Kirjapainolla on väliä
Kirjan tekemisen ketjun viimeinen rengas on painotalo.
Kirjapainoala elää turbulenssissa. Vuosi vuodelta vähenevä painopaperin kulutus on sulkenut paperitehtaita niin Suomessa kuin maailmalla, ja laadukkaan mutta kohtuuhintaisen painotyön löytäminen on tullut koko 2020-luvun ajan haastavammaksi. Erityisesti tässä työssä kirjoittaja tai työryhmä on aivan toisella tavalla painotalojen hinnoittelun armoilla kuin kustantamo, jolla on suorat painotalokontaktit.
Tietokirjan kokovaihtoehdoiksi Aarni tarjoaa kolmea kustannustehokasta vaihtoehtoa. Kirja voidaan tehdä jokaiseen kokoon sekä kovakantisena ja ommelsidottuna että pehmytkantisena ja liimasidottuna.
- 134 x 210 – Asiaproosateoksen standardikoko
Tässä koossa on luontevaa julkaista esimerkiksi elämäkerta tai esseekokoelma, jonka sisätaitossa ei ole kuvia, tai kuvat voidaan juoksuttaa tekstin standardiasettelun mukaan samojen sivumarginaalien sisälle. - 170 x 245 – Pienempi tietokirjakoko
Tässä myös kirjan B5-kokona tunnetussa koossajulkaistaan kuvitettuja tietoteoksia tai artikkelikokoelmia. Kirjan artikkelisivuilla on leveät sisä- ja ulkomarginaalit, joihin voidaan sijoittaa sujuvasti esimerkiksi kuvatekstit. Taitossa kuvakokoa voidaan vaihdella tarpeen mukaan kokoaukeaman kuvista ylivuotokuviin ja marginaalin sisällä oleviin kuvin. - 210 x 270 – Kuvitettu tietokirja ja kuvateokset.
Tähän kokoon taitetut kirjat taitetaan kaksipalstaisiksi. Kuvien koko voi vaihdella yhden palstan kuvasta ylivetokuvan kautta kahden palstan ja jopa sivun kokoisiin kuviin.
Kirja siirtyy taittajalta painotaloon, kun se on saanut tekijän kirjallisen painoluvan. Paino tekee kirjasta teknisen tiedoston, jonka se lähettää vielä kerran kustantajan hyväksyttäväksi. Kustantaja antaa siten viimeisen painoluvan.
Mikä olisi sinun toiveidesi kirjan unelmakoko? Tutkitaan asiaa yhdessä!
