{"id":740,"date":"2017-12-21T11:24:01","date_gmt":"2017-12-21T09:24:01","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=740"},"modified":"2019-03-04T16:24:35","modified_gmt":"2019-03-04T14:24:35","slug":"19-vapauden-puolesta-yhdysvallat-itsenaistyy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/19-vapauden-puolesta-yhdysvallat-itsenaistyy\/","title":{"rendered":"19. Vapauden puolesta &#8211; Yhdysvallat itsen\u00e4istyy"},"content":{"rendered":"<p>Eurooppalaiset kuningashuoneet ja my\u00f6hemmin valtiot olivat 1400-luvun lopulta ottaneet siirtomaikseen l\u00f6yt\u00f6retkien my\u00f6t\u00e4 valloittamiaan alueita. 1700-luvun lopulla t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 tapahtui k\u00e4\u00e4nne, kun 13 siirtokuntaa julisti itsens\u00e4 vapaaksi Englannin siirtomaavallasta ja perusti itsen\u00e4isen valtion \u2013 Yhdysvallat. Uuden valtion idea perustui kansalaisten tasa-arvolle ja vapaudelle.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-649\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/huutis-vasen-lapinakuvatausta-150x150.png\" alt=\"\" width=\"150\" height=\"150\" \/><\/p>\n<p class=\"print1\"><em>Mit\u00e4 on vapaus?<\/em><\/p>\n<hr \/>\n<p>Yhdysvaltain itsen\u00e4isyysjulistus vuodelta 1776.<\/p>\n<div class=\"aineistot\">\n<h3><strong>Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n<p>Ote Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysjulistuksesta<\/p>\n<p>On itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi ja ett\u00e4 Luoja on antanut ihmiselle tiettyj\u00e4 luovuttamattomia oikeuksia, kuten oikeuden el\u00e4m\u00e4\u00e4n, vapauteen ja mahdollisuuden onnen tavoitteluun. \u2014 N\u00e4iden oikeuksien turvaamiseksi ihmiset perustavat hallituksia, jotka saavat valtansa kansalta. \u2014 Mik\u00e4li hallitus ei toimi n\u00e4iden p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien mukaisesti, vaan rikkoo niit\u00e4, kansalla on oikeus vaihtaa tai hajottaa hallitus ja valita uusi hallitus, joka toimii n\u00e4iden periaatteiden mukaisesti ja pyrkii parhaalla mahdollisella tavalla takaamaan kansalaisten turvallisuuden ja onnellisuuden.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">Yhdysvaltain itsen\u00e4isyysjulistus<br \/>\nTekij\u00e4: Itsen\u00e4isyysjulistuksen allekirjoittajat<br \/>\nSyntyajankohta: 1776<br \/>\nKieli: englanti<\/p>\n<figure id=\"attachment_3824\" aria-describedby=\"caption-attachment-3824\" style=\"width: 600px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"wp-image-3824 size-full\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w19-2-USA_declaration_independence.jpg\" alt=\"\" width=\"600\" height=\"729\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w19-2-USA_declaration_independence.jpg 600w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w19-2-USA_declaration_independence-247x300.jpg 247w\" sizes=\"(max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3824\" class=\"wp-caption-text\">Ote Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysjulistuksesta<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<h3>Vapaudenpatsas New Yorkissa<\/h3>\n<p>Vapaudenpatsas, alkuper\u00e4iselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n \u201dVapaus valaisee maailmaa\u201d, New Yorkissa valmistui vuonna 1886. Se oli Ranskan valtion lahja Yhdysvalloille ja sill\u00e4 kunnioitettiin Yhdysvaltain vuonna 1776 annettua itsen\u00e4isyysjulistusta. Patsas kuvaa vapauden jumalatarta (Libertas), jonka vasemmassa k\u00e4dess\u00e4 on lakitaulu, johon on kaiverrettu Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysjulistuksen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 4.7.1776. Oikeassa k\u00e4dess\u00e4 jumalatar pit\u00e4\u00e4 vapauden soihtua. Jalkojen alle on puolestaan kuvattu rikkonaisia kahleita ja kettinkej\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-649\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/tatu500-suurllasi-vasen-150x150.png\" alt=\"\" width=\"150\" height=\"150\" \/><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p class=\"print2\"><strong>Tulkitse:<\/strong> Miten Vapaudenpatsas kuvaa oheisia Yhdysvaltain itsen\u00e4isyysjulistuksen ajatuksia?<\/p>\n<h3>Siirtokuntien kapina<\/h3>\n<p>Pohjois-Amerikan kolmestatoista siirtokunnasta oli tullut t\u00e4rke\u00e4 osa Iso-Britanniaa 1700-luvulla. Siirtokuntien kasvava v\u00e4est\u00f6 oli hyv\u00e4 paitsi kaupank\u00e4ynnin kannalta, my\u00f6s tuottoisa verojen keruun kohde Iso-Britannian kuninkaalle. Siirtokuntien asukkaille tilanne ei kuitenkaan ollut yht\u00e4 hyv\u00e4. Em\u00e4maa Iso-Britannia rajoitti siirtokuntien taloutta pyrkim\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ne l\u00e4hinn\u00e4 raaka-aineiden tuottajina, jonne Iso-Britanniassa jalostetut tuotteet tuotiin kaupattaviksi<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Erimielisyydet puhkesivat lopulta aseellisiksi yhteenotoiksi ja sodaksi vuonna 1775. Seuraavana vuonna siirtokuntien edustajat kokoontuivat hein\u00e4kuun alussa Philadelphiassa ja hyv\u00e4ksyiv\u00e4t siirtokuntien itsen\u00e4isyysjulistuksen 4. hein\u00e4kuuta 1776. Kyseist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlitaan vuosittain Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Sota Iso-Britanniaan vastaan jatkui kuitenkin vuosia.<\/p>\n<h3>Ajatus vapaista ja tasa-arvoisista kansalaisista<\/h3>\n<p>Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 Pohjois-Amerikan itsen\u00e4istyneet 13 siirtokuntaa olivat ensimm\u00e4inen em\u00e4maastaan itsen\u00e4istynyt alue, itsen\u00e4istymist\u00e4 ajaneiden siirtokunnan asukkaiden ajatus uudesta valtiosta oli uusi ja poikkeuksellinen.<\/p>\n<p>Ensinn\u00e4kin Yhdysvaltain itsen\u00e4isyysjulistus oli ensimm\u00e4inen julistus, jossa kirjattiin ihmisoikeudet, jotka perustuvat ihmisten v\u00e4liseen tasa-arvoon ja vapauteen. Toiseksi siin\u00e4 kuvataan demokratian perusajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kansalla on lopullinen p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta heit\u00e4 koskevissa asioissa. Mik\u00e4li heid\u00e4n valitsemansa p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t toteuta itsen\u00e4isyysjulistuksessa kuvattua tahtoa, on kansalla oikeus sys\u00e4t\u00e4 heid\u00e4t vallasta ja valita uudet p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t.<\/p>\n<p>Mist\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ajatukset, jotka antiikin demokratioiden tuhouduttua olivat olleet pitk\u00e4lti unohdettuina, syntyiv\u00e4t? Elettiinh\u00e4n Euroopassa yksinvaltiaiden aikaa. Siirtokuntalaisten kokemusten lis\u00e4ksi Euroopassa oli ajattelijoita (muun muassa John Locke, Jean-Jacques Rousseau), jotka pohtivat ihmisten oikeuksia ja vapauksia, ja perustelivat, j\u00e4rkeen nojaten, ihmisten tasa-arvon ja oikeuksien (kuten vapaus) kuuluvan kaikille. Ajatukset olivat vallankumouksellisia ep\u00e4tasa-arvoon perustuvissa yhteiskunnissa. Yhdysvallat oli ensimm\u00e4inen valtio, jossa n\u00e4m\u00e4 ajatukset toteutuivat. Vai toteutuivatko sittenk\u00e4\u00e4n?<\/p>\n<h3>Rajoitettu tasa-arvo ja vapaus<\/h3>\n<p>Siirtokuntien vapaus ei koskenut kaikkia ihmisryhmi\u00e4. Kuten antiikin Kreikan demokratioissa, my\u00f6s Yhdysvalloissa vapaus koski vain kaupunkien vapaita miehi\u00e4. Orjuus ei poistunut itsen\u00e4istymisen my\u00f6t\u00e4, eik\u00e4 naisista tullut tasa-arvoisia miesten rinnalla.<\/p>\n<figure id=\"attachment_3826\" aria-describedby=\"caption-attachment-3826\" style=\"width: 600px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-3826\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w19-4-Bannock.jpg\" alt=\"\" width=\"600\" height=\"401\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w19-4-Bannock.jpg 600w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w19-4-Bannock-300x201.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3826\" class=\"wp-caption-text\">Bannock-heimon j\u00e4seni\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Uuden valtion talous perustui orjaty\u00f6voimalle, joten orjakauppa oli edelleen elinehto Yhdysvalloille. My\u00f6s intiaanikulttuurien tuhoutuminen jatkui itsen\u00e4istymisen my\u00f6t\u00e4. Intiaanien aseistus oli alkeellista verrattuna siirtokuntalaisten aseistukseen. My\u00f6s intiaanien ja siirtokuntalaisten ajatukset maan omistamisesta poikkesivat toisistaan. Intiaanien mukaan kukaan ei omista maata, kun taas siirtokuntalaisten mukaan maan omistaminen oli yksi perusta vapauden toteutumiselle.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-676\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/tatu-koneella-lapinakuvatausta-150x150.png\" alt=\"\" width=\"150\" height=\"150\" \/><\/p>\n<p class=\"print3\"><em><strong>Tutki<\/strong>: Naiset, orjat ja intiaanit olivat ihmisryhmi\u00e4, joiden vapaus Yhdysvalloissa oli puutteellinen. Valitse jokin n\u00e4ist\u00e4 ryhmist\u00e4 ja selvit\u00e4, millaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 he viettiv\u00e4t 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun Yhdysvalloissa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eurooppalaiset kuningashuoneet ja my\u00f6hemmin valtiot olivat 1400-luvun lopulta ottaneet siirtomaikseen l\u00f6yt\u00f6retkien my\u00f6t\u00e4 valloittamiaan alueita. 1700-luvun lopulla t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 tapahtui k\u00e4\u00e4nne, kun 13 siirtokuntaa julisti itsens\u00e4 vapaaksi Englannin siirtomaavallasta ja perusti itsen\u00e4isen valtion \u2013 Yhdysvallat. Uuden valtion idea perustui kansalaisten tasa-arvolle ja vapaudelle. Mit\u00e4 on vapaus? Yhdysvaltain itsen\u00e4isyysjulistus vuodelta 1776. Aineistot:\u00a0 Ote Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysjulistuksesta On itsest\u00e4\u00e4n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3479,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/740"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=740"}],"version-history":[{"count":41,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/740\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3852,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/740\/revisions\/3852"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3479"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=740"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=740"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=740"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}