YLÄJUOKSU – KESKIJUOKSU – ALAJUOKSU

Tarina kirjasta

 

(Mediatiedote 18.1.2022)

Olipa kerran joki, joka oli melkein kuin kaikki muutkin joet. Maan tinkimätön vetovoima oli osoittanut sille jo tuhansia vuosia sitten uoman, jota pitkin juosta ja rallattaa. Latvoiltaan tuo joki oli pieni ja vähäpätöinen, mutta suisto laski majesteetilliseen mereen.

Tuo melkein, joka erotti tarinamme joen kaikista muista johtui siitä, että jokemme ei kuljettanutkaan vettä. Se oli kirjan joki.

Yläjuoksulla joki kuljetti kirjoittajien haaveita omasta kirjasta ja kirjailijoiden haaveita toisesta ja kolmannesta kirjasta, tunnettuudesta ja menestyksestä. Keskijuoksulla olivat vuorossa kustantajien tavoitteet kulttuuriteoista ja kunniasta mutta myös laadukkaasta ja hyvin myyvästä viihteestä.

Kirjapainot ja  -tukut olivat kukin rakentaneet virran varrelle omat vedenottamonsa. Tuotantolaitokset pakkasivat kirjojen laulavat lauseet litran paketteihin, ja rekat ja jakeluautot kuljettivat ne kirjakauppoihin ja kirjastoihin.

Uusimpina yrittäjinä joen varrelle olivat saapuneet operaattorit ja äänikirjantuottajat. He tuottivat padoissaan ja voimaloissaan nykyajan sähköä eli digiä.  He eivät pakanneet kirjallisuuden virtaa enää litran pakettiin, vaan se kulki kilo kerrallaan ilmojen teitä suoraan lukijan – tai kuulijan – korvaan.

Alhaalla meren rannalla asusti lopulta Lukija.  Hän oli lukenut ja kuunnellut vuosikymmenien aikana kaikki kiinnostavat kirjat, joita hänelle oli suositellut lähikirjastonhoitaja ja kylän kauppias. Enää joenpenkalla ei ollut kauppaa eikä kirjastoakaan. Silmät sirrillään lukija katsoi ylävirtaan, josta tiesi kirjojen tulevan. Josko siellä olisi vielä joku, joka osaisi neuvoa häntä.

Juuri mutkassa joku näyttikin puuhavan jotakin, mutta niin kaukana hän oli, että saattoi olla informaatikko tai libristi, mutta yhtä hyvin hahmo saattoi olla kalastaja. Mutkasta ylävirtaan päin Lukija saattoi vain arvailla, mitä lukemattomille aarteita siellä oli. Hänellä ei ollut aavistustakaan, mistä kirjat tulivat ja miten ne syntyivät.  Hänelle kirja oli aina löytynyt hyllystä niin kuin sähkö pistorasiasta.


Tämän jokianalogian kirjoittaja on Kustannus Aarnin kustantaja Pasi Luhtaniemi. Seitsemänvuotias Kustannus Aarni on harjoitellut koko toimintansa ajan kustannustoimintaa joen keskijuoksulla.  Tämän kaiken se on  nähnyt ja kokenut:

  • Info -kirjakauppojen tarina valtakunnallisena ketjuna päättyi. Kirja & Idea -kirjakauppaketju eli vain hetken.
  • Tukkuportaassa Booky.fi ja BTJ yhdistivät logistiikkatoimintansa. Porvoon Kirjakeskus keskittyi varastologistiikkaan ja etsii synergiaetua Booky.fi/BTJ -yhteistyöstä. Perinteisistä suurista kirjatukuista vain Kirjavälitys jatkaa tutulla liikeidealla toimintaansa. 
  • Vähittäiskaupassa Suomalaisen kirjakaupan valtakunnallinen ostotoiminta keskittyi yhä tiiviimmin Pasilaan. Paikallisten myymäläpäälliköiden pieni valta hankkia paikallista kirjallisuutta valikoimaansa on kuitenkin ollut muutaman pienkustantajan suuri lohtu.
  • Niin äänikirjoissa kuin kustantamoalalla laajemminkin Suomi kiehnäsi Ruotsin kainaloon. Bonnier osti WSOY:n ja Storytel fuusioitui Gummeruksen kanssa.  Yhdessä Otava kanssa Suomen kolme suurta kustantamoa onkin ostellut talleihinsa keskisuuria. Ala keskittyy ja digitalisoituu.

Myös Kustannus Aarni on muutoksen tyrskyissä. Viime syksynä kustantamo hankki veneen. Tämän jälkeen sen kustantaja vierailee säännöllisesti niin ylävirralla tapaamassa kirjailijoita kuin meren rannalla lukijoiden luona.

Noista matkoista on syntymässä kolme palvelutuotetta, jotka esitellään kahden viikon välein tammi-helmikuussa 2022.

Ensimmäisenä esittelyvuorossa on TARINAVIRTA. Palvelun mediatiedote julkaistaan aamulla 19.2.2022.

Pasi Luhtaniemi
kustantaja / Kustannus Aarni
p. 044 361 3564
pasi.luhtaniemi@kustannusaarni.fi

 

1. TARINAVIRTA

Uudenlainen kertojien ja lukijoiden kohtaamispaikka avautui

Mediatiedote 18.1.2022

Työryhmä:
Anu Patrakka, kirjailija, Into
Helena Väisänen, kirjailija, Reuna
Jouko Kivinen, luova kirjoittaja
Liisa Keitaanpää, kirjailija, Turbator
Pasi Luhtaniemi, kirjailija, kustantaja, Aarni
Riikka Uhlig, runoilija ja kääntäjä
Timo Stolt, kirjailija

Tekstien ja lukijoiden kohtaamispaikka TARINAVIRTA lanseerattiin Tapaninpäivänä 26.12.2021. Uusi verkkopalvelu tarjoaa niin kirjailijoille kuin tavoitteellisille kirjoittajille mahdollisuuden esitellä kerrontaansa. Kirjallisuuden ystäville se esittelee uusia kiinnostavia kertojia.

Idea Tarinavirrasta sai alkusysäyksensä Facebookissa toimivasta suositusta Kirjailijanloput-ryhmästä. Foorumin kirjoittajat kaipasivat sivustoa, jossa voi julkaista erityisesti novelleja, ja sellaisen perustamista ehdotettiin.

“Meitä oli muutamia, joilla löytyi osaamista sivuston rakentamiseen ja intoa vapaaehtoistyöhön”, kirjailija Anu Patrakka sanoo ja jatkaa, että nopeasti palveluun tuli mukaan myös runoilijoita ja pitkän proosan kirjoittajia.

”Tarinavirta tarjoaa loistavan mahdollisuuden kirjoittajien verkottumiseen”, sanoo palvelun teknisestä toteutuksesta vastannut kirjailija Pasi Luhtaniemi. ”Me, jotka puurramme kirjoittajan kammioissamme työksemme niin kieltä kuin tarinaa, ymmärrämme verkottumisen ja kokemusten jakamisen arvon.”

Kaikista kirjoittajista käytetään Tarinavirrassa termiä kertoja. Kertojaksi palveluun haetaan yhdellä tekstillä, jonka perusteella työryhmä tekee julkaisupäätöksen. Työryhmä neuvoo myös jatkossa ja valvoo, että kaikki tekstit ovat palvelun arvojen mukaiset, mutta jäsenet voivat julkaista itsenäisesti tekstejään.

”Etsimme kertojia, joiden ilmaisu on elävää, kiinnostavaa ja kielellisesti valmista. Työryhmä ei muokkaa tai toimita tekstejä”, Anu Patrakka täsmentää.

Kirjailija, Tarinavirran työryhmän jäsen Helena Väisänen tähdentää, että sivusto toimii myös oivallisena markkinointikanavana.

”Tarinavirtaan voi laittaa otteita jo julkaistuista kirjoista kirjan kansikuvan kanssa. Teosotteen voi samalla linkittää esimerkiksi kustantajan tai verkkokaupan sivulle, jossa kirjasta ja kirjailijasta on kerrottu perinpohjaisemmin ja josta kirjan voi ostaa”, hän lisää.

Lisätiedot: toimitus@tarinavirta.fi tai Pasi Luhtaniemi 044 361 3564.

www.tarinavirta.fi

2. KERTOJA

Uusi kirjallisuuden verkkojulkaisu etsii toimitusta

Mediatiedote 8.2.2022

Oli vuosi 1978, ja postiluukustani tipahti Suomalaisen Kirjakerhon kerholehti. Kuukauden kirjana oli Veikko Huovisen pienoisromaani Lentsu. Kun tutkin Lentsun esittelyä, päätin, että tätä kuukauden kirjaa minä en peruuta. Rahaa oli kertynyt säästöön sen verran, että Lentsu olisi kohta minun kirjani. Olin neljätoistavuotias ja Veikko Huovinen oli kotikuntani Sotkamon suuri kirjailija. Rakastin myös jo silloin lukemista.

Marraskuussa 2021 avaan puhelimellani Storytelin ja laitan hakuun Simone Buchholz Mexikoring. Olin tavannut Turun kirjamessuilla 2021 Anne Kilven, joka on kirjan kustantaja ja suomentaja. Helsingin Sanomat on juuri pisteyttänyt sen ylimmäksi vuoden 2021 käännösdekkareista. Kuuntelen Mexikoringin loppuun ja alan tutkia Storytelin käyttöliittymää.

Lentsu oli 14-vuotiaalle pojalle kallis hankinta, jonka rinnalla oikeus kuunnella Mexikoring ja kymmenen tuhatta muuta kirjaa noin 20 euron kuukausimaksulla tuntui lähinnä absurdilta. Muistelin myös, mitä kustantaja Anne Kilpi oli kertonut pienkustantajan kokemuksista Storytelin, Suplan ja Bookbeatin kyydissä. Lopuksi muistin myös, mitä Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen oli kirjoittanut juuri ennen messuja artikkelissa Halvalla menee mutta menköön.

Kirjailija minussa heräsi ja istahti kustantajan olkapäälle. Entäpä kirjalijan oikeudet? Entäpä sisällöntuottajan oikeudet? Aloin miettiä, voisiko vanhan ja uuden kirjan tuotantotavan väliltä löytää sitä kultaista keskitietä? Sitä, jossa kaikki voittaisivat? Kertojan siemen oli kylvetty.

Kertojan perusajatus

Kertojan perusajatus on lainattu menneiden vuosikymmenten kirjakerhoista, joissa bisneksessä oli nerokkaasti kaksi puolta. Kerhon tenhovoima perustui toimitettuun sisältöön. Lehdissä oli henkilöhaastatteluja ja kaikkea muuta kivaa, jota halusi ahmia. Kirjailija oli filosofista seuraava tai vähintään humoristi, joka kertoi väkevästi asiat niinkuin ne ovat.

Suunnitteilla oleva Kertoja – tarinoita kirjoista on uusi kirjallisuuden verkkolehti kirjoitettuine sisältöineen ja podcasteineen.  Sen pyörittämiseksi tarvitaan toimitus, ja siksi lähestyn tammikuun lopussa Helsingin kirjallisuuden opiskelijoiden ainejärjestöä Putkinotkoa. Asiaan vaikuttaa luonnollisesti myös se, että kustantamoni Aarnin vuoden 2018 spefisti, Karoliina (nyk. Melina) Heinola, Vuoden 2021 nykykirjailija Silja Vuorikuru ja syksyn 2022 esikoiskirjailija Marianne Roivas ovat jokainen saman opinahjon käyneitä.

Mutta miten Kertoja on kauppa? Kirjakerhossa kuukauden kirja sekä jonkin teeman tai ajankohtaisuuden mukaiset vaihtoehdot esiteltiin jäsenlehden ensimmäisillä sivuilla.  Kertoja -verkkolehdessä tuo sama paikka on etusivun vasen ylänurkka.  Kertoja tarjoaa jäsenilleen viikoittain karttuvan kirjojen, e-kirjojen ja äänikirjojen kirjaston. Kirjat ovat myynnissä ja ladattavissa Kertojan verkkokaupassa.

Kertoja – tarinoita kirjoista on palvelu, josta 1-3 kirjallisuuden tulevaa ammattilaista voi tehdä itselleen uran. Julkaisun kustantajana allekirjoittanut toimii julkaisun vastaavana päätoimittajana.

Palvelun ensimmäinen demoversio 0.1 on juuri julkaistu juuri “tiskin alla” osoitteessa kertoja.fi

Lisätietoja:
Pasi Luhtaniemi
kustantaja,
Aarni

3. KIRJAVA SATAMA

Mediatiedote 28.2.2022

Kirjava Satama on seminaari ja ammattilaismessut kirja-alan arvoketjussa toimiville, kirjoittajasta kustantamon ja tukkukaupan kautta kirjastoihin ja kauppoihin. Sen tavoitteena on tarjota koko kirjan arvoketjulle tietoa siitä, mitä kukin toiseltaan odottaa ja miten ketju toimii. Se tutkii kirja-alan pullonkauloja.

Kirjava satama -ammattilaisseminaarin tapahtumapaikka on Kotkan merikeskus Vellamo. Historian ensimmäinen Kirjava satama järjestetään 9.-10.9.2022. Seminaari jakautuu kolmeen Huoneeseen, jossa valmistellaan työpaperin kolmesta kirja-klusterin keskeisestä aiheesta:

  1. Kustantaja toiveiden kaivona – Täyskustanne, pienkustanne vai omakustanne
  2. Formaattien taisto – Äänikirjan, e-kirjan ja painetun kirjan tulevaisuudet
  3. 2020 -luvun tietokirja  – Kuinka paljon tiedettä tarvitaan, että tarinasta tulisi tietokirja

Seminaariviikonloppu on avoin rajatulle määrälle osallistujia seuraavilta alan toimijoilta * :

a) Kirjoittajat ja kirjailijat – Haku kirjailijayhdistysten kautta. Katso luettelo.
b) Kustantajille ja vapaille kustannustoimittajille – Osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä oheisen kustantamoluettelon mukaisesti. Katso luettelo.
c) kulttuuritoimittajille ja bloggaajille – Osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä oheisen medialuettelon mukaisesti. Katso luettelo.
d) kirja-alan tukkukaupalle – Osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä…Katso luettelo.
e) kirjastojen hankintatoimille, kirjakaupoille ja kirjakauppaketjuille – Osallistujat ilmoittautumisjärjestykseessä. Katso luettelo.

* Mikäli yhteisösi puuttuu ja sen tulee kuulua listalle, lähetä postia pasi.luhtaniemi@kustannusaarni.fi

HUONEET JA TYÖRYHMIEN VETÄJÄT

Kustantaja –  Nimi
Formaatit – Nimi
Tietokirjan 2020 -luku – Nimi

AIKATAULU

Perjantai 9.9.2022

Työryhmätyöskentely
Luennot x 2 – Luennoitsija

Lauantai 12.9.2022

Kirjamessut
Tulosten yhteenveto

 

TILAA AARNIN UUTISKIRJE

Saat tietää ensimmäisenä

Tietosuojalauseke / Hallinnoi