Kirjoita kuvaus tämän lukuvuoden ensimmäisestä koulupäivästä?
Luvussa 1 kerroimme Atlantiksen kaupungista, jota on etsitty yli kahden tuhannen vuoden ajan. On mahdollista, että aivan viime vuosien aikana tehdyt uudet löydöt osoittavat Platonin kuvaaman kertomuksen todeksi.
Atlantiksen tarina on hyvä esimerkki historiallisesta tiedosta, jolle on luonteenomaista paitsi puutteellisuus myös mahdollisuus, että tieto lisääntyy, kun löydämme uusia tiedonlähteitä.
Tulkitse: Tarkastelkaa ryhmässä kertomuksianne. Millaisia yhteneväisiä piirteitä niissä on? Entä millaisten asioiden suhteen kertomuksissa on eroja?
Mitä historia on ja miten siitä saadaan tietoa?
Sanaa historia käytetään useassa eri merkityksessä. Arkikielessä historialla tarkoitetaan mennyttä aikaa. Esineen, vaikkapa auton historia kertoo, kenen omistuksessa se on kulloinkin ollut ja mitä sillä on tehty. Jokin asia tai esine voi myös olla historiaa. Sitä ei enää ole olemasssa, eli se on hajonnut, poistettu käytöstä, kierrätetty uudeksi materiaaliksi tms.
Historia on myös tieteenala, joka tutkii ihmisen menneisyyttä.
Tarkastellessanne kirjoituksia ensimmäisestä koulupäivästä huomaatte, että teillä on yhtä monta erilaista kertomusta kuin luokassa on oppilaita. Kirjoittamissanne kertomuksissa on kuvattuna luultavasti erilaista toimintaa, mitä teitte. Joitakin asioita, kuten vaikkapa vessassa käyntejä ei luultavasti kukaan teistä ole kirjoittanut.
Samalla tavalla kuin saatte toisiltanne tietoa heidän ensimmäisestä koulupäivästään, historiantutkija saa tietoa menneisyyden tapahtumista monin eri tavoin, kirjoituksista ja esimerkiksi kuuntelemalla tarinoita.
Historiaa tutkitaan lähteiden avulla. Lähde voi olla oikeastaan mikä vain. Se voi olla esine, kuten vaikkapa luu, vaate, astia, koru tai ase. Lähde voi olla myös kertomus, maalaus tai valokuva. Pääosa historian lähteistä on kuitenkin kirjallisia. Tällaisia lähteitä ovat esimerkiksi kirjat, kirjeet, muistelmat, päiväkirjat, lakitekstit tai sanomalehtijutut.
Tutkiessaan lähdeaineistoaan tutkijalla on jokin perusoletus, jonka todenpitävyyttä hän tarkastelee aineiston antaman tiedon avulla. Näin hän muodostaa tulkintoja siitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut.
Millainen tieto on luotettavaa?
Jos haluaisitte muodostaa vielä paremman kuvan siitä, mitä lukuvuoden ensimmäisenä koulupäivänä tapahtui, millaisia lähteitä voisitte käyttää?
Ensimmäisestä koulupäivästä voisi löytyä tietoa ainakin kyseisen tai sitä seuraavan päivän sanomalehdistä tai uutisista. Lisäksi voit saada tietoa siitä, mitä itse teit tai ajattelit tuolloin lähettämistäsi ja vastaanottamistasi viesteistä, ottamistasi valokuvista tai vaikkapa haastattelemalla vanhempiasi tai kavereitasi. Koululla on myös paljon tietoa kyseisestä päivästä, kuten päivän ruokalistat ja muita päivään liittyviä asiakirjoja.
Kun tulkitsemme kirjallisia tai suullisia lähteitä tulee muistaa, ettei kaikki mitä sanotaan ole aina välttämättä totta. Lähteille onkin hyvä esittää kysymyksiä:
– Milloin lähde on tehty?
– Kuka lähteen on tehnyt?
– Mitä lähteessä sanotaan?
– Kuinka hyvin lähteen laatija on tuntenut sen tapahtuman, jota hän kuvaa?
– Mihin kirjoittaja pohjaa tietonsa?
– Kenelle lähde on suunnattu?
Välillä eri lähteissä kerrotaan samasta tapahtumasta eri tavoin. Tällöin on hyvä miettiä, miksi eri ihmisillä voi olla samastakin tapahtumasta erilaisia näkemyksiä.
Tutki: Tehkää luokassa laadittujen ensimmäisen koulupäivän kuvausten perusteella yhteinen kuvaus, jossa saatte kertoa viidestä asiasta.
