Mitä tarkoittaa se, että valta on kansalla?
Antiikin Ateenaa pidetään monella tavalla länsimaisen kulttuurin keskeisenä alkukotina. Ateenassa kehittyivät tiede ja taide, mutta myös uuden tyyppinen yhteiskuntajärjestelmä. Ihmisten yhteisöissä valta oli perustunut yksin- tai harvainvaltaan. Ateenassa kehitettiin 500-luvulta ennen ajanlaskua järjestelmää, jota alettiin kutsua demokratiaksi.
Aineistot
Meidän valtiojärjestyksemme ei ensinkään ole muitten kansojenjärjestysten jäljittelyä, vaan se kelpaa ennemmin esikuvaksi muille. Sen nimenä on kansanvalta, koska kansan enemmistö siinä on määräämässä, eivätkä moniaat harvat henkilöt. Yksityisseikoissa on meillä kaikilla samat oikeudet, mutta valtiollisissa toimissa riippuu kunkin arvo hänen ansioistansa kaupunkiin nähden, eikä säätyluokasta: ei köyhyys eikä alhainen asema estä ketään voimiensa mukaan toimimasta kaupungin hyväksi.
Vapaamielisinä olemme julkisessa elämässämme, emmekä me liioin myöskään luulevaisella uteliaisuudella urki kansalaistemme yksityistä elämää; me emme heitä moiti, joskin joku heistä hankkii itsellensä hupeja mielensä mukaan, emmekä me häntä katso karsain silmin, josta hän voisi loukkautua, jos kohtakaan häntä ei rangaista.
Yksityisesti elämme ystävyydessä emmekä varsinkaan häveliäisyydestä julkisessa elämässä tee vääryyttä; tottelemme lakeja ja esivaltaa, ja semminkin niitä lakeja, jotka suojelevat loukatuita, ja jotka, jos kohtakin kirjoittamattomina, tuottavat julkista häpeää niille, jotka niitä loukkaavat.
—
Samat miehet hoitavat omaa talouttaan ja valtion asioita, ja ammattilaisemme tuntevat aika hyvin viimeksi mainituita seikkoja; sillä me yksin katsomme kelvottomaksi sitä miestä, joka ei ota osaa näihin, emmekä ainoastaan toimettomaksi. Niinikään me yhteisesti mietimme ja päätämme asioita, emmekä arvele, että keskustelut olisivat haitaksi toimelle, vaan toimiminen keskustelematta on meistä haitallista. Myöskin siinä on meillä etu, että me sekä perusteellisesti mietimme asioita, että kumminkin olemme uskaliaita toimessa, jotavastoin muilla rohkeus johtuu ajattelemattomuudesta, mutta miettiminen synnyttää epäilyä. Aivan varmaan ovat ne pidettävät urhoollisimpina, jotka, vaikka kyllä tuntevat rauhan suloudet, kuitenkaan eivät vältä sodan vaaroja.
Peloponnesolaissota 12
Tekijä: Thukydides
Syntyajankohta: n. 395 eaa.
Kieli: kreikka
Tulkitse: Perikles, vaikutusvaltainen Ateenan kansalainen, kuvaa oheisessa puheessaan Ateenan demokratiaa n. 430 eaa. Millaisen kuvan hän siitä antaa?
Ateenan nousu
Minolaista kulttuuria koskevassa luvussa kerrottiin myytti Minotauroksesta, jonka ateenalainen sankari Theseus surmasi. Myytti on kreikkalaista tarustoa ja kuvaa ateenalaisten vapautumista Kreetan vallan alta. Toisin kuin useat muut kaupungit, Ateenan ympäristö ei ollut hedelmällistä viljelysseutua. Maa oli melko kuivaa ja karua, mutta soveltui hyvin oliivipuulle. Oliiveista saatavasta oliiviöljystä tuli ateenalaisten tärkeä vientituote.
Ateenan asutus alkoi Akropolis-kukkulalta noin viisi tuhatta vuotta sitten. Myöhemmin kukkulasta tuli uskonnollinen palvontapaikka, jonne rakennettiin temppeleitä useille jumalille. Kukkula hallitsee edelleen Ateenan kaupunkia ja muodostaa sen historiallisen keskustan ytimen.
Kukkulan alapuolella on agora eli aukio, josta muodostui ateenalaisten elämän keskuspaikka. Kansalaiset kokoontuivat sinne yhteen päättämään myös kaupunkinsa asioista.
Kansalaisten kaupunki
Vuotta 510 eaa. pidetään demokratian kannalta merkittävänä vuotena. Tuolloin Ateenassa säädettiin laki, jolla myös köyhimmille ateenalaismiehille annettiin oikeus osallistua kaupungin asioita koskevaan päätöksentekoon. Ero muihin kaupunkikulttuureihin oli merkittävä, sillä valta oli yleensä keskittynyt harvoille varakkaille perheille. Ateenalaisiksi miehiksi ei kuitenkaan laskettu muualta muuttaneita asukkaita eikä orjia, joilla ei ollut päätösvaltaa.
Täydet kansalaisoikeudet oli vain pienellä joukolla ateenalaismiehiä, mutta heidän välillään vallitsi tasa-arvo. Lähes viikoittain vapaat miehet kokoontuivat kansankokoukseen, jossa tehtiin Ateenaa koskevia tärkeitä päätöksiä. Lisäksi kaupungissa toimi viidensadan neuvosto, johon kuuluneet 500 kansalaista huolehtivat päätösten toimeenpanosta ja valvonnasta. Jäsenet neuvostoon valittiin vuodeksi kerrallaan arpomalla vapaaehtoisten yli 30-vuotiaiden kansalaisten keskuudesta. Kyse oli eräänlaisesta vaalista.
Makedonian kuningas Filippos II valloitti kreikkalaiset kaupunkivaltiot 300-luvun lopulla. Hänen poikansa Aleksanteri Suuri jatkoi isänsä aloittamia sotaretkiä itäisellä Välimerellä ja valloitti laajoja alueita aina nykyistä Aasiaa ja Afrikkaa myöten. Samalla Ateena menetti itsenäisen asemansa ja sen myötä demokratiansa.
Erilaiset vallanjakomallit
Antiikin Kreikassa yhteiskunnan muodot jaettiin kolmeen: 1) yksinvalta, 2) pienen joukon valta 3) kaikkien valta. Kreikkalainen filosofi Aristoteles oli sitä mieltä, että kustakin kolmesta oli olemassa sekä hyvä että huono versio. Mikäli päätöksenteko perustui siihen, että ajateltiin yhteisön etua, kyse oli hyveellisestä ja hyvästä johtamisesta. Jos päätöksenteolla pyrittiin saamaan etuja itselle, järjestelmää pidettiin turmiollisena ja rappiollisena.
Ateena on tunnetuin antiikin demokratioista, muttei ainoa. Osassa kaupunkeja valta oli pienellä joukolla. Tunnetuin tällainen kaupunkivaltio oli Sparta, jota on pidetty Ateenan vastakohtana. Spartan elämänmeno perustui tiukkaan sotilaalliseen kuriin ja kasvatukseen. Kreikassa oli myös yksinvaltaan perustuvia kaupunkivaltioita.
Tutki: Haastattele kolmea aikuista ja kysy heidän mielipidettään siihen, voisiko arvontaa käyttää ateenalaisten tapaan nykypäivänä esimerkiksi niin, että kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut arvottaisiin niistä, jotka osoittavat kiinnostuksensa näihin luottamustehtävään. Pyydä perusteluja vastauksille.
