{"id":738,"date":"2017-12-21T11:22:26","date_gmt":"2017-12-21T09:22:26","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=738"},"modified":"2019-03-04T16:22:18","modified_gmt":"2019-03-04T14:22:18","slug":"18-voltaire-intohimoinen-oikeuksien-puolustaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/18-voltaire-intohimoinen-oikeuksien-puolustaja\/","title":{"rendered":"18. Voltaire &#8211; intohimoinen oikeuksien puolustaja"},"content":{"rendered":"<p>1700-luvulla valtaapit\u00e4viin kohdistui aikaisempia vuosisatoja enemm\u00e4n arvostelua. Yhteiskunnan ep\u00e4tasa-arvoisuus oli useille ajattelijoilla entist\u00e4 r\u00e4ike\u00e4mpi ep\u00e4kohta, mutta my\u00f6s ajatukset kaikilla ihmisill\u00e4 olevista oikeuksista saivat lis\u00e4\u00e4 kannatusta. Yksinvaltiuteen, eli hallitsijan rajoittamattomaan valtaan perustuvissa maissa, kuten Ranskassa, n\u00e4ist\u00e4 asioista puhuminen ja kirjoittaminen oli kuitenkin vaarallista.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-649\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/huutis-vasen-lapinakuvatausta-150x150.png\" alt=\"\" width=\"150\" height=\"150\" \/><\/p>\n<p class=\"print1\"><em>Saako valtaapit\u00e4vi\u00e4 arvostella?<\/em><\/p>\n<hr \/>\n<div class=\"aineistot\">\n<h3><strong>Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n<p>*onko sitaatteja liikaa; ottaisin kolmannen ja nelj\u00e4nnen pois, kuvasitaatin tilalle*<\/p>\n<h3><em>Otteita romaanista Candide<\/em><\/h3>\n<p><strong>Ote 1<\/strong><\/p>\n<p>Candide ja Martin saapuvat Englannin rannikolle ja mit\u00e4 he siell\u00e4 n\u00e4kev\u00e4t.<\/p>\n<p>&#8212; Voi Pangloss, Pangloss! Voi Martin, Martin! Voi sin\u00e4 minun rakas Kunigundani! Mit\u00e4 onkaan t\u00e4m\u00e4 maailma! puhkesi Candide puhumaan hollantilaisella laivalla.<\/p>\n<p>&#8212; Se on jotakin hyvin j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 ja inhottavaa, vastasi Martin.<\/p>\n<p>&#8212; Teh\u00e4n tunnette Englannin, ovatko ihmiset siell\u00e4 yht\u00e4 hulluja kuin Ranskassakin?<\/p>\n<p>&#8212; Heid\u00e4n hulluutensa on toista lajia, vastasi Martin. Teh\u00e4n tied\u00e4tte, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi kansakuntaa k\u00e4yv\u00e4t paraikaa kesken\u00e4\u00e4n sotaa muutamasta vaivaisesta tynnyrinalasta lunta Kanadan rajalla ja ett\u00e4 ne kuluttavat t\u00e4h\u00e4n kunniakkaaseen sotaan enemm\u00e4n rahaa kuin mit\u00e4 koko Kanada maksaa. Kummassako maassa taaskin on enemm\u00e4n hullujenhuoneeseen pantavia ihmisi\u00e4, sit\u00e4 en voi t\u00e4sm\u00e4lleen ratkaista niill\u00e4 pienill\u00e4 tietovaroilla, mit\u00e4 minulla on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4ni; sen vain tied\u00e4n, ett\u00e4 ihmiset t\u00e4ss\u00e4 maassa, johon nyt tulemme, ovat hyvin raskasmielisi\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Ote 2<\/strong><\/p>\n<p>Tuskin oli Candide p\u00e4\u00e4ssyt perille ja saapunut majataloon, kun h\u00e4n matkan rasituksista uupuneena liev\u00e4sti sairastui. Mutta koska h\u00e4nen sormessaan oli n\u00e4hty \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n suuri timantti ja my\u00f6skin er\u00e4s h\u00e4nen vaunuistaan nostetuista lippaista oli huomattu ihmetelt\u00e4v\u00e4n raskaaksi, oli h\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n heti siin\u00e4 silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 kaksi l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4, joita h\u00e4n ei ollut kutsuttanut, muutamia uskollisia uppo-outoja yst\u00e4vi\u00e4, jotka eiv\u00e4t liikahtaneetkaan h\u00e4nen vuoteensa luota, ja kaksi nunnaa, jotka l\u00e4mmittiv\u00e4t h\u00e4nelle liemiruokia.<\/p>\n<p>Martin tuumi:<\/p>\n<p>&#8212; Min\u00e4 muistan my\u00f6skin olleeni sairas Pariisissa ensimm\u00e4isell\u00e4 matkallani, mutta min\u00e4 olin kovin k\u00f6yh\u00e4, eik\u00e4 minulla my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut mit\u00e4\u00e4n yst\u00e4vi\u00e4, nunnia eik\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 vuoteeni \u00e4\u00e4ress\u00e4, mutta paranin kuitenkin.<\/p>\n<p>Candideen sit\u00e4vastoin tekiv\u00e4t l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ja suoneniskut aivan p\u00e4invastaisen vaikutuksen ja h\u00e4nen tautinsa paheni arveluttavasti. Er\u00e4s samassa korttelissa asuva pappi tuli yst\u00e4v\u00e4llisesti tarjoamaan kaupan p\u00e4\u00e4sylippua toiseen maailmaan. Candide ei tahtonut kuulla siit\u00e4 puhuttavankaan. Nunnat vakuuttivat h\u00e4nelle, ett\u00e4 se oli aivan viimeist\u00e4 muotia. Candide vastasi, ettei h\u00e4n tahtonut olla mik\u00e4\u00e4n muotikeikari, ja Martin tahtoi heitt\u00e4\u00e4 papin ulos ikkunasta. Mustatakki vannoi, ettei Candide siin\u00e4 tapauksessa tulisi saamaan kunniallista hautausta ja Martin vannoi hautaavansa papin vaikka el\u00e4v\u00e4lt\u00e4, ellei h\u00e4n heti menisi pois heit\u00e4 h\u00e4iritsem\u00e4st\u00e4. Riita k\u00e4vi yh\u00e4 kuumemmaksi, kunnes Martin vihdoin tarttui pappia kaulukseen ja heitti h\u00e4net alas portaista. T\u00e4st\u00e4 syntyi suuri h\u00e4v\u00e4istysjuttu, josta pidettiin pitk\u00e4\u00e4 p\u00f6yt\u00e4kirjaa.<\/p>\n<p><strong>Ote 3<\/strong><\/p>\n<p>Candidelta ja Cacambolta riisuttiin ensiksi aseet ja heid\u00e4n molemmat hevosensa otettiin talteen. Sitten vietiin nuo molemmat muukalaiset kahden sotilasrivin keskitse ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n eteen; t\u00e4m\u00e4 seisoi kunniakujan per\u00e4ll\u00e4, kolmikulmainen hattu p\u00e4\u00e4ss\u00e4, kaapu korvissa, miekka sivulla ja piikki k\u00e4dess\u00e4. H\u00e4n antoi merkin. Heti astui esiin pari tusinaa sotamiehi\u00e4, jotka piirittiv\u00e4t vastatulleet. Er\u00e4s kersantti selitti heille, ett\u00e4 heid\u00e4n tuli odottaa, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ei voinut nyt puhua heid\u00e4n kanssaan, ett\u00e4 h\u00e4nen korkea-arvoisuutensa priori ei sallinut kenenk\u00e4\u00e4n espanjalaisen aukaista suutaan muuta kuin h\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4ollessaan eik\u00e4 viipy\u00e4 kolmea tuntia kauemmin maassa.<\/p>\n<p>&#8212; Ja miss\u00e4 on sitten h\u00e4nen korkea-arvoisuutensa priori? kysyi Cacambo.<\/p>\n<p>&#8212; H\u00e4n meni messusta p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n paraatiin, vastasi kersantti, ettek\u00e4 te p\u00e4\u00e4se suutelemaan h\u00e4nen kannuksiaan ennenkuin kolmen tunnin kuluttua.<\/p>\n<p>&#8212; Mutta, sanoi Cacambo, hra kapteeni, joka on kuolemaisillaan n\u00e4lk\u00e4\u00e4n samoinkuin min\u00e4kin, ei ole mik\u00e4\u00e4n espanjalainen, h\u00e4n on saksalainen. Emmek\u00f6 sent\u00e4hden voisi saada v\u00e4h\u00e4n aamiaista sill&#8217;aikaa kun odotamme h\u00e4nen Pyh\u00e4\u00e4 Korkeuttaan?<\/p>\n<p>Kersantti kiiruhti tuota pikaa tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 keskustelusta selkoa ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6lle.<\/p>\n<p>&#8212; Herra olkoon kiitetty, sanoi t\u00e4m\u00e4. Koska h\u00e4n on saksalainen, voin puhella h\u00e4nen kanssaan. Viet\u00e4k\u00f6\u00f6n h\u00e4n siis minun lehtimajaani.<\/p>\n<p>Heti vietiin Candide lehvist\u00e4 rakennettuun vastaanottohuoneeseen, jota koristi viheri\u00e4isest\u00e4 ja kultaillusta marmorista tehty kaunis pylv\u00e4sk\u00e4yt\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 lukuisia ristikkoh\u00e4kkej\u00e4, joissa n\u00e4kyi papukaijoja, kolibreja, helmikanoja ja kaikenlaisia mit\u00e4 harvinaisimpia lintuja.<\/p>\n<p>Mainio aamiainen odotti kultavadeilla. Ja h\u00e4nen pyhyytens\u00e4 is\u00e4 ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 astui lehtimajaan aterioimaan samoihin aikoihin kun paraguaylaisetkin ulkona alkoivat sy\u00f6d\u00e4 maissiaan puulautasilta maassa polttavassa auringon paahteessa.<\/p>\n<\/div>\n<div class=\"aineistot\">\n<p><span style=\"color: #333333;\"><strong>Ote 4<\/strong><\/span><\/p>\n<figure id=\"attachment_3821\" aria-describedby=\"caption-attachment-3821\" style=\"width: 500px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-3821\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w18-2-Moreau_Sucre.jpg\" alt=\"\" width=\"500\" height=\"821\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w18-2-Moreau_Sucre.jpg 500w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w18-2-Moreau_Sucre-183x300.jpg 183w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3821\" class=\"wp-caption-text\">Jean-Michel Moreaun kuvitusta Voltairen Candideen vuodelta 1787. Candide ja Cacambo tapaavat vammautuneen sokerimyllyn orjan l\u00e4hell\u00e4 Surinamia. \u201cT\u00e4m\u00e4 on hinta siit\u00e4, ett\u00e4 sy\u00f6tte Euroopassa sokeria\u201d, orja sanoo. H\u00e4nen k\u00e4tens\u00e4 on leikkautunut j\u00e4\u00e4dess\u00e4\u00e4n myllynkiven v\u00e4liin ja jalka on katkaistu pakoyrityksen j\u00e4lkeen.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<div class=\"aineistot\">\n<p><span style=\"color: #999999;\"><strong>* Ote 4 (pois?)<\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #999999;\">&#8211;Korkea asema, sanoi Pangloss, on aina kovin vaarallista, siit\u00e4 ovat kaikki filosofit yksimielisi\u00e4. Sill\u00e4 Aod murhasi moabiittein kuninkaan Eglonin, Absalom joutui riippumaan hiuksistaan ja sai kolme keih\u00e4\u00e4n pistosta ruumiiseensa, Baza murhasi kuningas Nadabin, Jerobeamin pojan, Zambri kuningas Elan, Jehu Ochosiaan, Jojada Attalian, kuninkaat Joakim, Jekonias ja Zedekias joutuivat orjiksi.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #999999;\">Tied\u00e4tte my\u00f6s, millaisen lopun saivat Kroisos, Astvages, Dareios, Dionysos Syrakusalainen, Pyrrhos, Perseus, Hannibal, Jugurtha, Ariovisus, Caesar, Pompeijus, Nero, Oto, Vitellius, Domitianus, Englannin Rikhard II, Edvard II, Henrik VI, Rikhard III, Maria Stuart, Kaarle I, Ranskan kolme Henriki\u00e4, keisari Henrik IV. Tied\u00e4tte&#8230;<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #999999;\">&#8212; Tied\u00e4n my\u00f6s, sanoi Candide, ett\u00e4 meid\u00e4n tulee viljell\u00e4 puutarhaamme.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #999999;\">&#8212; Olette oikeassa, sanoi Pangloss, sill\u00e4 kun ihminen pantiin Edenin yrttitarhaan, pantiin h\u00e4net sinne \u201dut operaretur eum\u201d, viljelem\u00e4\u00e4n sit\u00e4, joka seikka jo todistaa, ett\u00e4 ihminen ei ole luotu lepoa varten.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #999999;\">&#8212; Tehk\u00e4\u00e4mme siis ty\u00f6t\u00e4, \u00e4lk\u00e4\u00e4mmek\u00e4 viisastelko, sanoi Martin. Se on ainoa keino tehd\u00e4 el\u00e4m\u00e4 siedett\u00e4v\u00e4ksi.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #999999;\">Koko tuo pieni seura suostui t\u00e4h\u00e4n kiitett\u00e4v\u00e4\u00e4n ehdotukseen. Jokainen rupesi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 kykyj\u00e4 mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #999999;\">Ja pieni maatila tuotti hyvin. Kunigunda oli kyll\u00e4, sit\u00e4 ei k\u00e4y kielt\u00e4minen, hyvin ruma, mutta h\u00e4nest\u00e4 tuli erinomainen pasteijain leipoja. Paquette harjoitti korukirjailua, ja muori piti huolta heid\u00e4n vaatteistaan. Kaikki olivat jollakin lailla hy\u00f6dyksi, yksinp\u00e4 veli Girofl\u00e9ekin, josta tuli hyv\u00e4 puusepp\u00e4 ja lopulta oikein kunniallinen ihminenkin.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #999999;\">Pangloss sanoi v\u00e4list\u00e4 Candidelle:<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #999999;\">&#8212; T\u00e4ss\u00e4 parhaassa kaikista maailmoista ovat kaikki tapaukset katkeamattomassa ketjussa. Sill\u00e4 ellei teit\u00e4 rakkautenne vuoksi neiti Kunigundaan olisi ajettu pois er\u00e4\u00e4st\u00e4 kauniista linnasta ja ellette samassa tilaisuudessa olisi saanut vahvoja potkuja takapuoleenne, ellette olisi joutunut inkvisition k\u00e4siin, ellette olisi jalan vaeltanut halki Amerikan, ellette olisi tuikannut miekkaanne paroonin syd\u00e4meen, ellette olisi kadottanut kaikkia ihanan Eldoradon lampaita, niin ette nyt s\u00f6isi t\u00e4ss\u00e4 seetripuunkuorihilloa ja pistaasip\u00e4hkin\u00f6it\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #999999;\">&#8212; Se oli kyll\u00e4 hyvin sanottu, vastasi Candide, mutta ennenkaikkea: viljelk\u00e4\u00e4mme puutarhaamme!<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #999999;\">Henkil\u00f6t: (henkil\u00f6listaus pois?)<\/span><br \/>\n<span style=\"color: #999999;\"> Candide P\u00e4\u00e4henkil\u00f6, maailmalla seikkaileva nuori mies (ranskan sanasta \u2019avomielinen\u2019, \u2019herkk\u00e4uskoinen\u2019)<\/span><br \/>\n<span style=\"color: #999999;\"> Pangloss Candiden suulas opettaja (kreikan sanoista pan-, \u2019kaikki\u2019 ja glossa, \u2019kieli\u2019)<\/span><br \/>\n<span style=\"color: #999999;\"> Kunigunda linnanneito, Candiden rakastettu<\/span><br \/>\n<span style=\"color: #999999;\"> Martin filosofi<\/span><br \/>\n<span style=\"color: #999999;\"> Cacambo Candiden palvelija<\/span><br \/>\n<span style=\"color: #999999;\"> Veli Girofl\u00e9e munkki<\/span><br \/>\n<span style=\"color: #999999;\"> Candide<\/span><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><span style=\"color: #999999;\">Tekij\u00e4: Voltaire<\/span><br \/>\n<span style=\"color: #999999;\"> Syntyajankohta: 1759<\/span><br \/>\n<span style=\"color: #999999;\"> Kieli: ranska<\/span><\/p>\n<\/div>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-649\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/tatu500-suurllasi-vasen-150x150.png\" alt=\"\" width=\"150\" height=\"150\" \/><\/p>\n<p class=\"print2\"><strong>Tulkitse:<\/strong> Mit\u00e4 ja ket\u00e4 Voltaire pilkkaa tekstikatkelmissa? Miksi?<\/p>\n<h3>Maanpakolainen<\/h3>\n<p>Ranskalainen kirjailija Fran\u00e7ois-Marie Arouet (1694\u20131778) tunnetaan paremmin nimell\u00e4 Voltaire. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 toivoi pojasta lakimiest\u00e4, mutta lakiopintojen sijaan t\u00e4m\u00e4 harjoitteli kirjoittamista. Voltairesta tulikin taitava kirjailija. H\u00e4n pilkkasi hienostuneesti muun muassa hallitsijaa ja aatelisia, mink\u00e4 vuoksi joutui kahdesti vankilaan Pariisin Bastiljiin. Bastiljissa pidettiin vankeja, jotka arvostelivat esimerkiksi kuninkaanvaltaa. Sit\u00e4 pidettiin rikoksena. Voltaire ei arvostanut Ranskan oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Vapauduttuaan Voltaire l\u00e4hti maanpakoon Englantiin. Voltairesta Englanti oli parempi maa, koska siell\u00e4 kuninkaalla ei ollut niin paljon valtaa kuin Ranskassa. Lis\u00e4ksi Englannissa suhtauduttiin uskontoon vapaammin. Englannissa Voltaire tutustui monien oppineiden ajatuksiin, esimerkiksi kuuluisan Isaac Newtonin tutkimuksiin painovoimasta.<\/p>\n<h3>Paluu Ranskaan<\/h3>\n<p>Kun Voltaire palasi takaisin Ranskaan, h\u00e4n puhui ja kirjoitti ihmisoikeuksista. T\u00e4st\u00e4 ei pidetty ja Voltairen kirjoituksia poltettiin. Voltaire voitti arpajaisissa suuren summan rahaa ja rikastui siirtomaakaupan avulla. Koska h\u00e4n ei tarvinnut rahaa kirjoistaan, ei h\u00e4nen tarvinnut miellytt\u00e4\u00e4 lukijoita. Samalla Voltaire saattoi itse uppoutua lukemiseen ja opiskeluun. Yst\u00e4viens\u00e4 kanssa h\u00e4n muun muassa pohti, oliko Jumala olemassa. Vaikka h\u00e4n oli arvostellut Ranskan kuningasta, kirjoitti h\u00e4n el\u00e4m\u00e4kerran Ruotsin kuningas Kaarle XII:sta ja oli kirjeenvaihdossa Preussin Fredrik Suuren kanssa ja muutti t\u00e4m\u00e4n hoviin, kunnes kirjailija ja keisari riitautuivat.<\/p>\n<p>Voltairesta puhutaan usein valistusfilosofina. 1700-luvun valistus tarkoittaa uusia ajatuksia esimerkiksi itsevaltiudesta ja uskonnosta, joita ei pidetty en\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n selvin\u00e4. My\u00f6s kauppaa haluttiin vapauttaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja rajoituksista. Voltairen tunnetuin teos on Candide. Siin\u00e4 Candide-niminen nuori mies seikkailee yst\u00e4vineen ymp\u00e4ri maailmaa ja t\u00f6rm\u00e4\u00e4 toinen toistaan hullumpiin tapoihin. Hullunkurisina esitettyjen tapojen avulla Voltaire halusi kuvata ep\u00e4oikeudenmukaisuutta ja julmuutta sek\u00e4 saada ihmiset ajattelemaan. Voltaire tunnetaan j\u00e4rjen kannattajana. H\u00e4n vastusti maaorjuutta Euroopassa, mutta toisaalta puolsi orjakauppaa Afrikasta Amerikkaan.<\/p>\n<h3>Arvostettu kirjailija<\/h3>\n<p>Voltaire haudattiin Pariisin Panth\u00e9oniin, minne on haudattu monia Ranskan historian kuuluisia henkil\u00f6it\u00e4. Pian Voltairen kuoleman j\u00e4lkeen alkoi niin sanottu \u2019Ranskan suuri vallankumous\u2019 Bastiljin vankilasta vuonna 1789. Vallankumouksen seurauksena kuninkaanvalta lopetettiin Ranskassa. Kansanvalta, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio nousivat esiin. Ranskan vallankumousta pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 Euroopan historian vaikuttavimmista tapahtumista.<\/p>\n<figure id=\"attachment_3822\" aria-describedby=\"caption-attachment-3822\" style=\"width: 600px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-3822\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w18-4-wikimedia-Paris-Pantheon_wider_centered.jpg\" alt=\"\" width=\"600\" height=\"232\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w18-4-wikimedia-Paris-Pantheon_wider_centered.jpg 600w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w18-4-wikimedia-Paris-Pantheon_wider_centered-300x116.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3822\" class=\"wp-caption-text\">Yleisn\u00e4kym\u00e4 vuonna 1789 valmistuneesta Pariisin Panth\u00e9onista. Kirkkoon on haudattu merkitt\u00e4vi\u00e4 ranskalaisia, ensimm\u00e4isten joukossa Voltaire vuonna 1791.<\/figcaption><\/figure>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-676\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/tatu-koneella-lapinakuvatausta-150x150.png\" alt=\"\" width=\"150\" height=\"150\" \/><\/p>\n<p class=\"print3\"><em><strong>Tutki<\/strong>: Valitse jokin ihmiselle kuuluva oikeus, ja tarkastele, kuinka oikeuteen on suhtauduttu eri aikoina.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1700-luvulla valtaapit\u00e4viin kohdistui aikaisempia vuosisatoja enemm\u00e4n arvostelua. Yhteiskunnan ep\u00e4tasa-arvoisuus oli useille ajattelijoilla entist\u00e4 r\u00e4ike\u00e4mpi ep\u00e4kohta, mutta my\u00f6s ajatukset kaikilla ihmisill\u00e4 olevista oikeuksista saivat lis\u00e4\u00e4 kannatusta. Yksinvaltiuteen, eli hallitsijan rajoittamattomaan valtaan perustuvissa maissa, kuten Ranskassa, n\u00e4ist\u00e4 asioista puhuminen ja kirjoittaminen oli kuitenkin vaarallista. Saako valtaapit\u00e4vi\u00e4 arvostella? Aineistot:\u00a0 *onko sitaatteja liikaa; ottaisin kolmannen ja nelj\u00e4nnen pois, kuvasitaatin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3478,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/738"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=738"}],"version-history":[{"count":39,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/738\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3850,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/738\/revisions\/3850"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3478"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=738"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=738"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=738"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}