{"id":743,"date":"2017-12-21T11:25:23","date_gmt":"2017-12-21T09:25:23","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=743"},"modified":"2023-01-25T19:04:06","modified_gmt":"2023-01-25T17:04:06","slug":"20-ranskan-vallankumous-ja-ihmisoikeudet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/20-ranskan-vallankumous-ja-ihmisoikeudet\/","title":{"rendered":"20. Ranskan vallankumous ja ihmisoikeudet"},"content":{"rendered":"

 <\/p>\n

Ranskan vallankumousta vuonna 1789 on pidetty yhten\u00e4 maailmanhistorian merkitt\u00e4vimmist\u00e4 tapahtumista. Vallankumouksen yhteydess\u00e4 annettiin ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus. Kaikki eiv\u00e4t kuitenkaan olleet tyytyv\u00e4isi\u00e4 siihen, miten t\u00e4t\u00e4 julistusta tulkittiin. Kaksi vuotta my\u00f6hemmin, vuonna 1791, Olympe de Gouges julkaisi naisen ja naiskansalaisen oikeuksien julistuksen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Millaiset asiat voisivat saada ihmiset osoittamaan mielt\u00e4 kaduille ja vaatimaan vallan vaihtumista?<\/em><\/p>\n

\n
\n

Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n

Ranskan vallankumouksellinen kansalliskokous: Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus<\/strong><\/p>\n

[- – ] kansalliskokous tunnustaa ja julistaa seuraavat ihmis- ja kansalaisoikeudet:<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen artikla
\nIhmiset syntyv\u00e4t ja s\u00e4ilyv\u00e4t vapaina ja oikeudellisesti tasa-arvoisina. Yhteiskunnalliset erot eiv\u00e4t saa pohjautua muuhun kuin yhteishy\u00f6tyyn.<\/p>\n

Toinen artikla
\nKaiken poliittisen yhteenliittymisen maalina on ihmisten luonnollisten ja peruuttamattomien oikeuksien s\u00e4ilytt\u00e4minen. N\u00e4m\u00e4 oikeudet ovat vapaus, omaisuus, turvallisuus ja vastarinta sorrolle.<\/p>\n

Viides artikla
\nLaki kielt\u00e4\u00e4 vain yhteiskunnalle haitalliset teot. Mit\u00e4 laki ei kiell\u00e4, sit\u00e4 ei voi est\u00e4\u00e4, eik\u00e4 ket\u00e4\u00e4n saa pakottaa tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 laki ei s\u00e4\u00e4d\u00e4.<\/p>\n

Kuudes artikla
\nLaki on yleistahdon ilmaus. [- – ] Kaikki kansalaiset ovat yhdenvertaisia sen edess\u00e4, heill\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla tasa-arvoinen p\u00e4\u00e4sy kaikkiin julkisiin virkoihin, asemiin ja ty\u00f6teht\u00e4viin kykyjens\u00e4 mukaan ja muitta erinomaisuuksitta kuin hyvyytt\u00e4\u00e4n ja lahjakkuuttaan.<\/p>\n

Seitsem\u00e4s artikla
\nYht\u00e4k\u00e4\u00e4n ihmist\u00e4 ei saa syytt\u00e4\u00e4, pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 tai vangita kuin lain m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miss\u00e4 tapauksissa ja sen s\u00e4\u00e4t\u00e4min tavoin. Mielivaltaisia s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 hankkivia, jouduttavia tai t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n panevia t\u00e4ytyy rangaista. Mutta jokaisen oikeuteen kutsuttavan tai haastetun tulee totella heti paikalla: vastustelusta voi joutua syytteeseen.<\/p>\n

Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus
\nTekij\u00e4: Ranskan vallankumouksellinen kansalliskokous
\nSyntyajankohta: 1789
\nkieli: ranska<\/p>\n

Olympe de Gouges: Naisen ja naiskansalaisen oikeuksien julistus?<\/strong><\/p>\n

Kansalliskokouksen asetettavaksi sen viimeisiss\u00e4 istunnoissa tai seuraavana lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6kautena
\n?
\nAluksi
\n\u00c4idit, tyt\u00f6t, sisaret, kansakunnan naisedustajat vaativat sijaansa kansalliskokouksessa. Koska he pit\u00e4v\u00e4t tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 naisten oikeuksista, niiden unohtamista tai niiden halveksimista ainoina syin\u00e4 julkisiin ik\u00e4vyyksiin ja lahjottuihin hallituksiin, he ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet asettaa juhlallisessa julistuksessa naisen luovuttamattomat ja pyh\u00e4t oikeudet [- – ]<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen artikla
\nNainen syntyy ja s\u00e4ilyy miehen kanssa oikeudellisesti tasa-arvoisena. Yhteiskunnalliset erot eiv\u00e4t saa pohjautua muuhun kuin yhteishy\u00f6tyyn.<\/p>\n

Toinen artikla
\nKaiken poliittisen yhteenliittymisen maalina on naisen ja miehen luonnollisten ja peruuttamattomien oikeuksien s\u00e4ilytt\u00e4minen. N\u00e4m\u00e4 oikeudet ovat vapaus, omaisuus, turvallisuus ja ennen kaikkea vastarinta sorrolle.<\/p>\n

Viides artikla
\nLuonnon ja j\u00e4rjen lait kielt\u00e4v\u00e4t kaikki yhteiskunnalle haitalliset teot. Mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 viisaat ja jumalaiset lait eiv\u00e4t kiell\u00e4, sit\u00e4 kaikkea ei voi est\u00e4\u00e4, eik\u00e4 ket\u00e4\u00e4n voi pakottaa tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 ne eiv\u00e4t s\u00e4\u00e4d\u00e4.<\/p>\n

Kuudes artikla
\nLain pit\u00e4\u00e4 olla yleistahdon ilmaus. [- – ] Lain pit\u00e4\u00e4 olla kaikille sama, ja koska kaikki nais- ja mieskansalaiset ovat yhdenvertaisia sen edess\u00e4, heill\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla tasa-arvoinen p\u00e4\u00e4sy kaikkiin julkisiin virkoihin, asemiin ja ty\u00f6teht\u00e4viin kykyjens\u00e4 mukaan ja muitta erinomaisuuksitta kuin hyvyytt\u00e4\u00e4n ja lahjakkuuttaan.<\/p>\n

Seitsem\u00e4s artikla
\nYksik\u00e4\u00e4n nainen ei ole poikkeustapaus: h\u00e4nt\u00e4 syytet\u00e4\u00e4n, h\u00e4net pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n ja h\u00e4net vangitaan lain m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mill\u00e4 tavoilla: naiset niin kuin miehetkin tottelevat t\u00e4t\u00e4 ankaraa lakia. ?[- – ]<\/p>\n

Naisen ja naiskansalaisen oikeuksien julistus
\nTekij\u00e4: Olympe de Gouges
\nSyntyajankohta: 1791
\nkieli: ranska<\/p>\n<\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse:<\/strong> Tarkastele Ranskan suuren vallankumouksen (1789) aikana annettua ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistusta sek\u00e4 vuonna 1791 kirjoitettua naiskansalaisten julistusta. Millaisia yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ja millaisia eroja n\u00e4iss\u00e4 julistuksissa on?<\/p>\n

\"\"
Jean-Jacques-Fran\u00e7ois Le Barbier: Ranskan Ihmisoikeuksien julistus, n. 1789.<\/figcaption><\/figure>\n

Valistuksen vuosisata<\/h3>\n

Valistukseksi kutsutaan eurooppalaista aatevirtausta, joka korosti j\u00e4rjen ja tiedon merkityst\u00e4. Valistus vaikutti erityisen voimakkaasti 1700-luvulla, jota kutsutaankin valistuksen vuosisadaksi. Nimens\u00e4 valistus sai jo omana aikanaan ihmisilt\u00e4, jotka katsoivat el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 valistuneella aikakaudella ja vapautuneensa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Useissa l\u00e4nsimaissa valistusajattelijat painottivat j\u00e4rjen ja tieteen merkityst\u00e4 ja pyrkiv\u00e4t uudistamaan yhteiskuntaa ja kulttuuria.<\/p>\n

Valistuksen syntymiseen vaikuttivat useat tekij\u00e4t: L\u00e4nsi-Euroopan olojen vakiintuminen; porvariston elintaso kohoaminen siirtomaakaupan kasvaessa sek\u00e4 tutkimusmatkojen vahvistama kriittinen ajattelu.<\/p>\n

Ranskan vallankumouksen merkitys<\/h3>\n

Valituksen esille tuomat ajatukset vaikuttivat sek\u00e4 Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysjulistukseen, ett\u00e4 Ranskan suureen vallankumoukseen. Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysjulistus ja vapaussota olivat esimerkkein\u00e4 Ranskan suurelle vallankumoukselle. 1700-luvun Ranska oli s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunta, jossa valta oli itsevaltiaalla hallitsijalla sek\u00e4 ylimmill\u00e4 s\u00e4\u00e4dyill\u00e4. T\u00e4t\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 asettuivat ensiksi vastustamaan valistuskirjailijat.<\/p>\n

1700-luvun lopulla Ranskassa oli my\u00f6s puutetta ruoasta ja hinnat nousivat rajusti. Vuonna 1788 Ranska ajautui kassakriisiin, toisin sanoen, valtiolta loppuivat rahat. Kuninkaan oli kutsuttava ensimm\u00e4isen kerran 175 vuoteen yleiss\u00e4\u00e4dyt eli valtiop\u00e4iv\u00e4t koolle. Vain valtiop\u00e4ivill\u00e4 oli oikeus laajentaa verotusta.<\/p>\n

Valtiop\u00e4iville osallistuivat aateli, papisto, sek\u00e4 kolmas s\u00e4\u00e4ty. Valtaosa ranskalaisista kuului t\u00e4h\u00e4n kolmanteen s\u00e4\u00e4tyyn, joka koostui porvaristosta eli kauppiaista ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isist\u00e4 sek\u00e4 maaseudun talonpojista ja maanvuokraajista.<\/p>\n

Kolmannen s\u00e4\u00e4dyn keskuudessa ilmeni laajamittaista tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, mik\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 kolmas s\u00e4\u00e4ty julistautui kes\u00e4kuussa 1789 Ranskan kansalliskokoukseksi. Kuningas Ludvig XVI yritti hajottaa kokouksen, mutta kolmas s\u00e4\u00e4ty pariisilaisten johdolla nousi kapinaan. Kansalliskokous poisti elokuussa 1789 s\u00e4\u00e4tyjen etuoikeudet. Samassa kuussa annettiin my\u00f6s ihmisoikeuksien julistus.<\/p>\n

Miksi naistenoikeuksien julistus kirjoitettiin?<\/h3>\n

Naiskansalaisten julistuksen suomentaneen Jarkko Tuusvuoren mukaan Olympe de Gouges (1748-1793) saapui Pariisiin vuonna 1770. H\u00e4n oli tuolloin pienen pojan leski\u00e4iti. De Gouges oli kirjailija, joka kirjoitti muun muassa n\u00e4ytelmi\u00e4 ja poliittisia puheenvuoroja. Kun Ranskan vallankumouksen kansalliskokous antoi elokuussa 1789 ihmisen ja kansalaisen oikeuksien julistuksen, puhuttiin julistuksessa miehist\u00e4 ja mieskansalaisista. de Gouges antoi vuonna 1791 vastajulistuksensa, jossa h\u00e4n nostaa esiin naisten ja naiskansalaisten oikeudet. Olympe de Gouges tuki perustuslaillista monarkiaa sek\u00e4 ajatusta liittovaltiosta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi h\u00e4net vangittiin ja tuomittiin maanpetturina sek\u00e4 teloitettiin vuonna 1793.<\/p>\n

\"\"
Alexander Kucharsky: Muotokuva Olympes de Gouges\u2019ta, n. 1787.<\/figcaption><\/figure>\n

Valistusajattelijoina nostetaan usein esiin filosofeja ja ajattelijoita, kuten Jean-Jacques Rousseau, Voltaire, Immanuel Kant, Adam Smith ja John Locke. He ovat kaikki miehi\u00e4. Esimerkiksi Olympe de Gougesia ei yleens\u00e4 mainita valistuksesta puhuttaessa lainkaan. Valistus nosti esiin ajatuksen tasa-arvosta. Yleens\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoitti kuitenkin ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 kukin mies sai p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omista asioistaan sek\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuoda n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n yhteiskunnassa esiin. Naisista ei juuri puhuttu n\u00e4iss\u00e4 yhteyksiss\u00e4.<\/p>\n

Kuinkas sitten k\u00e4vik\u00e4\u00e4n?<\/h3>\n

Ranskan suuren vallankumouksen ajatus vapaudesta, veljeydest\u00e4 ja tasa-arvosta ei toteutunut, edes miesten keskuudessa. Vallankumouksen yhteydess\u00e4 Ranskasta tehtiin ensin perustuslaillinen monarkia vuonna 1791. Monarkiassa hallitsijan valta on elinik\u00e4ist\u00e4, ellei h\u00e4n luovu siit\u00e4. Monarkia j\u00e4i lyhytik\u00e4iseksi, sill\u00e4 Ranska julistettiin jo seuraavana vuonna tasavallaksi, eli hallitsija valittiin m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi vaaleilla. Maximilien Robesbierren johdolla Ranskassa koitti niin sanottu hirmuvallan aika vuosina 1793-94, jolloin l\u00e4hes 20?000 ihmist\u00e4 mestattiin giljotiinissa. Hirmuvaltaa seurasi direktorion (vaihtuva viisihenkinen johtoryhm\u00e4) johtama hallitus, mutta sek\u00e4\u00e4n ei saanut Ranskan sis\u00e4ist\u00e4 tilannetta rauhoittumaan. Vuonna 1799 Napoleon Bonaparte kaappasi vallan itselleen ja julisti vallankumouksen p\u00e4\u00e4ttyneeksi. H\u00e4n kruunautti vuonna 1804 itsens\u00e4 Ranskan keisariksi.<\/p>\n

\"\"
Tuntemattoman taitelijan muotokuva Napoleon I:sta, noin 1810.<\/figcaption><\/figure>\n

Valistuksen levi\u00e4mist\u00e4 esti esimerkiksi yleinen lukutaidon puute. Valistuksen aikana esitetyt ajatukset vaikuttivat kuitenkin siihen, ett\u00e4 yhteiskunnallinen tasa-arvo lis\u00e4\u00e4ntyi ja esimerkiksi maaorjuus lakkautettiin L\u00e4nsi- ja Keski-Euroopassa. Sananvapaus laajeni useissa maissa ja yh\u00e4 useammat ihmiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t k\u00e4ym\u00e4\u00e4n koulua.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>:Tutkikaa eri oppikirjojen ja\/tai sanomalehtien tekstej\u00e4 ja kuvia. Kuinka paljon kuvissa ja teksteiss\u00e4 esiintyy asioita: miesten n\u00e4k\u00f6kulmasta, naisten n\u00e4k\u00f6kulmasta tai lasten n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sin?<\/em><\/p>\n

Valitkaa yksi juttu ja kirjoittakaa tai n\u00e4ytelk\u00e4\u00e4 se jonkin toisen henkil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Ranskan vallankumousta vuonna 1789 on pidetty yhten\u00e4 maailmanhistorian merkitt\u00e4vimmist\u00e4 tapahtumista. Vallankumouksen yhteydess\u00e4 annettiin ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus. Kaikki eiv\u00e4t kuitenkaan olleet tyytyv\u00e4isi\u00e4 siihen, miten t\u00e4t\u00e4 julistusta tulkittiin. Kaksi vuotta my\u00f6hemmin, vuonna 1791, Olympe de Gouges julkaisi naisen ja naiskansalaisen oikeuksien julistuksen. Millaiset asiat voisivat saada ihmiset osoittamaan mielt\u00e4 kaduille ja vaatimaan vallan vaihtumista? Aineistot:\u00a0 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3481,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/743"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=743"}],"version-history":[{"count":34,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3742,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions\/3742"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3481"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=743"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=743"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=743"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}