Mitä tarkoittaa sanonta ”kaupungin monet kasvot”?
Roomalaisten sanotaan olleen kiinnostuneita käytännön asioista, eikä niitä toisaalta olisi ollut mahdollista välttääkään. Miljoonakaupungissa on hankala elää ilman hyviä, käytännöllisiä ratkaisuja. Kaupungissa oli tarjolla myös paljon erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.
Aineistot
”Sitten tuotiin pöytään erittäin hienoja eturuokia. Kaikki näet jo olivat asettuneet pöytään lukuun ottamatta Trimalkiota itseään, jolle outoa tapaa noudattaen oli varattu ensimmäinen paikka. Eturuokatarjottimelle oli asetettu korinttilaista tekoa oleva pronssinen pienoisaasi, selässä haarapussi, jossa oli toisella puolella valkoisia, toisella mustia oliiveja. Aasin päällä oli kuin katoksena kaksi vatia, joiden reunoihin oli kaiverrettu Trimalkion nimi ja hopean paino. Vatien väliin juotetut pienet sillat kannattivat hunajalla ja ukonsiemenillä siroteltuja pähkinähiiriä. Lisäksi oli hopeiselle parilalle asetettu lämpimänä pikku makkaroita ja parilan alle syyrialaisia luumuja puunilaisten granaattiomenien kera.
Trimalkion pidot 30
Tekijä: Petronius Arbiter
Syntyajankohta: n. 80 jaa
Kieli: latina
Tulkitse: Petronius Arbiterin teoksesta Satyricon säilynyttä yhtenäistä osaa Trimalkion pidot” pidetään maailman ensimmäisenä romaanina. Siinä kuvataan roomalaisen nousukkaan juhlia. Millaisen kuvan oheinen näyte antaa roomalaisista?
Leipää ja sirkushuveja
Jälkipolvet ovat ihailleet roomalaisten taitoa rakentaa ja organisoida elämä suurkaupungissa. Kaupunkilaisten tyytyväisyyteen panostettiin tarjoamalla heille ”leipää ja sirkushuveja”. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että köyhimmät roomalaiset saivat ilmaiseksi viljaa sekä huvituksia.
Siinä missä roomalaisten insinööritaidot ovat saaneet osakseen ihailua, useat huvitukset ovat saaneet aikaan kauhistelua. Roomalaisissa amfiteattereissa, joista suurin oli Colosseum, järjestettiin suuria juhlia, gladiaattoritaisteluita ja metsästysnäytöksiä. Colosseumille mahtui lähes 50 000 katsojaa.
Amfiteattereiden lisäksi suosittua ajanvietettä oli seurata vaunukilpa-ajoja Circus Maximuksella. Vaunukkoajoja mahtui katsomaan parhaimmillaan n. 250 000 katsojaa. Pituudeltaan rata oli 650 metriä ja se oli ajajalleen erittäin haastava ja vaarallinen, koska radalla oli sekä ahdasta että kova vauhti.
Rooman kaupungin katukuvaan kuuluivat myös kylpylät eli termit. Siellä niin rikkaat kuin köyhät huolehtivat puhtaudestaan. Termejä oli pääkaupungin ohella eri puolilla valtakuntaa. Suurin Rooman kylpylöistä, Caracallan kylpylät, rakennettiin noin 212 jaa. Kylpyläosastojen lisäksi siellä oli kirjastoja ja tiloja urheilua varten. Caracallan kylpylöissä oli myös isohko puutarha. Kylpylät eivät siis olleet pelkästään puhdistautumista, vaan myös yhdessäoloa varten.
Kreikkalaisten tapaan roomalaiset kävivät myös teatterissa, harrastivat runoutta sekä arvostivat kuvanveistoa ja maalaustaidetta. Useista kaivauksissa löytyneistä roomalaisista kodeista on löydetty muun muassa taidokkaita mosaiikkiteoksia. Kaivauksia on tehty erityisesti Pompejin kaupungissa.
Pompeji tuhoutui Vesuviuksen tulivuoren purkauksessa vuonna 79 jaa. ja oli kadoksissa lähes 1700 vuotta. Viimeisten kahden sadan vuoden aikana tehdyt Pompejin kaivaukset ovat tarjonneet valtavasti uutta tietoa antiikin Rooman ihmisten elämästä. Kaivauksista on löytynyt roomalaistaloja lähes sellaisina kuin ne olivat purkauksen aikaan.
Rooman tuho
Yksi tutkituimmista historian aiheista on Rooman kukoistuksen mureneminen ja valtakunnan hajoaminen. Syitä on esitetty useita.
Suuren valtakunnan johtaminen oli vaikeaa ja kun naapuriheimot kävivät vahvemmiksi, ne tunkeutuivat Rooman alueen sisäpuolelle. Taistelu vallasta johti epäluottamukseen, ja talouden romahtaminen puolestaan köyhdytti koko valtakuntaa.
Aikanaan esitettiin myös syitä, jotka on nykyään jo hylätty. Arveltiin että roomalaisten terveys olisi turmeltunut sen vuoksi että roomalaiset vesiputket sisälsivät lyijyä. Toisen hylätyn selityksen mukaan roomalaiset olisi vallannut henkinen velttous. Nämä selitykset eivät ole nykytietämyksen valossa kovin vakuuttavia.
Rooman valtakunnan tuhoutuminen voidaan myös kiistää. 300-luvulla valtakunnan sisälle alkoi hahmottua kaksi Roomaa: Itä- ja Länsi-Rooma. Nämä erosivat kahdeksi valtakunnaksi vuonna 395 jaa. Länsi-Rooman mahti murentui lopullisesti 400-luvun lopulla.
Itä-Rooman valtakunta jatkoi kuitenkin olemassaoloaan yli tuhat vuotta, aina vuoteen 1453. Itä-Rooman keskuksena oli Konstantinopoli (nykyinen Istanbul), jonne keisari Konstantinus suuri siirsi Rooman valtakunnan pääkaupungin 320-luvulla.
Tutki: Rooman kaupungin asukkaat alkoivat muuttaa 300-luvulta alkaen maaseudulle enenevissä määrin. Miksi?
