[Tämä sivu on statukseltaan TEMP, ja VAIN Aarnin graafikoiden käyttöön. Jos tulit tälle sivulle vahingossa, häivy heti]
Kustannus Aarnin juhlii syksyllä 2022 uutta kotimaista proosaa kolmen esikoisromaanin voimalla. Tässä ennakkomaistiaiset kirjoista ja kirjailijoista:
1. MARIANNE ROIVAS: RAKKAUDESTA LAJIIN
Rakkaudesta lajiin on rakkaustarina ja kirja intohimosta. – Mutta ensimmäiseksi se kertoo rakkaudesta hevoseen.
Kolmeakymmentä vuottaan lähestyvä Rasmus löytää itsensä irlantilaiselta kilparatsastustallilta valmentamassa lämminverisiä hevosia eurooppalaisiin kilpailuihin. Nuoruuden intohimosta on tullut työ vieraalla maalla, vaikka taskussa oli jo yhteiskuntatieteiden maisterin paperit ja kainalossa ihana nainen. Sitten loppui kiinnostus, ensin lupaavaan yliopistouraan, sitten aviopuolisoon.
Rakkaudesta lajiin oli kypsynyt kirjailijan mielessä jo kauan, mutta kun se lopulta pakottautui ulos, sen vulgaarius ja lyyrisyys horjauttivat myös kirjoittajaa itseään. Ratsastuskulttuurin Marianne tuntee omakohtaisesti monen vuosikymmenen ajalta niin harrastajana kuin vapaana toimittajana.
Kirjailijasta:
Marianne Roivas on hyvinkääläinen filosofian tohtori, joka työskentelee viestinnän opettajana ja ammatillisen kirjallisuuden parissa. Hänen esikoisromaaninsa Rakkaudesta lajiin (Kustannus Aarni, 2022) sijoittuu Irlantiin kilparatsastuksen maailmaan. Tarinan ytimessä ovat kysymykset vallasta ja itsensä löytämisestä sekä ihmisiä jo vuosituhansia kiehtoneet hevoset.
2. PIRJO KELA: METSÄKIRJA
Pirjo Kelan Metsäkirja on harvemmin julkaistua pienoisproosaa. Kirjailija kirjoittaa teoksen jälkisanoissa:
“Kirjoitin lyhytproosaa ja päästin ääneen noin 140 suomalaista. Jokainen sai sanoa päällimmäisen ajatuksen, jonka sana ‘metsä’ hänessä herätti. Mukaan tuli mietteitä marjastuksesta ja sienestyksestä, mielipiteitä avohakkuista, muistoja lapsuuden metsäleikeistä. Joukkoon mahtui myös erikoisempia asioita: limasieniä, lemmikkipossuja ja sammalskorpioneja. Pahkatöitä ja polkujuoksua. Joku asuu metsän keskellä, toiselle metsä on tuttu vain telkkarista tai somesta.
Otsikoin puheenvuorot, vaikka ne saattaisivat toimia hyvin myös ilman otsikoita. Loppuun laitoin ‘puhujan’ etunimen ja iän. Nuorin on 4-vuotias, vanhin lähentelee sadan vuoden kunnioitettavaa ikää. Yritin saada mukaan mahdollisimman monenlaisia suomalaisia. Enemmänkin puheenvuoroja olisi syntynyt. Tekstien biologiaa koskevat faktat olen pyrkinyt kirjoittamaan oikein, joten ‘kirjasta’ voi oppikin jotain metsään liittyvää.”
Kirjailijasta:
Pirjo Kela on tehnyt elämäntyönsä biologian opettajana läntisellä Uudella maalla. Hän on kirjoittanut koko elämänsä ajan muistiin havaintoja ja sattumuksia, joista suuri osa on liittynyt metsäluontoon.
Eläkkeelle päästyään Pirjo Kela muutti takaisin synnyinseudulleen Kainuuseen, jonka mäntykankaat ovat hänen rakkain metsänsä. Metsäkirja (kirjan työnimi) voitti Kustannus Aarnin Minä ja metsä -kirjoituskilpailun asiaproosa -sarjan vuonna 2020.
3. ANNE MARTIN: KALLIOON MAALATTU LAULU
Eletään määrittelemättömässä lähitulevaisuudessa, jossa nykyisenkaltaiset yhteiskunnat ovat romahtaneet. Katastrofin syynä voi olla hallitsematon kaivostoiminta uusien teknologioiden vaatimien akkumineraalien löytämiseksi. Tai se on viruskanta, johon lääketiede ei enää pystynyt vastaamaan. Tai meren pinnan nousun myötä tuhoutuneet ydinvoimalat. Joka tapauksessa maailman suurkaupungit ovat käyneet valtaosin asuinkelvottomiksi, infra romahtanut ja ilma myrkyttynyt.
Kaukana kaikesta, suomalaisessa metsässä elää muutaman perheyksikön pakolaisjoukko, joka opettelee elämään uudelleen luontaistaloudessa. Yhteisön voima löytyy kalliosta, jonka juurelle he ovat rakentaneet majansa. Vanhat kalliopiirrokset alkavat puhutella heitä, joilla vain on kyky ja maltti kuunnella.
Kirjailijasta:
Anne Martin on kirjallisuuden tohtori ja luovan kirjallisuuden opettaja Jyväskylän yliopistosta. Kallioon maalattu laulu voitti Kustannus Aarnin Minä ja metsä -kirjoituskilpailun Spekulatiiviset fiktiot -sarjan.