Mikä on vanhin asia, jonka tiedät Suomesta?
Viime vuosiin saakka on ajateltu, että ensimmäiset asukkaat tulivat nyky-Suomen alueelle noin 10 000 vuotta sitten. Karijoelta, Etelä-Pohjanmaalta on kuitenkin löytynyt luola, jossa epäillään asuneen ihmisiä 100 000 vuotta sitten. Sijaintipaikkansa Susivuoren mukaan Susiluolaksi nimetty löytö on herättänyt paljon keskustelua.
Aineistot
Tutkimustulosten perusteella luolassa on asunut Neandertalin ihminen noin 75 000-125 000 vuotta sitten, ennen viimeistä jäätiköitymistä ja nykyihmisen ilmestymistä Eurooppaan. Näin se on Suomen vanhin ja ainoa ns. paleoliittista eli vanhinta kivikautta edustava muinaisjäännös. Mistään muualta Pohjoismaista ei tunneta paikkaa, jossa olisi mannerjään peittämällä alueella säilynyt jälkiä Neandertalin ihmisen toiminnasta. Tämä tekee Susiluolasta ainutlaatuisen tutkimus- ja käyntikohteen.
Museoviraston verkkosivut2
Ilmestymisvuosi: 2016
Löydöistä on käyty keskustelua parin vuosikymmenen ajan. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen artikkelissa ”Ennen meitä Suomessa asui neandertalinihmisiä – vai asuiko?” kerrotaan, kuinka Susiluola tuli 1990-luvulla arkeologien tietoisuuteen eläkkeelle jääneen sorayrittäjän Kalervo Uusitalon sinnikkyyden ansiota. Helsingin Sanomien toimittaja Jouni K. Kemppainen haastatteli Uusitaloa, jolle ei ollut epäselvää. etteikö Susiluola ollut ainoa Skandinaviasta löydetty neandertalilaisten asumus.
”Ja sitä paitsi koko asia tuli esiin hänen jääräpäisyytensä ansiosta. Hänen mielestään kiista johtuu vastapuolen harmistumisesta siihen, ettei heidän nimiään liitetä historiankirjoissa tähän maailmansensaatioon. Kateus, se vie neandertalilaisetkin luolasta.”
Susiluolassa kaivauksia johtanut arkeologi eli esihistorian tutkija Vesa Lauluma jatkaa Helsingin Sanomien haastattelussa:
“Jos olisin itse löytänyt kivikautiselta asuinpaikalta sellaisia esineitä, joita Susiluolasta löysin, niin kyllä minä olisin niitä löytöpussiin pannut, ilman epäilystä. Mutta kun kyse oli Susiluolasta, rupesi heti epäilys kalvamaan, että olisiko tämä sittenkin jotain muuta.- – Kun tekee kaivauksia normaaleissa kivikautisissa kohteissa, niin tulenpidon paikat näyttävät ihan samalta, ei siinä ole miettimistä. Mutta Susiluolassa piti todellakin pohtia, että millä muulla tavalla arvostelijat tulevat sen selittämään.”
Lehtijutussa esitetään Susiluolan löytöjä epäilevien kanta seuraavasti:
“Vastustajat sen sijaan vetosivat siihen, että yleensä ihmisen tekemiksi todistetuissa kiviesineissä iskun jäljet ovat säännöllisiä ja murtumakohtien kulma on samanlainen, mutta Susiluolan kivissä kulmat ovat erilaisia. Ja siitä voi päätellä, että jokainen murtuma on syntynyt itsenäisesti luonnonvoimien vaikutuksesta vuosituhansien aikana. Vastustajien mukaan eri murtumakohdat ovat lisäksi altistuneet erilaiselle kulutukselle ja syntyneet siis eri aikoina.”
Saksalainen Susiluolassakin kaivauksia johtanut arkeologi Hans-Peter Schulz toteaa:
“Arkeologia on tieteenala, johon liittyy aina epävarmuuksia ja tulkintaa. Saattaa olla, ettei Susiluolasta saada koskaan täyttä varmuutta.”
Ennen meitä Suomessa asui neandertalinihmisiä – vai asuiko? Helsingin Sanomat, Kuukausiliite 3
Tekijä: Jouni K. Kemppainen
Ilmestymisvuosi: 2012
Tulkitse: Millaisia eri näkökulmia on esitetty siitä, onko Karijoen Susiluolassa elänyt neandertalilaisia yli 100 000 vuotta sitten? Miksi näkemykset eriävät? Miten näitä eri näkemyksiä perustellaan?
Esihistoria ja ihmisen kehitys nykyihmiseksi
Perinteisesti menneisyys on jaettu esihistoriaan ja historiaan. Esihistoriaksi kutsutaan aikaa, jolta ei ole jäänyt kirjallisia lähteitä. Käsitteessä oleva etuliite ”esi” ei tee tästä ihmisen ajasta arvottomampaa kuin historiallinen aika on.
Tietomme esihistoriasta perustuvat kirjoitettujen tekstien sijaan erilaisiin esinelöytöihin, kuten kivestä, eläinten luista ja savesta tehtyihin tarvekaluihin sekä luulöytöihin. Näiden perusteella on tehty päätelmiä esimerkiksi ihmisten elintavoista, terveydestä ja ruokavaliosta. Tiedettä, joka tutkii näitä jäänteitä, kutsutaan arkeologiaksi, ja tutkijoita arkeologeiksi.
Ihmisen katsotaan kehittyneen nykyihmiseksi noin 70 000 vuotta sitten. Tällöin ihmisen kehityksessä tapahtui muutos, joka näkyi esimerkiksi siinä, että ihminen oppi puhumaan sekä alkoi luoda taidetta.Ihmisen suku on kehittynyt kuitenkin jo noin 2,5-2 miljoonaa vuotta sitten. Ihminen on käyttänyt erilaisia työkaluja, kuten nyrkki-iskureita jo kahden miljoonan vuoden ajan. Nykyihminen hyödynsi työkaluissaan kiven lisäksi myös luuta, puuta ja eläinten sarvia. Susiluolasta onkin etsitty tällaisia ihmisen kivestä tekemiä työkaluja. Luolasta on löytynyt kivi-iskoksia, mutta siitä, ovatko ne neandertalin ihmisen tekemiä vai syntyneet luonnon aikaansaannoksina ei ole varmuutta.
Siitä, keitä Susiluolan mahdolliset asukit olivat, ei ole selvyyttä. Luolan löydösten sijoittumiskerrosten ja siitepölyjen ikämääritysten perusteella on arveltu, että luolassa olisi asuttu noin 74 000-132 000 vuotta sitten. Tästä on päätelty, että siellä olisi oleskellut neandertalinihminen.
Milloin nyky-Suomen alue on asutettu?
Jos Susiluolassa on asunut neandertalilaisia, tarkoittaisi tämä sitä, että nyky-Suomen alueella olisi elänyt ihmisiä jo 100 000 vuotta sitten. Susiluolan tapaus osoittaa, miten hankalaa ihmisen varhaisten aikojen tutkiminen on. Tehtyjen löytöjen perusteella on haastavaa tehdä täysin varmoja johtopäätöksiä. Susiluolan osalta haasteet korostuvat. Luolasta ei ole löytynyt luurankojen jäänteitä, joiden avulla voitaisiin varmistaa ihmisen eläneen siellä.
Vaikka neandertalinihminen olisikin elänyt Susiluolassa jo 100 000 vuotta sitten, se ei muuta sitä, että yhtäjaksoisesti nykyisen Suomen alueella on asuttu vasta viime jääkauden jälkeen, eli noin 10 000 vuotta. Jääkaudella Suomen alue oli asumiskelvoton. Vanhimmat varmat esihistorialliset löydöt, jotka osoittavat ihmisen eläneen Suomessa on ajoitettu vuoteen 8300 eaa. (ennen ajanlaskun alkua).
Tutki: On mahdollista selvittää esimerkiksi sitä, mikä on jonkin kaupungin ensimmäinen rakennus. Sen sijaan kysymykseen ”keitä ensimmäiset suomalaiset olivat?” löytyy paljon erilaisia vastauksia.
Millaisia eri näkemyksiä ensimmäisistä suomalaisista löydät esimerkiksi internetistä. Millaiseen tietoon eri näkemykset pohjautuvat?