Kuvaus

Voikkaan tehdaskylä syntyi vuonna 1897, kun tehdas perustettiin ja kuoli vuonna 2006, kun tehdas lopetettiin. Voikkaan menestys seurasi tehtaan menestystä, ja tehtaan murrokset olivat myös Voikkaan murroksia. Kun tehdas lopetti, Voikkaa jatkoi kylänä elämäänsä, mutta nyt sen olemista ohjasi ensin Kuusankosken ja sitten Kouvolan kaupunki, ja sen murrokset ovat nyt Kouvolan murroksia.

Ihmiset tehdaskylän murroksessa kertoo voikkaalaisten tarinan. Se kertoo niistä oskareista ja hilmoista, jotka tulivat peninkulmien takaa rakentamaan tehdasta ja tekemään paperia. Kylä syntyi ikään kuin itsekseen ja säätelemättä, mutta vähitellen syntyi myös järjestys. Syntyivät työväenjärjestöt ja urheiluseurat, nousivat komeat kokoontumispaikat, perustettiin koulu ja lopuksi yhteiskoulukin. Joka porukalla oli oma soittokunta ja kuoro, ja kirjastojakin oli monta ennen kuin ne yhdistyivät kunnan sivukirjastoksi.

Kirja on Voikkaan historia -projektin toinen, itsenäinen osa, ja vuosien perinteenkeruu- ja toimitustyön tulos. Kirja ilmestyy 15.11.2026

Kirjoittajat

Jani Alatalo
Kirjoitin ylioppilaaksi Voikkaan lukiosta. Valmistuin filosofian maisteriksi opiskeltuani historiaa, tietotekniikkaa sekä yhteiskunta- ja kasvatustieteitä. Filosofian tohtoriksi väittelin Suomen ja Skandinavian historiasta. Tutkijana erityisalaani ovat uskonnolliset liikkeet, mielikuvien muutos ja koulut. Työurani olen tehnyt opettajana ja rehtorina.

Sari Gardemaister
Kansakoulun kävin Tähteessä ja keskikoulun Voikkaalla. En ole koskaan asunut Voikkaalla, mutta se on ollut minulle tärkeä paikka. Vietin suuren osan lapsuuttani kummitätini Hilma Vitikaisen hoidossa Kirkkoaravassa. Äitini oli töissä Martealan kangaskaupassa. Siellä viihdyin usein. Kaupan Hilma ja Valter olivat minulle kuin mummo ja vaari.

Seija Halme
Seija Halme oli erittäin kiinnostunut paikallishistoriasta ja keräsi tietoa, kokosi haastatteluja sekä kirjoitti artikkeleita Kuusankoski-Seuran julkaisuihin ja molempiin Voikkaa-kirjoihin. Seija vietti lapsuuttaan Myllykalliolla. Uransa alussa hän työskenteli kirjurina Voikkaan tehtaalla ja terveyssisarena Kymintehtaalla. Hän oli suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon ja toimi hallintoylihoitajana Espoossa eläkkeelle siirtymiseen asti. Hän menehtyi 90-vuotiaana maaliskuussa 2025 eikä ehtinyt nähdä Voikkaan kakkoskirjaa valmiina.

Niina Heikkilä
Olen neljännen polven voikkaalainen isän ja äidin puolelta. Molemmat isoisoisäni tulivat Voikkaalle paperitehtaan töihin. Työskentelin Kuusankosken terveyskeskuksen johtoryhmän sihteerinä ja sen jälkeen hoidin Kuusankosken kaupungintalolla viestintätehtäviä ja ystävyyskaupunkiasioita. Uudessa Kouvolassa olin tiedottajana vuoden 2019 loppuun saakka.

Helena Heino
Olen kahdeksankymmenvuotias paljasjalkainen voikkaalainen. Suurimman osan elämääni olen asunut Sikomäellä, jonne isovanhempani asettuivat 1900-luvun vaihteessa.  Koulutukseltani olen merkonomi ja lisäksi ja-kirjanpitäjä.

Risto Hamari
Olen Yrjönojalta lähtöisin, nyt jo eläkkeellä oleva biologian opettaja ja rehtori (fil. lis.). Kymenlaakson luonto on tullut koluttua läpikotaisin, ja olen kirjoittanut oppikirjojen lisäksi aiheesta lukuisia artikkeleita sekä paikallishistorioiden luonto-osioita. Olen ollut aktiivisesti mukana myös Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin toiminnassa. Voikkaalla minulla on yhä tukikohta Sikomäellä.

Jouni Immonen
Asuin Voikkaalla syntymästäni 1949 lähtien vuoteen 1968. Opiskelin Turun yliopistossa ja työurani tein aikuiskoulutuksen parissa Suomessa ja ulkomailla. Voikkaa oli minulle koti, kaverit, koulu, Sompanen ja Viesti. Eläkkeellä harrastan lintuvalokuvausta, kotiseutuhistoriaa ja mökkeilyä.

Kari Immonen
Lapsuus oli Sompanen ja Mattilan kenttä, Viesti kaiken aikaa ja koulut, jotka antoivat tilaa. Ylioppilas Voikkaalta 1966, opinnot Turun yliopistossa, historiaa ja kirjallisuutta. Väitöskirjan tein 1987 suomalaisten Venäjä-suhteesta. Kulttuurihistorian professori. Kirjoja ja kirjoituksia Suomen kulttuurihistoriasta – ja Voikkaasta.

Auli Joutjärvi
Synnyin Pielisjärvellä ja kasvoin Kuusankosken Mäkikylässä, muutin Voikkaan Mattilaan 1968. Kävin kansakoulua Kuusankoskella, Mattilassa ja Voikkaalla. Peruskoulun yläasteen kävin Hirvelässä. Ylioppilaaksi pääsin Voikkaan lukiosta 1980. Työskentelin myyjänä eri liikkeissä, K-market Woikantorissa olin 34 vuotta.

Pasi Luhtaniemi
Olen Kustannus Aarnin kustantaja ja kirjailija. Kustannusyhtiöni Aarni julkaisee tietokirjallisuutta suomalaisesta luonnosta ja kulttuurihistoriasta. Koulutukseltani olen kirjallisuudentutkija, Kustannustoimittajana neuvon ja opastan niin yhteisöjä kuin yksityisiä kirjoittajia omaisa kirjahankkeissaan.

Aleksi Neuvonen
Aleksi Neuvonen on ajatushautomo Demos Helsingin perustaja. Hän on valmistunut maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan teoreettinen filosofia ja tohtoriksi Tampereen yliopistosta ja Radboud University Nijmegenistä (Alankomaat) pääaineenaan yhdyskuntasuunnittelun teoria. Hän on urallaan opettanut tulevaisuusajattelua useissa yliopistoissa ja toteuttanut laajan joukon hankkeita liittyen eri kaupunkien ja kaupunkiseutujen tulevaisuusvisioihin.

Pertti Urhonpoika Paalanen
Olen isän puolelta kolmannen polven voikkaalainen. Äidin kotitalo Mattilassa on ollut 1700-luvulta suvun hallussa. Päivittäistavarakauppias: Anttila Oy, Tukkumanni Oy, Kouvolan Lakritsi Oy. Radioamatööri, yhteyksiä ympäri maapallon. Kiinnostunut paikallishistoriasta ja Suomesta toisessa maailmansodassa.

Ulla Parikka
Kirjoittaminen on ollut mieluisa ja antoisa harrastukseni siitä asti, kun opin sen taidon. Olen tehnyt sitä työksenikin.

Pekka Pienanen
Synnyin Kuusankoskella. Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Voikkaalla. Sain valkolakin Voikkaan yhteiskoulusta 1968. Opiskelin ruotsia Turun yliopistossa. Työurani ruotsin opettajana alkoi Nastolasta ja jatkui Paraisilla. Viimeiset 16 vuotta toimin Turun Suomalaisen yhteiskoulun ruotsin kielen lehtorina. Eläkkeelle siirryin vuonna 2012.

Pirjo Rautalin
Ollessani viisivuotias 1954 perheemme muutti Yrjönojalta Pilkanmaahan. Yhteydet Voikkaalle kuitenkin säilyivät. Suoritin keskikoulun Voikkaalla 1967 ja apuhoitajan tutkinnnon 1971. Työurani alkoi vastaanottoapulaisena Espoossa. Valmistuttuani lastentarhanopettajaksi 1977 siirryin töihin Helsingin kaupungille, josta jäin eläkkeelle vuonna 2012.

Maarit Saresvirta-Honkanen
Ensimmäiset muistoni Voikkaasta liittyvät Saalem-seurakuntaan ja Voikkaan lastentarhaan. Yläasteen kävin Hirvelässä. Kirjoitin ylioppilaaksi Voikkaan lukiosta 1987. Valmistuin Jyväskylän lastentarhanopettajaopistosta 1993. Varhaiskasvatuksen opettajan työtä olen tehnyt pääkaupunkiseudulla, Hämeessä, Kouvolassa, ja nykyisin toimin yksityisessä ryhmäperhepäiväkodissa.

Markku Tahvanainen
Muutin keväällä 1958 Kouvolasta Voikkaalle, jossa kansakoulu jatkui. Pääsin 1969 ylioppilaaksi VYK:sta ja tie vei Turun yliopistoon opiskelemaan valtiotieteitä. Valmistumista seurasi liki 40 vuoden ura valtion virkamiehenä, ensin Tilastokeskuksessa ja pisimmän ajan ympäristöministeriössä asumisen asioiden parissa.

Matti Tompuri
Syntymävuodestani 1949 olin Rauhalan poikii. Kansakoulun ekat 4 luokkaa kävin Pilkanmaalla, mistä siirryin Voikkaan yhteiskouluun ja sieltä 1970 opiskelemaan Turun yliopistoon. Siitä lähtien olen asunut Turussa. En ole turkulaistunut, koska Voikkaa on aina mielessäni kuin ensirakkaus.

Tuula Typpö
Työväentalossa oli syntymäkotini ja Voikkaalla olen asunut puolet elämästäni. Tärkeää oli yhteiskoulun perustaminen ja pääseminen sinne ensimmäisten joukossa. Opiskelin Tampereen yliopistossa hallintotieteitä. Kulttuuri on ollut sekä työ että harrastus. Uuden Kouvolan tiedotustiimistä jäin eläkkeelle vuonna 2010.

Iris Vesalainen
Olen syntyperäinen voikkaalainen ja Kouvolan Liiketalousinstituutin laskentapuolelta rahoitusmaailmaan Helsinkiin lähtenyt uraani tekemään. Voikkaa on merkinnyt minulle kotia, naisvoimistelua, lapsikuoroa, ratsastusta, muita urheilulajeja, ystäviä, Kymijokea. Eläke päiviksi palasimme Voikkaalle mummolaan jatkamaan viidennelle sukupolvelle mummolaa vanhoine puutarhoineen.