Kohti uutta kirjaa luku 1


Teoriakirja ja verkkovalmennuskurssi omaa kirjaa suunnitteleville
© Kustannus Aarni 2018/2020

1. Lukijasta kirjailijaksi

Harjoitus I – Omat lukumieltymykseni

Tee alla olevat neljän kysymystä/harjoitusta. Kirjoita vastaukset erilliseen tiedostoon, jotta voit lähettää sen valmentajallesi ja jotta voit palata niihin myöhemmin myös itse. – Toimi näin jatkossa jokaisen valmennustunnin harjoituksen kanssa.

Kun jatkat lukijana, kirjoittajana ja mahdollisesti julkaisseena kirjailijana, pidä harjoitus tallessa ja palaa siinä listaamiisi kirjoihin. Voit tehdä myös vaikka vuosittain harjoituksen uudestaan, koska kirjat, jotka nostat ylitse toisten kertovat sinusta luovana kirjoittajana. Asiat, jotka liikuttavat sinua lukijana ovat sinun voimavarasi myös kirjoittajana. Motivaatioisi lukijana on myös motivaatiota kirjoittajana.

Mikäli osallistut Kohti uutta kirjaa –valmennukseen, saat jokaisesta kirjan harjoitustehtävästä henkilökohtaisen palautteen kirjan kirjoittajalta, kustantaja Pasi Luhtaniemeltä.

  1. Parhaat lukuelämykseni:
    Tee lista 7-10 kirjasta, jotka ovat elähdyttäneet tai elähdyttävät sinua lukijana. Anna jokaiselle kirjalle 2-3 lauseen perustelu, miksi juuri se kirja on sinulle tärkeä.
  2. Parhaat lukuelämykseni – epämukavuusaluelle:
    Jos kaikki edelliset vastaukset koskivat vain yhtä tai kahta johdannon tekstityyppiä (romaani, novellit, esseet…), etsi vähintään yksi kirja, joka on jotakin aivan muuta. Vaikka valmennus ei koskekaan kaikkea, tämä voi olla myös runo, näytelmä tai tieteellinen tutkimus, joka on elähdyttänyt sinua ja tehnyt vaikutuksen.
  3. Lauseen magiaa
    Poimi valitsemastasi listasta mielikirjasi, ja lue siitä parhaita otteita ääneen. Mikäli sinulla on sukulainen tai ystävä, joka ymmärtää kirjaharrastuksesi, voit pyytää myös häntä lukemaan valitsemasi otteet ääneen ja keskity itse kuuntelemaan. Kuuntele lauseita ja kerronnan kieltä.

    © Kustannus Aarni

Teoria 1 – LUKIJASTA KIRJAILIJAKSI

Sadat ja jälleen sadat suomalaiset elättelevät haavetta omasta kirjasta. Tuohon haaveeseen liittyy paljon tarkistamattomia käsityksiä siitä, mitä vaiheita kirjan kirjoittamiseen, sen tarjoamiseen kustantajille tai kirjan myyntiin ja markkinointiin liittyy. Valtaosa kirjoittajista ymmärtää prosessin karkeasti kaksivaiheiseksi:

Ensimmäisessä vaiheessa kirjoittaja pakertaa käsikirjoituksensa ’valmiiksi’ ja lähettää sen kohteliaan saatekirjeen kanssa valitsemiinsa kustantamoihin.

Toisessa vaiheessa kirjoittaja odottaa kärsivällisesti kustantamoiden vastauksia.

Vertaistesi joukkoon

Käsitys kirjailijasta yksinäisenä, omassa kirjailijankammiossaan puurtavana taiteilijana elää yhä vahvana, vaikka esimerkiksi internetin vertaisryhmissä käydään nykyisin paljon pohdintoja kirjalijuudesta. Aiheeseen tutustuva saattoi jo 2000 -luvun alussa kysyä rihmasto.net- tai paperiarkki.net -keskustelufoorumeilla, miten kirjailijaksi tullaan. Somen ja Facebookin vallattua keskustelut sama toteutuu nyt esimerkiksi Kirjailijanloput- tai kirjailijatreffit -facebookryhmissä.

Niin sanotun parviälyn laadusta riippuen aloitteleva kirjoittaja saa verkon kirjoittajaryhmissä enemmän tai vähemmän paikkaansapitävää tietoa kaikesta kirja-alaan liittyvästä. Hän kysyy ja hänelle vastataan. Hän saa tietää useita näkemyksiä esimerkiksi siitä, mikä on novelli tai siitä, voiko elossa olevasta ihmisestä kirjoittaa hänen omalla nimellään. Hänelle kerrotaan, kannattaako kustantajille lähettää käsikirjoitus sokkona, vai kannattaako heitä lähestyä esimerkiksi tekstinäytteellä ja saatekirjeellä.

Kirjoittaja oppii myös tietämään, mikä on niin sanottu ’löysä hirsi’, jossa kustantajat pitävät kirjailijoita tai niiksi aikovia, ja kirjailijuuden kääntöpuoli alkaa vähitellen raottua. Ryhmä jakaa kokemuksia hylsyn eli hylkäyskirjeen saamisesta tai omakustanteen markkinoinnin hankaluuksista.

Samalla, kun kirjoittaja saa valitsemaltaan parvelta niin tietoa kuin lohtua yksinäiseen työhönsä, hän löytää useimmiten myös hyödyllisiä kontakteja ja verkostoja. Parasta internetin ryhmissä ovatkin sen ylitse syntyvät toveruudet ja kumppanuudet. Tämä,yhdessä tekeminen voi johtaa pitkäkestoiseenkin yhteistyöhön, oli kyseessä sitten tekstien ristiin-lukemisesta ja palautteen annosta tai jopa vertaismarkkinoinnista.

Netin kautta luotuja hyviä kontakteja kannattaa jalostaa myös oikeassa elämässä. Jos tuttavuus asuu samalla seudulla kuin kirjoittaja, tapaaminen kirjastossa tai kahvilassa kannattaa useimmiten, ja kirjamessut ja –tapahtumat ovat yleisiä paikkoja kaverin tapaamiseen ja yhteistyön aloittamiseen.

Mikä on ’valmis’ käsikirjoitus?

Jotta kirjailijan ura voisi muuttua todellisuudeksi, kustannussopimus perinteisen suuren kustantamon kanssa on edelleen varmin tie saada työlleen näkyvyyttä, tunnettuutta ja tunnustusta. Perinteisellä kustantamolla tarkoitan käytännössä 1800- ja 1900 –luvun aikana, ennen digiaikaa perustettua kustantamoa, joka koetaan samalla tavalla instituutioiksi kuin vaikkapa Helsingin Sanomat, Suomen Kuvalehti, Aamulehti tai Kaleva lehtien joukossa.

Perinteiset kustantamot julkaisevat kuitenkin vain murto-osan tarjolla olevista käsikirjoituksista, ja näistäkin myynti ja markkinointi keskittyy vain muutaman ns. ykköskorin kirjaiijan tekstiin. Kilpailu jo julkaisseiden kirjailijoiden kesken paikasta auringossa onkin yhtä kovaa kuin kirjoittajan halu löytää esikoiskirjalleen kustantaja.

Kuten muillakin markkinapaikoilla, myös kirjamarkkinoilla pää menee helposti pyörälle ja keskeinen asia unohtuu myyntipuheiden hälyyn: Laatu. Esikoistaan työstävä tavoitteellinen kirjoittaja ei saa siksi ajatella omasta työstään yhtään vähemmän kunnianhimoisesti kuin Sirpa Kähkönen tai Seppo Aalto. Kirjailijan työ on kirjoittaa mahdollisimman valmis ja laadukas käsikirjoitus. Tekstin ensimmäisen version hän kirjoittaa yksin. Tämän jälkeen hän pyrkii hankkimaan kustannustoimittajan, valmentajan ja/tai mahdollisimman hyvän vertaislukijan, jonka kanssa käsikirjoitusta hän alkaa muokkaamaan ja hiomaan lopulliseen asuunsa.

Tarina vai sen kerronta?

Käsikirjoituksen laadun kaksi puolta ovat karkeasti ottaen a) mielenkiintoinen tarina ja b) omaääninen ja kiinnostava kerronta. Nostan nämä kaksi puolta esille jo nyt, koska kohta a aiheuttaa monelle kirjoittajalle ylitsepääsemättömiä blokkeja.

Vaatimus ainutkertaisesta tarinasta on juurtunut syvään tajuntaamme, ja siksi sen jakaminen ja siitä keskustelu vieraan ihmisen kanssa on monelle hyvin vaikeaa. Usein kirjoittaja kertoo jopa pelkäävänsä, että hänen tarinansa varastetaan. Suorasanaisen kirjan ydin on harvoin tarina. Olennaista on sen sijaan se, miten tarina kerrotaan.

Kirjoittajan ei pidä pelätä koskaan liikaa, että joku kähveltäisi hänen aiheensa. Toki aihe voi olla suojelemisen arvoinen vaikkapa tietokirjassa, sitä varmemmin se käsittelee uutta tutkimusta. Siksi harkintaa kannattaa aina käyttää siinä, kenelle ja mitä kertoo omasta tarinastaan ja kirjan aiheesta.

Kohti uutta kirjaa valmennus on tarkoitettu kirjoittajille, joiden uuden kirjan käsikirjoitus on vielä luonnosasteella. Jokainen urheilijakin tietää, että valmentajan apu on parhaimmillaan ’peruskuntokaudella’, kun tarinan motiivit alkavat vasta hahmottua ja kirjoittaja painii omien lauseidensa ja ilmaisunsa kanssa ensimmäisiä kiihkeitä eriä. Valmennuksen ja palautteen avulla hän välttää todennäköisesti pahimmat tarinan ja kerronnan sudenkuopat jo ennen pitkää rypistystä, jonka käsikirjoituksen kirjoittaminen ’valmiiksi’ vaatii.

Älä rakastu vielä

Kun kirjoittaja tarjoaa tarinahahmotelmansa ja tekstinraakileensa ajoissa ammattilukijan arvioitavaksi, hän väistää samalla myös suurimman ansan, mihin pitkään tekstinsä kanssa kahden eläneet sortuvat helposti: omaan tekstiin rakastumisen. Jos ihminen tuntee kirjoittaneensa jo valmista maailmankirjallisuutta, hänen on ymmärrettävästi vaikea hyväksyä tekstistä annettua kritiikkiä. Kirjoitusvalmennukset kansalaisopistojen kirjoittajapiireistä yliopistollisiin kirjoittajakoulutuksiin ovatkin täynnä suurta draamaa ja hammasten kiristystä, kun kirjoittamisen ohjaaja ei ymmärtänyt lainkaan tekstin perimmäistä ainutkertaisuutta.

Näillä saatesanoilla – ja kaikella sillä mitä olet saattanut kuulla jo aiemmin allekirjoittaneesta ja Kustannus Aarnista – olen toivottavasti pystynyt rakentamaan sinun kanssasi jo jonkinlaisen luottamuksellisen suhteen. Jatkamme kohti tarinaa ja kerrontaa luvussa 2.


Niksi 1: Tiedostonhallinnan perusteita

Kohti uutta kirjaa –teoksen liitteenä on bonusaineistoa kirjoittajan työtä varten Vaikka olisit tekstin ammattilainen ja tietokoneesi suora käden jatke, silmäile niksit läpi. Olen myös aina yhtä kiitollinen uusista nikseistä ja täsmennyksistä kuin Pirkka –lehti konsanaan.

Ensimmäinen bonusaineisto on tarkoitettu avuksi, jos tietokoneesi temppuilee tai kadottaa tiedostoja. Esimerkit ovat Microsoft –käyttöjärjestelmän tietokoneista ja Word- ja OpenOffice -tekstinkäsittelyohjelmista, mutta periaatteet pätevät myös muihin käyttöjärjestelmiin ja tekstinkäsittelyohjelmiin.

1. Uuden kansion tekeminen ja nimeäminen

Kaikissa tietokoneessa on ohjelmistovalmistajan (Microsoft, Apple…) valmiiksi luomia kansioita, kuten ”Tiedostot”, ”Kuvat”, ”Lataukset”, ”Pelit”, ”Jaetut kansiot” jne. Tallentaessasi tekstitiedostoa ohjelmistovalmistaja on myös antanut tiedostotyypeille oletuskansion, johon tiedosto tallentuu. Tekstitiedostojen oletuskansion nimi on – yllätys yllätys – ”Tiedostot”.
Tottumaton tietokoneen käyttäjä tallentaa helposti kaikki tiedostonsa Tiedostot –kansioon riippumatta niiden sisällöstä. Näin kauppalistat, kirjeet, veroselvitykset ja romaanikäsikirjoitus menevät samaan laariin, ja kansion käyttö muuttuu nopeasti hankalaksi.

Suosittelen tekemään oman kansion Kohti uutta kirjaa –valmennusmateriaalille. Kansion luominen on helppoa, kun seuraat alla olevia ohjeita. Kun olet kerran oppinut kansion luomisen, voit luoda lisää kansioita ja niiden alakansioita ja muuttaa kansioiden hierarkian juuri sellaiseksi, että aivosi ja tietokoneesi alkavat ymmärtää toisiaan.

2. Tutki hiirtäsi – Etsi ponnahdusvalikko

Uuden kansion luominen on helpointa tehdä tietokoneen hiirellä.

Jos olet oikeakätinen, olet todennäköisesti oppinut klikkaamaan etusormellasi hiiren vasenta näppäintä tehdäksesi haluamasi toiminnon. Tällä näppäimellä liikut niin internet-sivuilla kuin oman tietokoneesi kansiosta toiseen sen jälkeen, kun olet asettanut hiiren osoittimen (engl. pointer) oikeaan paikkaan.

Hiiressä on kuitenkin myös oikea näppäin, jota käytetään keskisormella tai nimettömällä. Klikkaa kokeeksi sitä vaikka heti. – Huomaat, että näytölle ilmestyi ns. ponnahdusvalikko, jossa on allekkain eri vaihtoehtoja.
Voit piilottaa pudotusvalikon eli nollata äskeisen toiminnon klikkaamalla vasemmalla näppäimellä mistä tahansa ponnahdusvalikon ulkopuolelta. – Nyt osaat avata ja sulkea hiirellä ponnahdusvalikon.

3. Luo uusi ’Kohti_uutta_kirjaa’ –kansio

Siirry seuraavaksi Tiedostot -kansioon. Löydät sen varmimmin, kun klikkaat tietokoneen aloitusnäkymässä eli työpöydällä äärimmäisenä vasemmalla alhaalla olevaa Windows -kuvaketta. Klikkaa kansio auki viemällä hiiri sen päälle.

Tiedostot -kansiossa saattaa olla jo muitakin kansioita, tai kansio on tyhjä. Siirrä hiiren kursori kansionäkymässä valkoiselle alueelle. Klikkaa sen jälkeen hiiren oikeaa näppäintä.

Avautuvassa ponnahdusvalikossa lukee jollakin rivillä ”Uusi”. Vie hiiri tämän tekstin päälle, niin sen oikealle puolelle ilmestyy uusi ponnahdusvalikko, jonka ylimpänä on vaihtoehto ”Kansio”. Jatka hiiren kuljettamista seuraavaksi Kansio -tekstin päälle ja klikkaa hiiren vasenta näppäintä. – Tietokone luo automaattisesti Tiedostot kansioon alakansion ja antaa sille nimen ”Uusi kansio”.

4. Uuden alakansion nimen vaihtaminen

Jos kansion nimi tai tiedostonimi on valkoista tekstiä ’maalattuna’ sinisellä pohjalla, se on valmiiksi muokkaustilassa. Siirrä sormesi näppäimistölle ja kirjoita suoraan kansiolle sitä kuvaava nimi – vaikkapa ”Kohti_uutta_kirjaa”. Klikkaa tämän jälkeen hiiren vasemmalla näppäimellä mistä tahansa Tiedostot –kansion valkoiselta alueelta.

HUOM: Esimerkkikansion nimessä on käytetty alaviivoja. Voit käyttää niiden tilalla myös esimerkiksi väliviivoja.

Kansion ja tiedoston nimeämisessä kannattaa välttää välilyöntejä. Vältä samoin ns. skandien eli ”ääkkösten ” (ä ja ö-kirjaimet) käyttöä, koska jotkin käyttöjärjestelmät ja ohjelmat puhuvat vain englantia, eivätkä ymmärrä näitä. Ne saattavat tulkita näin merkityt kansiot ja tiedostot jopa vaurioituneiksi.)

5. Tekstin tallentaminen kansioon oikeassa tiedostomuodossa

Kun kirjoitat tekstiäsi tekstinkäsittelyohjelmallasi, et kirjoita tekstiä ainutkertaiseksi vaan muokattavaksi dokumentiksi. Tiedostolle on tällöin keskeistä, että se on muokattavissa myöhemmin. Älä siksi tallenna aineistoa PDF-muodossa, koska tekstiä ei pysty enää tällöin muokkaamaan.

PDF (”Portable document format”) on tiedostomuoto, jolla voi varmistaa, että kaikki käsikirjoituksen merkit ja käsikirjoituksen muotoilut tulostuvat vastaanottajalla juuri siten kuin ne ovat lähteneet kirjoittajalta. Tätä muotoa käytetään aina, kun teksti on painovalmis, eli kun se lähtee taittajalta painoon. Kirjoitus- ja toimitusvaiheessa pdf on sen sijaan mahdoton työkalu.

Kun jaat tekstiäsi luottamallesi taholle, suositeltavat tiedostomuodot ovat .rtf (rich text format) .doc (Word 2000 ja 2003), .docs (Word vuodesta 2007 lähtien), .oo (OpenOffice) , .sdw(Star writer) tai .odt (Libre Office).

Aina voit tallentaa tekstin myös kaikkein yksinkertaisimmilla tekstieditoreilla notepad tai wordpad. Huono käsikirjoitus ei muotoiluilla parane, ja tekstin ammattilaiset osaavat arvostaa muotoilemattomia dokumentteja.

6. Versionhallinta ”Tallenna nimellä” –toiminnolla.

Kun opettelet tallentamaan tiedostosi ”Tallenna nimellä” –toiminnalla, et hukkaa edellistä tiedostoasi. Siksi – tallenna tiedostosi aina uudella nimellä, kun teet siihen ratkaisevia muutoksia.

Nimellä tallennettaessa ohjelma kysyy sinulta aina kahta tärkeää asiaa:

”Millä nimellä tiedosto tallennetaan” > ”Korvataanko aiempi samanniminen tiedosto”

Nämä kysymykset liittyvät tekstin versionhallintaan. Jos olet tehnyt aiempaan tekstiisi suuria muutoksia MUTTA sinulla on samanaikaisesti tunne, että aiemmassa versiossa oli jotakin säilyttämisen arvoista, anna tekstille uusi, erottuva nimi. Erottumiseen riittää esimerkiksi kasvava järjestysnumeron (omakasis01.doc, omakasis 02.doc, …) tai tallennuspäivämäärään liittäminen tiedostonimeen (omakasis28-1-2019.doc)

”Missä tiedostomuodossa tallennetaan” – Valitse tästä pudotusvalikosta tiedostomuoto tekstinkäsittelyohjelmasi antamista aihtoehdoista.

Ja siis: Jos tiedosto on tehty jaettavaksi, etkä ole varma, mitä tekstinkäsittelymuotoa valmentajasi tms. käyttää, varmin tapa on tallentaa tiedosto aina .rtf (Rich text format) –muodossa. Rtf-muodossa tallennettu teksti avautuu kaikilla tekstinkäsittelyohjelmilla.

© Kustannus Aarni