos
Syntyajankohta: n. 700-luku eaa.
Kieli: kreikka

Tulkitse: Lue oheinen katkelma liittyen myyttiin Europasta. Vertaa tämän jälkeen tarinaa  Gustave Moreaun ja Hans Bolin maalauksiin vuosilta 1869 ja 1585. Voidaanko tarinasta päätellä, millaiselta Europa näytti?

Minolainen kulttuuri

Useat antiikin Kreikan tärkeistä kaupungeista, kuten Mykene ja Troija, löydettiin 1800-luvulla. Vuosisatojen saatossa kaupungit olivat syystä tai toisesta hautautuneet maakerrosten alle. Samalla ne olivat muuttuneet tarunhohtoisiksi, koska niistä kertovia tarinoita tunnettiin, mutta kaupungit itse olivat kadonneet. Tällainen tarunhohtoinen kaupunki oli myös Kreetalla sijainnut Knossos, minolaisen kulttuurin keskuspaikka. Englantilainen arkeologi Arthur Evans löysi sen 1890-luvulla. Hän nimesi löytämänsä kulttuurin Knossoksen ensimmäisen kuninkaan, Minoksen, mukaan.

Kreetalla oli asuttu tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua. Alue oli hedelmällinen maanviljelyn kannalta ja lisäksi sijainti Välimerellä oli erinomainen. Vaurauden, joita suurten palatsien rakentaminen vaati, minolaiset hankkivat kaupankäynnillä. Saaren sijainnin johdosta kaupankäynnistä tuli minolaisille luonteva elinkeino. Kaupankäynnissä auttoi myös minolaisten saviastioiden valmistamisen taito. Saviastioita tarvittiin ruuan ja juoman varastoimisessa ja kuljettamisessa.

Minolainen kulttuuri ei tuhoutunut hetkessä, vaikka Kreetalla oli myös tuhoisia maanjäristyksiä. Noin 1500 eaa. Kreikan alueelta saapui ensin mykeneläisiksi kutsuttuja heimoja, ja viisisataa vuotta myöhemmin doorilaisiksi kutsuttuja heimoja, jotka ottivat saaren haltuunsa. Minolainen kulttuuri sisältää monen muun tuhoutuneen kulttuurin tapaan paljon arvoituksia. Minolaisten käyttämä kieli ei ole sukua millekään muulle tunnetulle kielelle.

Myyttien saari

Useita antiikin tarinoita eli myyttejä on sijoitettu Kreetalle. Yksi tunnetuimmista on tarina Minotauroksesta, hirviöstä, jolla on ihmisen ruumis ja härän pää. Tarinan mukaan Kreetan kuningas Minos rakennutti Minotaurosta varten suuren ja sokkeloisen labyrintin, jonne hirviö piilotettiin kansalta. Minotauros ei löytänyt sieltä pois, mutta myös sinne joutuneet ihmiset eksyivät ja joutuivat lopulta Minotauroksen surmaamiksi. Pitääkseen Minotauroksen tyytyväisenä, Minos uhrasi sille säännöllisesti miehiä ja naisia Kreetan alaisuudessa olevasta Ateenasta.

Theseus surmaa Minotauruksen. Saviruukku noin vuodelta 490-480 eaa.

Minotauroksen voitti lopulta Theseus, joka oli meren jumala Poseidonin poika. Minoksen tytär Ariadne rakastui Theseukseen, kun tämä tuotiin uhrattavaksi Knossokselle. Ariadne antoi Theseukselle mukaan lankakerän. Theseus kiinnitti langan toisen pään labyrintin suuaukolle ja vieritti lankaa perässään löytääkseen pois labyrintistä.

Minotauroksen surmanneesta Theseuksesta tuli Ateenan sankari. Uroteollaan hän vapautti Ateenan kaupungin Minoksen johtaman Kreetan vallasta. Tarina on esimerkki siitä, miten myyttien avulla luodaan yhtenäisyyttä, tässä tapauksessa ateenalaisten, ja lujitetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, usein yhteistä vihollista vastaan.

Myytit olivat ja ovat osin edelleen ihmisyhteisöjen tapa kuvata yhteisön synnylle ja kehittymiselle tärkeitä tapahtumia. Näillä kahdella myytillä, Europan saapumisella Kreetalle ja Minotauroksella, on eurooppalaisessa kulttuurissa erityinen asema. Kun Eurooppa-nimeä alettiin käyttää tietystä maantieteellisestä alueesta, jolla oli monia yhteisiä piirteitä, tarina Europasta sai erityisen arvon. Europasta tuli Euroopan symboli. Sama koskee Theseusta, sankaria, joka vapautti Ateenan Kreetan vallan ikeestä. Minotauros oli tarina manner-Kreikan heimojen ja Ateenan noususta Kreetan ylivaltaa vastaan.

Tutki: Selvitä tarkemmin, mihin minolainen kulttuuri mahdollisesti tuhoutui? Vertaa sen tuhoutumista johonkin muuhun tuhoutuneeseen kulttuuriin.

Remoldus Eynhoudts: Europa. Etsaus 1600-luvulta.