Mikä on avioliiton merkitys ihmisille ja yhteisöille? Miksi siitä säädetään laeissa?
Aineistot
Mesopotamiassa eli Kaksoisvirranmaassa, nykyisen Irakin ja Syyrian alueella, laadittiin sekä yksityistä että julkista elämää määrittäviä lakeja jo 2250 eaa, eli yli 4000 vuotta sitten. Mesopotamian alueella kehitettiin myös kirjoitustaito ja lakeja tallennettiin kirjoitettuna. Joitakin niistä on säilynyt aina meidän päiviimme asti. Ohessa on otteita näistä lakitauluista.
Olkoon näin aina ja ikuisesti: Jos poika sanoo isälleen, “Et ole isäni,” voi isä katkaista poikansa hiukset, tehdä hänestä orjan ja myydä eteenpäin. Jos poika sanoo äidilleen, “Et ole äitini,” voi äiti katkaista poikansa hiukset, karkottaa tämän kaupungista, tai (vähintäänkin) ajaa hänet kotoaan, viedä kansalaisuuden ja perintöoikeuden, mutta vapauttaan poika ei menetä. Jos isä sanoo pojalleen, ”et ole poikani,” pojan täytyy lähteä talosta ja mailta ja tämä menettää kaiken. Jos äiti sanoo pojalleen, ”et ole poikani,” hänen täytyy jättää talo ja sen kiinteä omaisuus. Jos vaimo on uskoton aviomiehelleen ja sanoo, ”et ole mieheni,” heitettäköön hänet jokeen. Jos mies sanoo vaimolleen, ”et ole vaimoni,” joutuu mies maksamaan sakkoa puoli manaa [noin 250 grammaa] hopeaa. Jos joku palkkaa palvelijan ja tämä kuolee tai muuttuu hyödyttömäksi (esimerkiksi pakenemisen, kapinan tai sairauden vuoksi) tulee tämän antaa omistajalleen päiväkohtaisena maksuna 10 qa’ta (noin 10 litraa) viljaa.
Jos mies myy naispuolisen orjan rahasta, mutta joku toinen voi osoittaa tämän kuuluvan laillisesti hänelle ja vie sen uudelta omistajalta, myyjän täytyy palauttaa rahat ostajalle; jos orja on sillä välin ehtinyt synnyttää lapsia, myyjän on lisäksi maksettava puoli shekeliä [rahayksikkö] jokaista lasta kohden.
Jos mies on joko sanallisesti tai kirjallisesti luvannut tyttärelleen tietyt myötäjäiset [morsiamen mukaan annettava lahja], mutta menettää osan omaisuudestaan, hän voi antaa tyttärelleen myötäjäiset nykyisen omaisuutensa mukaan, eikä sulhanen tai tämän aviomies voi viedä asiaa oikeuteen.
Jos nainen, jonka myötäjäiset tämän aviomies on ottanut haltuunsa, jää lapsettomaksi ja menettää aviomiehensä, hän saa myötäjäisensä takaisin täysimittaisena. Jos naisen aviomies on elinaikanaan osoittanut naiselle osan omaisuudestaan, saa nainen tämän omaisuuden lisäksi myötäjäisensä täysimittaisena. Jos naisella ei ollut myötäjäisiä, tuomari tarkastelee kuolleen aviomiehen omaisuutta ja antaa sitten vaimolle sopivan osuuden kuolleen aviomiehen omaisuudesta.
Avioliittosopimus, Shamshu-ilu-nan hallintokaudelta [n. 2200 eaa]
RIMUM, Shamkhatumin poika, on ottanut vaimokseen ja puolisokseen Bashtumin, Belizunun tyttären, joka oli Shamashin papitar ja Uzibitumin tytär. Vaimon aviolahja tulee olemaan _____ shekeliä rahassa. Kun hän vastaanottaa tämän, hän on vapaa. Jos Bashtum sanoo aviomiehelleen Rimumille, ”Et ole aviomieheni,” hänet kuristetaan ja heitetään jokeen. Jos Rimum sanoo vaimolleen Bashtumille, ”Et ole vaimoni,” hänen tulee maksaa elatusapua 10 shekeliä rahassa. He vannoivat Shamashin, Mardukin, ja kuninkaansa Shamshu-ilu-nan, sekä Sipparin kautta. (William Muss-Arnolt.
Babylonialaisia lakeja 6
Syntyajankohta: n. 2200-1750 eaa.
Kieli: muinaisbabylonia
Tulkitse: Tarkastele oheisia dokumentteja. Millaisia määräyksiä perhe-elämästä oheiset lakitekstit antavat? Millaisena eri perheenjäsenten asemat näyttäytyvät lakiteksteissä ja sopimuksissa?
Eriarvoinen yhteiskunta
Babylonian alue sijaitsi nykyisen Irakin alueella ja kuului Mesopotamiaan. Sen kaupunkikulttuurissa eri yhteiskuntaluokkien väliset eroa olivat suuria. Korkeimmassa asemassa olivat kuningas ja hänen lähisukunsa. Myös papeilla, virkamiehillä, sotapäälliköillä sekä suurkauppiailla oli paljon valtaa.
Keskiluokkaan kuuluivat käsityöläiset, kauppiaat, sotilaat sekä veronkerääjät. Suurin osa väestöstä oli joko maanviljelijöitä tai orjia. Heidän elämänsä oli hyvin erilaista kuin ylempien yhteiskuntaluokkien ihmisillä.
Kuten oheiset lakitekstitkin osoittavat, erityisesti orjilla oli hyvin vähän valtaa suhteessa omaan elämäänsä. He olivat isäntänsä päätösvallan alaisuudessa. Heitä voitiin myös myydä ja ostaa kuin kauppatavaraa.
Miehen ja naisen tehtävät
Oheiset lakitekstit antavat viitteitä siitä, millaisia perheet olivat Babyloniassa. Perheeseen kuului mies ja vaimo sekä heidän lapsiaan. Lisäksi teksteistä käy ilmi, miten orjan asema oli erilainen kuin vapaan ihmisen. Avioliittojen merkitys oli Mesopotamiassa keskeinen, sillä ne olivat tärkeitä suvun jatkumisen kannalta. Avioliitot olivat yleensä järjestettyjä, eikä naimisiin menevä pari ollut välttämättä edes nähnyt toisiaan ennen häitään. Avioliittojen solmimisesta säädetiin kirjallisilla sopimuksilla.
Babyloniassa miehen ja naisen toimintaympäristöt olivat erilaisia. Miehen oletettiin huolehtivan perheensä elannosta. Teksteissä tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten isän tehtävänä oli maksaa tyttärensä myötäjäiset, eli antaa sulhasen perheelle rahaa naimisiinmenon yhteydessä.
Naimisiin mentyään nainen muutti asumaan miehensä kotiin. Naisella tulikin aina olla miespuolinen huoltaja. Tällainen oli esimerkiksi isä, aviomies tai veli. Naisen asema oli riippuvainen myös siitä, oliko hänellä lapsia vai ei.
Tutki: Millaisia oikeuksia lapselle katsotaan nykyään kuuluvan? Tarkastele esimerkiksi Unicefin Lastenoikeuksien sopimusta. Kuinka hyvin tässä sopimuksessa määritellyt asiat toteutuvat Suomessa? Entä muualla maailmassa?
