Mikä on mielestäsi ihmeellisin tai vaikuttavin ihmisen tekemä rakennus tai monumentti maapallolla?
Pari sataa vuotta ennen ajanlaskun alkua koottiin lista Välimeren piirin seitsemästä ihmeestä. Nämä olivat oman aikakautensa kaikkein vaikuttavimmat monumentit. Vain yksi, Gizan pyramidi Egyptissä, on edelleen olemassa.
Aineistot
Kreikkalainen historioitsija Herodotos eli noin 440 eaa. Herodotos kirjoitti Historiateoksen vuosina
450–420 eaa. ihmisiltä kuulemiensa kertomusten pohjalta.
- Mutta hänen [Rapsinitoksen] jälkeensä tuli egyptiläisten hallitsijaksi Kheops, joka syöksi maan täydelliseen kurjuuteen. Hän sulki näet kaikki pyhätöt ja esti ensiksi asukkaita uhraamasta niissä sekä käski sitten kaikkia egyptiläisiä tekemään häntä itseään varten työtä. Toisia hän käski ottamaan kiviä Arabian vuoressa olevista louhoksista ja sieltä vetämään niitä Niiliin saakka. Ja kun kivet oli kuljetettu laivoilla joen yli, niin hän määräsi toisia ottamaan ne vastaan ja vetämään ne niin kutsutun Libyan vuoren luo. Noin satatuhatta ihmistä teki työtä, kukin ryhmä aina kolme kuukautta kerrallaan. Kymmenen vuotta kului rasitetulle kansalle sen tien rakentamiseen, jota myöten he vetivät kiviä. Työ, joka ei minun nähdäkseni ollut paljon pienempi, kuin pyramidin teko. – – Mutta itse pyramidin tekoon kului kahdenkymmenen vuoden aika. Jokainen sen neljästä sivusta on kahdeksan pletronia ja korkeus sama, ja se on tehty hiotuista ja mitä tarkimmin toisiinsa sovelletuista kivistä.
- Ja tämä pyramidi rakennettiin seuraavalla tavalla. Se tehtiin niin, että siinä oli ikäänkuin astuimet, joita toiset sanovat portaiksi, toiset taas rappusiksi. Sen jälkeen nostettiin muut kivet, kohottamalla niitä maasta ensimmäisen porraskertaan lyhyistä hirsistä tehdyillä vivuilla. Aina milloin kivi nousi ensimmäiseen kertaan, niin se asetettiin toiseen vipuun, joka sijaitsi ensimmäisessä kerrassa, ja sieltä se vedettiin toiseen kertaan ja toiselle vivulle. Sillä niin monta kuin oli porraskertaa, niin monta oli myös vipua; tahi sitten oli yksi helposti kannettava vipu, jonka he siirsivät toisesta kerrasta toiseen, aina kun he olivat ottaneet pois kiven. Sillä minä tahdon mainita kummankin tavan, niinkuin todella kerrotaan. Ensiksi siis valmistettiin pyramidin ylin osa, sitten tehtiin se, mikä oli tätä lähinnä, ja lopuksi tehtiin se osa siitä, mikä oli lähinnä maata.
Historiateos I-II 7
Tekijä: Herodotos
Syntyajankohta: n. 450-420 eaa.
Kieli: kreikka
Oppikirjassa Keskikoulun yleinen historia I kerrotaan puolestaan seuraavasti pyramidien rakentamisesta:
”Suurimman kaikista pyramideista rakennutti kuningas Khufu. Se on n. 140 m. korkea eli kaksi kertaa niin korkea kuin Suurkirkko Helsingissä torista mitattuna. Ja siihen on käytetty niin paljon kiviä, että niistä voitaisiin rakentaa ympäri koko Suomen neljän metrin korkuinen ja puolen metrin paksuinen muuri. Tarun mukaan tämän pyramidin rakentaminen kesti 30 vuotta, ja kuitenkin 100,000 henkeä oli sitä rakentamassa. Kivet louhittiin vuoristosta ylempää Niilin itäpuolelta. Sieltä ne kuljetettiin vartavasten rakennettua tietä Niilin rannalle, sitten lautoilla jokea pitkin ja edelleen työmaalle, jossa ne suurilla vipulaitoksilla kohotettiin paikalleen.”
Oppi- ja lukukirja keski- ja tyttökouluille sekä seminaareille. Vanha ja keskiaika. 8
Tekijä: Oskari Mantere & Gunnar Sarva
Ilmestymisvuosi: 1915
Suomen Kuvalehdessä julkaistiin 11.1.2010 toimittaja Netta Vuorisen juttu Egyptin hautalöydöistä. Artikkeli käsittelee Gizan pyramidien lähistöltä löydettyjä hautoja, jotka ovat saaneet tutkijat uskomaan, ettei pyramideja rakennettukaan orjatyövoimalla. Sen sijaan asialla ovat olleet vapaat työmiehet.
Vanhimmat löydetyt, tiilistä rakennetut haudat ovat peräisin vuosilta 2649-2374 ennen ajanlaskun alkua. Artikkelissa kaivauksia johtava Zahi Hawass kertoo, kuinka hautojen ”sijainti viittaa vahvasti siihen, etteivät haudan lepoon lasketut ihmiset olleet missään nimessä orjia.”
Arkeologit ovat arvioineet haudoista kerätyn aineiston perusteella, että pyramideja rakentaneet työläiset saivat ruokansa Niilin suistoalueilla asuvilta maanviljelijöiltä. Heidän mukaansa ruokaa toimittaneet maanviljelijät eivät joutuneet maksamaan veroja, koska osallistuivat rakennushankkeisiin.
Suomen Kuvalehden artikkeli jatkaa kertomalla, kuinka rakennusalueelle toimitettiin päivittäin 21 härkää ja 23 lammasta.
”Parhaimmillaan työläisiä oli kymmenisentuhatta. Pyramidien läheisyydestä löytyneet haudat kuuluvat kesken rakentamisen menehtyneille työläisille. Pyramidien rakentajat työskentelivät kolmen kuukauden jaksoissa.
Egyptin hautalöytö. Ketkä todella rakensivat Gizan pyramidit. Suomen Kuvalehti 9
Tekijä: Netta Vuorinen
Ilmestymisvuosi: 2010
Tulkitse: Ketkä rakensivat Gizan pyramidit? Miten nämä pyramidit saatiin rakennetuksi?
Egyptin pyramidit
Egyptistä on löytynyt 138 pyramidia. Ne on rakennettu vuosien 2700-600 eaa. välisenä aikana. Suurin osa pyramideista on rakennettu Egyptin hallitsijan, faraon ja hänen perheensä hautapaikoiksi.
Gizassa oleva Kheopsin (Khufun) pyramidi on ehkä kaikkein tunnetuin pyramidi. Se on myös suurin koskaan rakennettu pyramidi, ollen aikoinaan 146,6 metriä korkea. Pyramidi koostuu noin 2,3 miljoonasta kivilohkareesta, joiden keskipaino on 2500 kiloa. Se on rakennettu noin vuonna 2650 eaa. ja oli maailman korkein rakennus noin 3800 vuoden ajan.
Ketkä rakensivat pyramidit ja miten?
Vuosisatojen ajan historioitsijat ja arkeologit ovat keskustelleet siitä, ketkä ovat rakentaneet pyramidit. Kreikkalaisen historioitsijan Herodotoksen mukaan pyramidien rakentajina toimivat orjat. Nykyään monet tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että pyramidien rakentajia olivat maanviljelijät, jotka eivät Niilin tulvien aikaan voineet viljellä peltojaan. Näin he osallistuivat pyramidien rakennustyöhön joka vuosi noin kolmen kuukauden ajan joka.
Vaikka yksimielisyyttä pyramidien rakentajista ei ole, on selvää, että rakentamiseen meni aikaa vuosikymmeniä. Jo antiikin kreikkalaiset pohtivat niiden rakennustapaa. Tätä kuvaa Herodotoksenkin kirjoitus, jonka mukaan painavat kivet nostettiin paikoilleen puisilla nostureilla.
Nykyisin monet tutkijoista ovat sitä mieltä, että pyramidien rakentamisessa on käytetty apuna ulkopuolella kulkenutta luiskaa, jota pitkin kivet on kuljetettu paikoilleen. On esitetty myös teoria siitä, että luiskat olisikin rakennettu pyramidien sisäpuolelle ja pyramidin kulmat rakennettu viimeisenä. Osa tutkijoista on myös laskenut, että kivet olisi voitu kuljettaa paikoilleen puutukien avulla.
Mistä tietomme Egyptin historiasta on peräisin?
Egyptin historia on vuosituhansien kuluessa kiehtonut monia. Nykyaikainen Egyptin historian tutkimus käynnistyi pitkälti Napoleon Bonaparten sotaretkestä Egyptiin vuonna 1798. Myöhemmin Ranskaa keisarina hallinneella Napoleonilla oli sotaretkellään mukanaan myös tiedemiehiä, jotka aloittivat egyptiläisten monumenttien tutkimisen.
Egyptiläistä kirjoitusta eli hieroglyfejä ei aiemmin osattu tulkita. Napoleonin sotaretken yhteydessä kuitenkin löydettiin niin sanottu Rosettan kivi, jossa oli sama teksti hieroglyfeillä ja muinaiskreikaksi kirjoitettuna. Näin saatiin avain hieroglyfien ymmärtämiseen. Tämän myötä kiinnostus Egyptin historiaa ja kulttuuria kohtaan lisääntyi. Samalla monia historiallisia rakennelmia ja aarteita kuljetettiin ja ryövättiin Egyptistä muualle maailmaan.
Muinaisen Egyptin historiasta ja elämästä on saatu tutkimuksen myötä entistä enemmän tietoa. Ensimmäiset tieteelliset hautatutkimukset aloitettiin 1800-luvun lopulla ja niitä tehdään edelleen. Yksi ehkä merkittävimmistä hautalöydöistä on ollut farao Tutankhamonin hautakammion löytyminen vuonna 1922, sillä tätä hautakammiota ei ollut vuosisatojen mittaan ryövätty.
Tutki: Miksi antiikin aikana juuri rakennukset valittiin ihmeiksi? Mitkä olisivat nykyaikamme maailman seitsemän ihmettä?
