LINNA KUVIEN KERTOMANA

Kuvat Tua Hautamäki 2014-2015 ellei erikseen mainittu

0-1 Olavinlinnan pohjakartta (ei välttämättä tule mukaan lopulliseen kuvaliitteeseen)

Pyhän Olavin suojeluksessa

1-1 Pyhän Olavin patsas, Ville Vallgren, 1912, hiekkakivi, Pohjoissiiven Keskushalli. Ennen pyhimykseksi julistamistaan Olavi Haraldinpoika oli Norjan kuningas. (kuva: Pasi Luhtaniemi)

1-2 Uppsalan kirkon pohjoismaiset pyhimykset Laurentius, Erik ja Olavi (oik). Piilukirves oli Olavin tunnus hänen kuoltuaan sen iskuun Stiklestadissa. Olavi oli myös hirren- ja veneenveistäjien suojeluspyhimys. (kuva: Susanna Niiranen)

1-3 Kulllerstadin kirkon pyhä Olavi, noin vuodelta 1300. (kuva: Susanna Niiranen)

Mustanvirran mustat kalat

om-fiskarna-i-svarta-floden-vid-nyslott-i-finland-museovirasto

2-1 Olaus Magnuksen puupiirros Om fiskarna i Svarta floden vid Nysl0tt i Finland, 1555. © Museovirasto

om-fiskarna-i-svarta-floden-vid-nyslott-i-finland-museovirasto-mustat-kalat

yksityiskohta Olaus Magnuksen piirroksesta. © Museovirasto

2-2

Pietari Kylliäinen

3-1 Pietari Kylliäisen sotajoukot lähdössä Olavinlinnasta ryssää vastaan. Aarno Karimon kuvitusta teoksesta Kumpujen yöstä I: Kivikaudesta keskiajan loppuun, 1953.

Musta pässi

4-1- Tallisaaren Musta pässi, kuvanveistäjä Herman Anton Ravander-Rauas, 1964. Venäläisten sotilaiden sanotaan luulleen linnan muurilla yössä näkynyttä mustaa pässiä itse piruksi.

4-2 Tallisaaren Musta pässi, kuvanveistäjä Herman Anton Ravander-Rauas, 1964.

Tallisaaren Musta pässi, kuvanveistäjä Herman Anton Ravander-Rauas, 1964. ibid.

Vanki nimeltä Mitzloff

5-2 Kreivi Pietari Brahe, Yrjö Liipola 1954. Kajaanin kauppatori (kuva: Pasi Luhtaniemi)

5-1 Eversti Mitzloff pakeni tarinan mukaan pellavaköyden varassa Olavinlinnan tornin ampuma-aukosta.

Balladi Olavinlinnasta

6-1 Eino Leino ja L.Onerva Kodin kuvasto -lehden Savonlinna-numeron kannessa 1912

Neidon kyynel

7-1- Eeva Tenhusen Mustat kalat, teatterijuliste, Savonlinnan teatteri 2012. (kuva: Joonas Väkeväinen)

Trubaduurien linna

om-fiskarna-i-svarta-floden-vid-nyslott-i-finland-museovirasto-pelimanni

Yksityiskohta Olaus Magnuksen teoksesta. © Museovirasto

Aulis Sallisen Kullervo, Savonlinnan Oopperajuhlat 2014. (kuva: Soila Puurtinen)

Aulis Sallisen Ratsumies, Savonlinnan Oopperajuhlat 2006. Antin roolissa Juha Uusitalo. (kuva: Soila Puurtinen)

EPILOGI

savonlinna-finland-framstald-i-teckningar

9-1 Savonlinna, 1840-luku. Litografia, Pehr Adolf Kruskopfin mukaan. Teoksesta Zacharias Topelius, Finland framställdt i teckningar. Helsingfors: A. W. Gröndahl & A. C. Öhman, 1845-1852. c Museovirasto

VALON JA VARJON

OLAVINLINNA

Kuvat Tua Hautamäki 2014-2015

a1 Linnan pää portti ja sen lukko

a2 Olavinlinna kuvattuna sen yleisimmästä kuvakulmasta, Tallisaaresta. Linnan kolme säilynyttä tornia Kellotorni (oik.), Kirkkotorni ja Kijlintorni sekä linnan pohjoismuuri

a2 Kellotornista: Olavinlinnan vuokralaisia

a2 Kotiinpaluu

a3 Kellotornin (Pyhän neitsyen tornin) “privetti”

a3 Kellotornin (Pyhän neitsyen tornin) privetti – yksityiskohta

a3 Kellotornin (Pyhän neitsyen tornin) privetin ikkuna-aukko

a3 Kellotornin asuinhuoneen ikkuna/ampumasyvennys

a4 Kellotornin 4. kerroksen ikkuna-/ampuma-aukko

a4 Olavinlinnan tornikäytäviä

a4 Olavinlinnan tornikäytäviä

a4 Olavinlinnan tornikäytäviä

a4 Kellotornin asuinhuoneen sisäänkäynti

a5 Kellotornin (Pyhän neitsyen tornin) kattorakenteita

a5 Kellotornin (Pyhän neitsyen tornin) kattorakenteita

a5 Kellotornin ylimpiä askelmia

a5 Kellotornin ylimpiä askelmia

a5 Valon leikkiä kellotornin huipulla

a6 Pyhän Erikin tornin rauniot. Olavinlinna perustetiin etelään jyrkästi viettävän kallion päälle. Tästä johtuen Pyhän Erikin torni jouduttiin rakentamaan osittain järvenpohjaan iskettyjen paalutusten päälle. Tornin tiedetään liikkuneen jo 1500-luvulla, ja venäläiset purkivat sen vallattuaan linnan Suuressa Pohjan sodassa 1714.

a6 Päälinna nähtynä idästä. Etualalla 1500-luvun puolivälissä rakennetut kanslia- ja kasarmirakennukset.

a6 Kellotorni kuvattuna Vesiportin bastionin muurivarustuksen tasolta

a6 Päälinnan lounaista muuria ja muuriankkureita

a7 Olavinlinna kaakosta Venäjänniemeltä. Oikealla Paksu bastioni

a7 Linna Kyrönniemen kallioilta idästä

a7 Linna Kyrönniemen kallioilta idästä. Etualalla Kiljintorni (oik.) ja Suvorovin esilinna

a7 Suvorovin esilinnaa. Olavinlinnan itäinen esilinna on nimetty kenraali Alexander Suvorovin (1730-1800) mukaan. Suomalaiset tuntevat kenraali A.V.Suvorovin erityisesti Pietarin suojaksi rakennettujen Kaakkois-Suomen linnoitusten suunnittelijana ja rakentajana.

a8 Suvorovin esilinnan metsälehmuksia

a8 Kijlin torni Suvorovin esilinnan pihalta. Nils Kijl (k. 1636) oli ruotsalainen aatelismies. Hän toimi Olavinlinnan päällikkönä 1604–1608, jolloin hän rakennutti linnaan Kiilintornin.

a8 Suljettu ampuma-aukko, Suvorovin esilinna

a8 Suvorovin esilinnan etuvarustuksia

a8 Suvorovin esilinnan vesikanava. Kenraali Suvorov rakennutti kanavan linnan vesihuollon turvaamiseksi.

a9 Olavinlinnan näyttelytilassa esillä oleva Pistolekors -aatelissuvun vaakuna. Yksityiskohta

a9 Olavinlinnan näyttelytilassa esillä oleva Pistolekors -aatelissuvun vaakuna. 30-vuotisen sodan aikana v.1626 Yrjänä Ollinpoika pelasti kuningas Kustaa II Aadolfin hengen kahdella pistoolilla ja sai aatelisarvon. Teko näkyy Pistolekorsien vaakunassa, missä on kaksi pistoolia ristissä ja neljä luotia.

a9 Erik Akselinpoika Tottin patsas “Linnan henki” Tallisaaressa, Aimo Tukiainen, 1975

a9 Erik Akselinpoika Tott Tallisaaren vehreydessä

a10 Olavinlinnan kappelin krusifiksi, kuvanveistäjä Hannes Autere, 1939. Krusifiksi on tuotu kappeliin Viipurista

a10 Olavinlinnan kappelin sivualttari

a10 Olavinlinnan kappelin kirkonmuotoisessa syvennyksessä säilytettiin mm. jumalanpalveluksessa käytettävää ehtoolliskalkkia

a10 Valon leikkiä Olavinlinnan kappelin katossa

a11 Yksi Olavinlinnan kappelin katolisista vihkiristeistä. Keskiajan katolisissa kappeleissa piti olla aina 12 vihkiristiä, jotka edustavat kahtatoista opetuslasta

a11 Olavinlinnan kappelin hagioskooppi-kammio. Ihmiset, jotka eivät saaneet tulla kappeliin saivat seurata palvelusta kammion tirkistysluukusta.

a11 Päälinnan Pieni linnanpiha ja “Neidon kyynelistä” kasvanut pihlaja (manipuloitu kuva). Lähes samalla paikalla kasvoi Pihlaja vielä 1950-luvulla.

a12 Päälinnan Pieni linnanpiha: Adjutantin rakennus. (kuva: Pasi Luhtaniemi)

a 12 Kuninkaansali, ikkunat Pienelle linnanpihalle

a 12 Kuninkaansali. Tilaa lämmitettiin takana olevasta aukosta, josta keittiön lämmin ilma nousi saliin.

a13 Paksu bastioni. Takana “Talvelan ikkuna”. Oopperan esiintyjät kiipeävät esityksen aikana ikkunasta sisään, kun heidän seuraava sisääntulo esitykseen on Bastionin pääportista. Martti Talvelan kerrotaan kerran juuttuneen kesken esityksen ahtaaseen ikkunaan.