{"id":736,"date":"2017-12-21T11:21:40","date_gmt":"2017-12-21T09:21:40","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=736"},"modified":"2019-03-04T16:18:21","modified_gmt":"2019-03-04T14:18:21","slug":"17-ihanteena-yleisnero","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/17-ihanteena-yleisnero\/","title":{"rendered":"17. Ihanteena yleisnero"},"content":{"rendered":"

Keskiajalla Italian kauppiaat v\u00e4littiv\u00e4t tavaraa id\u00e4n kaukomailta Eurooppaan ja rikastuivat. Rahaa riitti kauniiden ja ylellisten tavaroiden hankkimiseen. Taiteen tukemisesta tuli suorastaan muotia. Kauppiaiden lis\u00e4ksi pankkiirit ja ruhtinaat alkoivat rakennuttaa koristeellisia palatseja ja tilata niihin taideteoksia.<\/p>\n

Taiteilijoiden lis\u00e4ksi tieteilij\u00f6it\u00e4 palkattiin hoveihin, jotta n\u00e4m\u00e4 olisivat hankkineet uutta tietoa ja tehneet hy\u00f6dyllisi\u00e4 keksint\u00f6j\u00e4. Jotkut harvinaiset yksil\u00f6t olivat huippuja sek\u00e4 taiteessa ett\u00e4 tieteess\u00e4: yksi heist\u00e4 oli italialainen Leonardo da Vinci (1452\u20131519). H\u00e4n loi kuolemattomia taideteoksia, kuten Mona Lisan, mutta oli perehtynyt my\u00f6s ihmisruumiin rakenteeseen ja erilaisisiin koneisiin. H\u00e4nt\u00e4 onkin pidetty \u201dyleisnerona\u201d.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Millainen ihminen on yleisnero?<\/em><\/p>\n

\n
\n

Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n

Leonardon hahmotelmia keksinn\u00f6ist\u00e4:<\/p>\n

\"\" \"\" \"\"<\/p>\n

Tekij\u00e4: Leonardo da Vinci
\nSyntyajankohta: 1482-1493<\/p>\n<\/div>\n


\"\"<\/p>\n

Tulkitse:<\/strong> Mitk\u00e4 kolme keksint\u00f6\u00e4 Leonardo da Vinci on hahmotellut piirroksiin?<\/p>\n

Katse tulevaisuudessa<\/h3>\n

Leonardo da Vincin (1452-1519) tunnetuin teos on Mona Lisa, jota monet pit\u00e4v\u00e4t maailman arvokkaimpana maalauksena. Leonardo oli eritt\u00e4in tuottelias taiteilija ja tiedemies. Tied\u00e4mme h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja t\u00f6ist\u00e4\u00e4n paljon, koska h\u00e4n kirjoitti muistiinpanoja. Leonardo pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n monilla el\u00e4m\u00e4nalueilla hankkimalla tietoja, taitoja ja tekem\u00e4ll\u00e4 havaintoja.<\/p>\n

\"\"
Mona Lisa. Leonardo da Vincin maalaus vuodelta 1507.<\/figcaption><\/figure>\n

Maalausten ohella j\u00e4lkipolvet ovat ihailleet Leonardon da Vincin luonnostelemia keksint\u00f6j\u00e4 erilaisista koneista ja niiden toiminnasta eli mekaniikasta. Piirroksissaan Leonardo tutki tarkasti ihmisten ja el\u00e4inten ruumiinrakennetta, jota kutsutaan yleisesti anatomiaksi.<\/p>\n

Tunnetuimmat h\u00e4nen suunnitelmistaan liittyiv\u00e4t lent\u00e4miseen. Leonardo tarkkaili lintujen lent\u00e4mist\u00e4. H\u00e4nen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4\u00e4n oli rakentaa \u201diso lintu\u201d, jonka keskell\u00e4 ihminen olisi heiluttanut koneen siipi\u00e4 jaloillaan ja k\u00e4sill\u00e4\u00e4n. Leonardo hahmotteli my\u00f6s riippuliitimen toimintaa, mutta kumpaakaan kojeista ei ilmeisesti koskaan todella kokeiltu. Lis\u00e4ksi h\u00e4n hahmotteli helikopterin.<\/p>\n

Useimmat Leonardo da Vincin suunnittelemista koneista ja laitteista eiv\u00e4t olleet mahdollisia viel\u00e4 h\u00e4nen omana aikanaan. Hallitsijat olivat kuitenkin kiinnostuneita Leonardon tiedoista ja taidoista, ja rahoittivat h\u00e4nen ty\u00f6skentely\u00e4\u00e4n. Toiveena oli saada tehokkaita sotakoneita vihollisia vastaan.<\/p>\n

Uteliaisuus lis\u00e4\u00e4ntyy<\/h3>\n

Leonardo da Vincin muistiinpanoista ja piirroksista k\u00e4y ilmi h\u00e4nen suuri uteliaisuutensa luontoa ja ihmist\u00e4 kohtaan. Samanlainen asenne yhdisti monia muita tieteilij\u00f6it\u00e4 ja taiteilijoita ymp\u00e4ri Eurooppaa.<\/p>\n

My\u00f6s maailmankaikkeus kiinnosti. Nikolaus Kopernikus (1473-1543) vahvisti aurinkokeskisen maailmankuvan laskemalla taivaankappaleiden liikkeit\u00e4. H\u00e4n osoitti maan kiert\u00e4v\u00e4n aurinkoa, eik\u00e4 toisin p\u00e4in, joka oli ollut vallalla ollut selitys.<\/p>\n

\"\"
Galileo Galilei esittelee suunnittelemaansa kaukoputkea Venetsian tasavallan hallitsija Leonardo Donatolle vuonna 1609. Henry-Julien Detouchen maalaus vuodelta 1900.<\/figcaption><\/figure>\n

Samaan aikaan Euroopasta, erityisesti Espanjasta ja Portugalista, l\u00e4hdettiin purjehtimaan meri\u00e4 my\u00f6ten pitemm\u00e4lle, kuin mihin aikaisemmat purjehtijat olivat p\u00e4\u00e4tyneet. Matkoilta haluttiin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nopeampia kauppareittej\u00e4 Intiaan, mist\u00e4 haettiin esimerkiksi mausteita. Matkoille ajoivat my\u00f6s seikkailunhalu ja mahdolliset aarteet, joita tuntemattomilta seuduilta toivottiin l\u00f6ytyv\u00e4n.<\/p>\n

Portugalilainen merenkulkija ja tutkimusmatkailija Fern\u00e3o de Magalh\u00e3es l\u00e4hti vuonna 1519 matkalle tarkoituksenaan perustaa uusia kauppareittej\u00e4 Espanjalle, jonka palveluksessa h\u00e4n oli. Kolme vuotta my\u00f6hemmin laiva saapui takaisin kotisatamaansa, mutta ilman Magalh\u00e3esta, joka oli saanut surmansa matkan aikana. Laiva oli ensimm\u00e4inen, joka oli kiert\u00e4nyt maapallon ymp\u00e4ri.<\/p>\n

Uusi aika?<\/h3>\n

1400- ja 1500-luvun taitetta kutsutaan Euroopassa uuden ajan aluksi tai uuden ajan murrokseksi. Nimityksill\u00e4 viitataan muun muassa t\u00e4ss\u00e4 luvussa kuvattuihin uusiin asioihin, joihin ihmisen toiminta johti. Kuinka on mahdollista, ett\u00e4 jotain historiallista ajanjaksoa nimitet\u00e4\u00e4n uudeksi ajaksi? Aikahan on aina \u201duusi\u201d elossa olevalle sukupolvelle.<\/p>\n

Keskiaika-nimitys puolestaan antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 olisi olemassa vain kolme ajanjaksoa. Sen ottivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1300-1400-luvun oppineet, jotka ihailivat antiikin ajattelua. He opiskelivat antiikin kieli\u00e4 latinaa ja kreikkaa, jotta pystyisiv\u00e4t lukemaan antiikin tekstej\u00e4 alkukielill\u00e4. Heit\u00e4 kutsutaan humanisteiksi. He katsoivat itse edustavansa jotakin uutta, joten antiikin ja uuden ajan v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4 aika nimitettiin er\u00e4\u00e4nlaiseksi v\u00e4liajaksi eli keskiajaksi. Toisaalta voidaan ajatella, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 oppineet eliv\u00e4t itsekin keskiajalla\u2026<\/p>\n

N\u00e4iden keskiaikaisten tai uuden ajan alun humanistien k\u00e4sitys vaikutti historiankirjoitukseen, jossa keskiaikaa kuvailtiin usein sanalla \u201dpime\u00e4\u201d. Keskiajallakin ihailtiin antiikkia, tehtiin keksint\u00f6j\u00e4 ja taidetta, mutta eri tavalla kuin my\u00f6hemmin. On vaikea tai per\u00e4ti mahdoton sanoa, milloin keskiaika p\u00e4\u00e4ttyy tai uusi aika alkaa. Etenkin italialaista taidetta ja uudenlaista uteliaisuutta ihmist\u00e4 ja luontoa kohtaan 1300-1400-luvulla on kutsuttu renessanssiksi eli uudelleen syntymiseksi. Renessanssia ei kuitenkaan ollut kaikkialla Euroopassa, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki k\u00f6yh\u00e4t ja oppimattomat varmaankaan tienneet siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Suomessa renessanssin tuulahdus oli lyhyt aika 1500-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen Turun linnassa. Joka tapauksessa: vaikka ajanjaksoa edelleen kutsutaan keskiajaksi, on se yht\u00e4 lailla merkitt\u00e4v\u00e4 osa eurooppalaisen ihmisen historiaa kuin muut ajanjaksot.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Tutustu Leonardo da Vincin keksint\u00f6ihin. Valitse itse\u00e4si kiinnostava keksint\u00f6 ja tutustu, milloin Leonardon keksinn\u00f6st\u00e4 tuli totta.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

p\u00e4\u00e4kohtaspeksaus<\/em>
\n (voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teksti\u00e4\/kuvia…)<\/em><\/p>\n

1. L\u00c4HT\u00d6<\/p>\n

*<\/p>\n

*<\/p>\n

*<\/p>\n

*<\/p>\n

*<\/p>\n

*<\/p>\n

2. V\u00c4LIAIKAPISTE<\/p>\n

*<\/p>\n

*<\/p>\n

*<\/p>\n

*<\/p>\n

*<\/p>\n

*<\/p>\n

3. MAALI<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3473,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/736"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=736"}],"version-history":[{"count":42,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/736\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3847,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/736\/revisions\/3847"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3473"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=736"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=736"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=736"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}