{"id":734,"date":"2017-12-21T11:20:06","date_gmt":"2017-12-21T09:20:06","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=734"},"modified":"2019-02-14T14:41:03","modified_gmt":"2019-02-14T12:41:03","slug":"16-hyodyn-ja-jarjen-aika","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/16-hyodyn-ja-jarjen-aika\/","title":{"rendered":"16. Hy\u00f6dyn ja j\u00e4rjen aika"},"content":{"rendered":"

Oletettavasti Johann Georg Geitelin maalaus, jonka arvellaan esitt\u00e4v\u00e4n Pehr Kalmia, 1764.
\nRene Descartesin muotokuva. Kaiverrus 1600-luvun lopusta 1700-luvun alusta. c Rijskmuseum
\nKuvitusta Ren\u00e9 Descartes’n kirjasta\u00a0De homine (Ihmisest\u00e4), vuodelta 1662. Kuva esitt\u00e4\u00e4 automaattista reagointia ulkoisiin \u00e4rsykkeisiin. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Tiedosto:Descartes_De_homine.png
\nJ. F. Martin: Anders Chydeniuksen muotokuva. Painokuva vuodelta 1805.<\/p>\n

1700-lukua on pidetty j\u00e4rjen aikakautena. T\u00e4ll\u00e4 on haluttu alleviivata sit\u00e4, ett\u00e4 uskomusten tilalle haluttiin tuoda tutkimukseen perustuvaa tietoa ja korostaa j\u00e4rke\u00e4 perinteiden asemesta. Suomessa uudenlainen ajattelu heijastui erityisesti maanviljelyksen kehittymisess\u00e4 ja taloudellisen ajattelun korostamisen kautta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Millainen toiminta on mielest\u00e4si hy\u00f6dyllist\u00e4 ja j\u00e4rkev\u00e4\u00e4?<\/em><\/p>\n

\n
<\/div>\n
\n
\"\"
Oletettavasti Johann Georg Geitelin maalaus, jonka arvellaan esitt\u00e4v\u00e4n Pehr Kalmia, 1764.<\/figcaption><\/figure>\n

Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n

Pietari Kalmin kirje K. F. Mennanderille 25.4.1765.<\/p>\n

Kunnianarvoisin herra tohtori, piispa ja varakansleri<\/p>\n

Viikon kuluessa minulla on ollut ilo saada kaksi kunnianarvoisimman herran piispan korkeasti kunnioitettua kirjett\u00e4. Edellisess\u00e4 kunnianarvoisin herra piispa ilmaisee toiveensa saada joitakin amerikkalaisia siemeni\u00e4, ja j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 oli mukana kaksi kaunista siement\u00f6tter\u00f6\u00e4 herra arkkiatri ja ritari von Linn\u00e9lt\u00e4. Mit\u00e4 amerikkalaisiin siemeniin tulee, niin valitan, ett\u00e4 aikaisintaan syksyll\u00e4 voin t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niiden toiveet, jotka pyyt\u00e4v\u00e4t niit\u00e4 \u2026 Ne harvat siemenet, joita minulla oli liikaa, l\u00e4hetettiin maaliskuussa Pietariin niiden siementen maksuksi, jotka yst\u00e4v\u00e4ni nyt talvella l\u00e4hettiv\u00e4t sielt\u00e4 t\u00e4nne. Mutta kun tyydytyksekseni huomaan, ett\u00e4 nyt my\u00f6s Ruotsissa aletaan kysy\u00e4 niit\u00e4, niin ker\u00e4\u00e4n kes\u00e4ll\u00e4 ahkerasti siemeni\u00e4 ja ilmoitan syksyll\u00e4 asiasta enemm\u00e4n.<\/p>\n

Pietari Kalmin kirje K. F. Mennanderille 29.8.1771.<\/p>\n

\u2026 On satanut miltei joka p\u00e4iv\u00e4. \u00c4skett\u00e4in oli kuitenkin kolmen p\u00e4iv\u00e4n pouta, nimitt\u00e4in p\u00e4rttylinmessup\u00e4iv\u00e4n\u00e4, sunnuntaina ja maanantaina; mutta p\u00e4rttylinp\u00e4iv\u00e4 oli talonpojille pyh\u00e4. He eiv\u00e4t tosin k\u00e4yneet kirkossa, vaan rynt\u00e4siv\u00e4t vanhan tapansa mukaan mit\u00e4 mieslukuisimmin kaupunkiin. Mit\u00e4 ihanimmalla ilmalla ei n\u00e4kynyt ainuttakaan ihmist\u00e4 pelloilla. P\u00e4\u00e4tetty\u00e4ni jumalanpalveluksen ajoin alustalaistalonpoikani pellolle. Ja koska itse nyt viljelen vuosittain kahta tynnyrinalaa pappilan pellosta, niin olin v\u00e4keni kanssa heti siell\u00e4 t\u00e4ydess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4. Naapurini Brusila ja Reimes uskoivat, ett\u00e4 he eiv\u00e4t tehneet synti\u00e4, jos he seurasivat kirkkoherransa esimerkki\u00e4. \u2026 Illan suussa er\u00e4s lietolainen talonpoika tuli kaupungista niin juopuneena, ett\u00e4 h\u00e4n h\u00e4din tuskin saattoi istua hevosen sel\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n huusi minulle ja kysyi, millainen kirkkoherra olin, kun en pit\u00e4nyt lepop\u00e4iv\u00e4\u00e4 pyh\u00e4n\u00e4. Renkini vastasi h\u00e4nelle, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 saattoi kyll\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli ollut Turussa ja pyhitt\u00e4nyt lepop\u00e4iv\u00e4n. \u2026 Meid\u00e4n monet pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4mme viev\u00e4t meid\u00e4t perikatoon.<\/p>\n

Pietari Kalmin kirjeit\u00e4
\nTekij\u00e4: Pietari Kalm
\nSyntyajankohta: 1760-1770-luku
\nkieli: ruotsi<\/p>\n<\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse:<\/strong> Mit\u00e4 asioita Pietari Kalm korostaa kirjeiss\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Pietari Kalm ja h\u00e4nen merkityksens\u00e4<\/h3>\n

Suomalainen Pietari (Pehr) Kalm (1716-1779) opiskeli Ruotsin Uppsalassa luonnontieteit\u00e4 maineikkaan luonnontieteilij\u00e4n Carl von Linn\u00e9n ohjauksessa. H\u00e4n kuitenkin j\u00e4tti opintonsa kesken ja alkoi tehd\u00e4 opiskelemaansa alaan liittyvi\u00e4 tutkimusmatkoja. Vuonna 1744 Kalm k\u00e4vi muun muassa Moskovassa ja Ukrainan alueella. Vuonna 1747 h\u00e4net valittiin Turun akatemian talousopin professoriksi. T\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 h\u00e4n hoiti kuolemaansa asti. Samana vuonna h\u00e4n l\u00e4hti nelj\u00e4n vuoden tutkimusmatkalle Pohjois-Amerikkaan, josta h\u00e4n toi takaisin runsaasti eri kasvien siemeni\u00e4. Suomeen palattuaan h\u00e4n perusti Turkuun kasvitieteellisen puutarhan. Kalm vihittiin vuonna 1757 my\u00f6s papiksi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n alkoi levitt\u00e4\u00e4 tietouttaan my\u00f6s suoraan kansan keskuudessa.<\/p>\n

Kalmin kaltaiset ihmiset edustivat uudenlaista ajattelua. He katsoivat, ett\u00e4 valtioiden sis\u00e4ll\u00e4 tuli pyrki\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n taloudellista toimeliaisuutta, joka koituisi sek\u00e4 valtion, ett\u00e4 tavallisten ihmisten hy\u00f6dyksi. Enemmist\u00f6 n\u00e4ki vallitsevat olot jumalan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestyksen\u00e4, jota ei tullut muuttaa. Uutta ajattelua edustaneet henkil\u00f6t puolestaan halusivat osoittaa, ett\u00e4 toimeliaisuus ja j\u00e4rki saattoivat parantaa kaikkien el\u00e4m\u00e4\u00e4, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tauteja ja poistaa n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4. V\u00e4hitellen uusi ajattelu levisi ja vakiintui.<\/p>\n

J\u00e4rjen ja hy\u00f6dy aika<\/h3>\n
\"\"
Rene Descartesin muotokuva. Kaiverrus 1700-luvun alusta.<\/figcaption><\/figure>\n

1700-lukua kutsutaan valistuksen aikakaudeksi. Varsinkin Ranskassa ja Englannissa syntyi ryhmi\u00e4, joiden piiriss\u00e4 ryhdyttiin aktiivisesti h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia ennakkoluuloja ja uskomuksia. Esimerkiksi noituus ja aiemmat noitaoikeudenk\u00e4ynnit nostettiin malliksi vanhakantaisesta ajattelusta. Valistusajattelu korosti j\u00e4rjen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja kokemukseen perustuvaa tietoa.<\/p>\n

\"\"
Kuvitusta Ren\u00e9 Descartes’n kirjasta\u00a0De homine (Ihmisest\u00e4), vuodelta 1662. Kuva esitt\u00e4\u00e4 automaattista reagointia ulkoisiin \u00e4rsykkeisiin.<\/figcaption><\/figure>\n

Euroopassa oli korostettu j\u00e4rke\u00e4 ja tieteellist\u00e4 ajattelua aiemminkin, mutta 1700-luvun kuluessa siit\u00e4 syntyi oma yhteiskunnallinen liike, joka levisi erityisesti Ranskasta ymp\u00e4ri maailmaa. Lis\u00e4ksi tieteiden kehitys 1600-luvulta l\u00e4htien voimisti valistusajattelua. Suomeen valistusajattelu levisi Ruotsin kautta. My\u00f6s Suomessa, jossa useimmat ihmiset eiv\u00e4t koskaan k\u00e4yneet l\u00e4hialueidensa pikkukaupunkeja kauempana, ja niiss\u00e4kin vain hyvin harvoin, tieteen kehitys alkoi n\u00e4ky\u00e4 aktiivisten paikallisten toimijoiden kautta.<\/p>\n

1700-luvun lopulla Suomeen perustettiin my\u00f6s Kuninkaallinen Suomalainen Huoneenhallituksen Seura, joka nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan nimell\u00e4 Suomen talousseura. T\u00e4m\u00e4 seura l\u00e4hetti asiamiehi\u00e4 ymp\u00e4ri Suomea. N\u00e4m\u00e4 olivat yleens\u00e4 pappeja, jotka omilla paikkakunnillaan levittiv\u00e4t tietoa erityisesti uusista viljelytavoista ja -kasveista. Esimerkiksi perunan nopea levi\u00e4minen Suomessa 1800-luvun alkuvuosina on katsottu olleen seuran ansiota. My\u00f6s isorokon torjunnassa seuralla oli t\u00e4rke\u00e4 rooli, sill\u00e4 se levitti tietoa vastakeksityist\u00e4 rokotteista.<\/p>\n

Uskonnon merkityksen on katsottu heikentyneen uskonpuhdistuksen my\u00f6t\u00e4 erityisesti protestanttisissa maissa 1500-luvulta l\u00e4htien. Pappien rooli paikallisyhteis\u00f6iss\u00e4 oli edelleen kuitenkin hyvin merkitt\u00e4v\u00e4. He toimivat usein omien pit\u00e4jiens\u00e4 ja kyl\u00e4yhteis\u00f6jens\u00e4 koossapit\u00e4vin\u00e4 henkil\u00f6in\u00e4. Papistolla oli Suomessa lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4 rooli erityisesti 1700- ja 1800-luvuilla uusien ajatusten ja keksint\u00f6jen levitt\u00e4misess\u00e4. Papisto toimi my\u00f6s ihmisten kasvattajana ja kouluttajana.<\/p>\n

\"\"
J. F. Martin: Anders Chydeniuksen muotokuva. Painokuva vuodelta 1805.<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Mink\u00e4laista ruokaa Suomessa on sy\u00f6ty 1700-luvulla? Milloin esimerkiksi perunaa, tomaattia ja omenaa on ryhdytty viljelem\u00e4\u00e4n nykyisen Suomen alueella?<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oletettavasti Johann Georg Geitelin maalaus, jonka arvellaan esitt\u00e4v\u00e4n Pehr Kalmia, 1764. Rene Descartesin muotokuva. Kaiverrus 1600-luvun lopusta 1700-luvun alusta. c Rijskmuseum Kuvitusta Ren\u00e9 Descartes’n kirjasta\u00a0De homine (Ihmisest\u00e4), vuodelta 1662. Kuva esitt\u00e4\u00e4 automaattista reagointia ulkoisiin \u00e4rsykkeisiin. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Tiedosto:Descartes_De_homine.png J. F. Martin: Anders Chydeniuksen muotokuva. Painokuva vuodelta 1805. 1700-lukua on pidetty j\u00e4rjen aikakautena. T\u00e4ll\u00e4 on haluttu alleviivata sit\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3472,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/734"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=734"}],"version-history":[{"count":34,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/734\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3736,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/734\/revisions\/3736"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3472"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=734"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=734"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=734"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}