{"id":732,"date":"2017-12-21T11:18:39","date_gmt":"2017-12-21T09:18:39","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=732"},"modified":"2019-02-14T14:34:23","modified_gmt":"2019-02-14T12:34:23","slug":"15-kauppaa-maaseudulla-ja-kaupungissa-suomi-1600-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/15-kauppaa-maaseudulla-ja-kaupungissa-suomi-1600-luvulla\/","title":{"rendered":"15. Kauppaa maaseudulla ja kaupungissa – Suomi 1600-luvulla"},"content":{"rendered":"

Suomen alue on ollut harvaan asuttua. Kaupunkimaista asutusta on ollut ennen 1900-lukua v\u00e4h\u00e4n. Kaupunkien merkitys kuitenkin korostui erityisesti kaupank\u00e4ynnin kehittymisen my\u00f6t\u00e4. Samalla kaupunkien erioikeudet rajoittivat maaseudun asukkaiden toimintamahdollisuuksia.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Eroaako el\u00e4m\u00e4 maaseudulla ja kaupungissa nyky\u00e4\u00e4n toisistaan?<\/em><\/p>\n

\n
\n

Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n

\u201dYlh\u00e4issyntyinen Kaikkein armollisin Herra ja Kuningas, me k\u00f6yh\u00e4t Teid\u00e4n Majesteettinne uskolliset alamaiset ja veronmaksajat N\u00e4rpi\u00f6n pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 Pohjanmaalta toivomme Teid\u00e4n Majesteetillenne n\u00f6yr\u00e4sti hyv\u00e4\u00e4 vointia hengellisesti ja ruumiillisesti. Ja kaikkein alamaisimmassa n\u00f6yryydess\u00e4mme anomme ja pyyd\u00e4mme, ett\u00e4 Teid\u00e4n Majesteettinne tahtoisi kuulla sen t\u00e4hden meid\u00e4n kaikkein v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mimm\u00e4t valituksemme ja antaa meille niihin armollisen vastauksen.<\/p>\n

1. Ett\u00e4 Teid\u00e4n Majesteettinne tahtoisi armollisimmin s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 meid\u00e4t osasta karjaveroa, koska myllytulli on rasittanut meit\u00e4 paljon yli sen, mit\u00e4 tuotamme, vastoin valantehneiden tahtoa.<\/p>\n

2. Ett\u00e4 me voisimme saada purjehtia Tukholmaan niiden tavaroiden kanssa, jotka varsinaisesti eiv\u00e4t ole kauppatavaroita, varsinkaan Vaasan porvareiden kauppatavaroita, kuten karja, veneet, tuohet ja kala, mik\u00e4 on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 heille. Meid\u00e4n on mahdotonta ilman purjehdusoikeutta suoriutua veloistamme. Teid\u00e4n Majesteettinne autuas is\u00e4 Jumalan luona taivaassa, kuningas Kaarle, on luvannut meid\u00e4n, jotka asumme pitkin t\u00e4t\u00e4 N\u00e4rpi\u00f6n karua rantaa, purjehtia ennen kaikkia muita Pohjanmaan pit\u00e4ji\u00e4 meid\u00e4n hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4n asuinpaikkamme vuoksi.<\/p>\n

3. Kysymme alamaisesti Teid\u00e4n Majesteetiltanne, onko Teid\u00e4n Majesteettinne k\u00e4sky, ett\u00e4 meid\u00e4n k\u00f6yhien alamaisten pit\u00e4isi rakentaa aita Vaasan ymp\u00e4rille, mink\u00e4 he ovat asettaneet meid\u00e4n kannettavaksemme n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 meille Teid\u00e4n Majesteettiinne k\u00e4sky\u00e4 siit\u00e4. Varmemmaksi vakuudeksi alle pit\u00e4jien sinetti. Ja uskomme Teid\u00e4n Majesteettinne ja Teid\u00e4n Majesteettinne rakkaat omaiset korkeimman huomaan.<\/p>\n

N\u00e4rpi\u00f6ss\u00e4 toukokuun 22 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1626<\/p>\n

Teid\u00e4n Majesteettinne uskolliset alamaiset rahvaan miehet N\u00e4rpi\u00f6n pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 Pohjanmaalta<\/p>\n

N\u00e4rpi\u00f6l\u00e4isten rahvaanvalitus
\nTekij\u00e4: n\u00e4rpi\u00f6l\u00e4iset rahvaan miehet
\nSyntyajankohta 22.5.1626
\nkieli: ruotsi<\/p>\n

Me Kaarle jne, teemme tiett\u00e4v\u00e4ksi, ett\u00e4 niin kuin me kaikissa muissa asioissa mielell\u00e4mme yrit\u00e4mme ja edist\u00e4mme niin paljon kuin meille on mahdollista rakkaan is\u00e4nmaamme kasvua ja vaurastumista, kuten meid\u00e4n sopii, kuuluu ja pit\u00e4\u00e4, hoidettavan virkamme puolesta ja siit\u00e4 luonnollisesta rakkaudesta, jota me osoitamme rakkaalle is\u00e4nmaallemme syntyper\u00e4isen\u00e4 Ruotsin perint\u00f6ruhtinaana ja hallitsevana kuninkaana, niin n\u00e4emme my\u00f6s mielell\u00e4mme, ett\u00e4 valtakunta useampien kaupunkien avulla elpyisi ja kasvaisi t\u00f6iss\u00e4\u00e4n, toimissaan ja kaikissa elinkeinoissa. Ja koska Pohjanmaalla Mustasaaren pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 Korsholmaa on hyv\u00e4 paikka perustaa kaupunki sek\u00e4 sen t\u00e4hden, ett\u00e4 siin\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n kaupunkeja niin l\u00e4hell\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kaupunki voisi olla haitaksi ja vahingoksi, kuin my\u00f6s sen vuoksi, ett\u00e4 alamaiset itse ovat l\u00e4hett\u00e4miens\u00e4 edustajien kautta kaikessa alamaisuudessa pyyt\u00e4neet meilt\u00e4, ett\u00e4 sinne perustettaisiin kaupunki valittaen pitk\u00e4\u00e4 matkaa, joka heill\u00e4 on muihin kaupunkeihin ja sit\u00e4, ett\u00e4 he siin\u00e4 maankolkassa eiv\u00e4t voi kotonaan kaupitella, vaihtaa rahoiksi ja muiksi tavaroiksi sit\u00e4, mit\u00e4 heill\u00e4 on myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja luovutettavana. Sen t\u00e4hden olemme nyt Jumalalle kunniaksi ja Ruotsin valtakunnalle hy\u00f6dyksi ja hyv\u00e4ksi antanut perustaa sinne kauppakaupungin ja niille, jotka tahtovat siell\u00e4 asua, lahjoittanut sellaiset privilegiot kuin t\u00e4ss\u00e4 seuraa:<\/p>\n

Ensiksi heill\u00e4 tulee olla kaupunginlaki, oikeus ja oikeudet ja heid\u00e4n tulee nauttia niit\u00e4 kuten muiden kaupunkiemme t\u00e4ss\u00e4 valtakunnassa.<\/p>\n

\"\"
1 markan kolikko vuodelta 1607. Kolikkoon on kuvattu Kaarle IX.<\/figcaption><\/figure>\n

Toiseksi kaikkien niiden, jotka asuvat etel\u00e4isess\u00e4 rovastikunnassa ja harjoittavat purjehdusta laivoin ja kuutein tai k\u00e4yv\u00e4t kauppaa, pit\u00e4\u00e4 muuttaa sinne, asua siell\u00e4 ja luopua kokonaan maakaupasta ja purjehduksesta, joita siell\u00e4 maankolkassa t\u00e4h\u00e4n saakka on ollut.
\nKolmanneksi Pohjanmaan etel\u00e4isen rovastikunnan alamaisten pit\u00e4\u00e4 kaikkien menn\u00e4 sinne eik\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n muualle kauppatavaroineen.<\/p>\n

Nelj\u00e4nneksi, jotta alamaiset entist\u00e4 paremmin saisivat ostetuksi, mit\u00e4 he tarvitsevat, ja jotta heill\u00e4 ei olisi syyt\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 miss\u00e4\u00e4n muualla, niin ik\u00e4\u00e4n my\u00f6s, jotta niill\u00e4, jotka asettuvat asumaan t\u00e4h\u00e4n \u00e4sken perustettuun kaupunkiin, voisi olla entist\u00e4 paremmat elinkeino, ty\u00f6t ja toimet, olemme armollisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt, ett\u00e4 siell\u00e4 tulee pit\u00e4\u00e4 joka vuosi kahdet vapaamarkkinat, toiset laurinmessuna kes\u00e4ll\u00e4 ja toiset kynttil\u00e4nmessuna talvella.<\/p>\n

Kuten yll\u00e4. Kaarle<\/p>\n

Vaasan perustamisasiakirja
\nTekij\u00e4: Kaarle IX
\nSyntyajankohta 1606
\nkieli: ruotsi<\/p>\n<\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse:<\/strong> Miten Vaasan kaupungin perustaminen vaikutti n\u00e4rpi\u00f6l\u00e4isen maanviljelij\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4\u00e4 1600-luvun Vaasassa<\/h3>\n

Vanhimmat kirjalliset tiedot Pohjanmaan alueelta ovat vuodelta 1348. Tuolloin kuningas Maunu Eerikinpoika vahvisti, ett\u00e4 Mustasaaren, N\u00e4rpi\u00f6n ja Peders\u00f6ren talonpojilla oli oikeus harjoittaa talonpoikaispurjehdusta, eli k\u00e4yd\u00e4 kauppaa meriteitse. 1360-luvulla p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa Korsholman linna. Linnasta k\u00e4sin valvottiin kaupank\u00e4ynti\u00e4 Pohjois-Pohjanmaalla. 1550-luvulla Pohjanmaalla oli noin 3300 taloa. Kustaa Vaasa perusti tuolloin Korsholman kuninkaankartanon. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli toimia mallitilana alueen talonpojille. Paikkakunnalla oli my\u00f6s kirkko.<\/p>\n

\"\"
Asuinrakennus 1600-luvulta<\/figcaption><\/figure>\n

Talot olivat usein yksihuoneisia. Viel\u00e4 1700-luvulla savupiiputtomat talot olivat yleisi\u00e4. Savupiipulliset takat tulivat Suomessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1500-luvulla ensiksi kartanoissa ja v\u00e4hitellen 1600-luvulla varakkaiden talonpoikien asuinrakennuksissa. 1600-luvulla varakkaat talonpojat ja torpparit rakensivat my\u00f6s paritupia. Parituvassa on kaksi tupaa, joiden v\u00e4liss\u00e4 on kylm\u00e4 porstua eli eteinen. Toista tuvista l\u00e4mmitettiin asuinhuoneeksi ja toista k\u00e4ytettiin esimerkiksi varastona tai saunana. Ensimm\u00e4inen talon seiniin k\u00e4ytetty maali oli punamulta, jolla maalattiin 1500-luvun lopulta l\u00e4htien vain arvokkaimmat rakennukset, kuten kirkot ja raatihuone. Maaseudulla asuinrakennusten maalaaminen yleistyi vasta 1700-luvulla.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4\u00e4 1600-luvun Vaasassa<\/h3>\n
\"\"
Vaasan kaupungin vaakuna, joka on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1922.<\/figcaption><\/figure>\n

Kaarle IX perusti vuonna 1606 Mustasaaren kaupungin. Kaupunki perustettiin kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkyl\u00e4\u00e4n. Vuonna 1611 kaupunki nimettiin Vaasaksi samannimisen ruotsalaisen hallitsijasuvun mukaan. Kaupunki perustettiin, jotta maakauppa ja talonpoikaispurjehdus saataisiin lopetettua ja kaupank\u00e4ynti keskitetty\u00e4, jotta sit\u00e4 olisi helpompi valvoa ja verottaa.<\/p>\n

1600-luvun alussa Mustasaaren kyl\u00e4ss\u00e4 oli 13 taloa. Kaupunki kasvoi hitaasti. Vuonna 1653 Vaasassa oli arviolta 650 asukasta. Vuonna 1695 asukasluku oli 1150 asukasta. Kun kaupungin rakentaminen alkoi vuonna 1608, talonpojat vastustivat maittensa luovuttamista kaupungin asukkaille.<\/p>\n

Alueena kaupunki erottui maaseudusta. Vaasan kaupunki rajattiin 1620-luvulla tulliaidalla. 1650-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Vaasan kaupungille tehtiin asemakaava. Tuolloin kaupungin pinta-ala oli noin 18 hehtaaria, mik\u00e4 vastaa kooltaan 400×450 metrist\u00e4 aluetta.<\/p>\n

Pohjanmaan kaupungeista oli oikeus purjehtia tavaroineen k\u00e4ym\u00e4\u00e4n kauppaa joko Turkuun tai Tukholmaan. 1600-luvulla tervasta tuli Suomen t\u00e4rkein vientitavara. Tervan lis\u00e4ksi kauppaa k\u00e4ytiin my\u00f6s voilla, kalalla, hylkeenrasvalla sek\u00e4 el\u00e4inten nahkoilla. Vuosien 1615-1633 v\u00e4lisen\u00e4 aikana tervanvienti Suomesta l\u00e4hes kolminkertaistui.<\/p>\n

Kaupank\u00e4ynnist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin tiukasti erilaisilla s\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4. Kaikkeen kaupank\u00e4yntiin tarvittiin lupia. Kaupank\u00e4ynti oli porvareiden k\u00e4siss\u00e4 ja heid\u00e4t oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty asumaan kaupungeissa. Aatelisilla ei ollut oikeutta k\u00e4yd\u00e4 kauppaa, eik\u00e4 maaseudulla saanut k\u00e4yd\u00e4 kauppaa.<\/p>\n

Mik\u00e4 n\u00e4rpi\u00f6l\u00e4isi\u00e4 harmitti?<\/h3>\n

Historiantutkija Suvianna Sepp\u00e4l\u00e4 on tutkinut suomalaisten talonpoikien maksamia veroja 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa. H\u00e4n on todennut, ett\u00e4 1500-luvulla n\u00e4rpi\u00f6l\u00e4iset selvisiv\u00e4t varsin pienell\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 veroja. Rahan lis\u00e4ksi heilt\u00e4 kannettiin verona vain voita, kuivattua ruokakalaa sek\u00e4 kuivattua haukea. 1500-luvun lopussa verotuotteisiin lis\u00e4ttiin my\u00f6s hylkeenrasva. N\u00e4rpi\u00f6 on rannikkopit\u00e4j\u00e4 ja kalastus sek\u00e4 kauppa olivat elinkeinoina t\u00e4rkeit\u00e4. Sen sijaan peltoviljely oli viel\u00e4 1500-luvulla melko v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja viljaa pitikin tuoda paikkakunnalle muualta. N\u00e4rpi\u00f6l\u00e4iset olivat kuitenkin tunnettuja talonpoikaispurjehtijoita. He veiv\u00e4t Tukholmaan muun muassa kalaa, nahkoja, tuohta, voita sek\u00e4 laivoja. N\u00e4rpi\u00f6l\u00e4isten elinkeinon perustana oli kaupank\u00e4ynti.<\/p>\n

Vaasan kaupungin perustaminen muutti n\u00e4rpi\u00f6l\u00e4isten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Heid\u00e4n vanha oikeutensa talonpoikaispurjehdukseen loppui kaupank\u00e4ynnin keskittyess\u00e4 uuteen kaupunkiin. Lis\u00e4ksi vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 1600-luvun kuluessa heid\u00e4n maksamansa veron m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi.<\/p>\n

\"\"
Samuel von Bell: Kaarle IX tapaa talonpoikaisl\u00e4hetyst\u00f6n Turussa. Postikortti vuodelta 1905.<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: 1600-luvulla Suomeen perustettiin kaikkiaan 15 uutta kaupunkia, Oulu, Vaasa, Uusikaupunki, Kokkola, Uusikaarlepyy, Tornio, Sortavala, H\u00e4meenlinna, Savonlinna, Kristiinankaupunki, Lappeenranta, Raahe, Kajaani, Pietarsaari ja Hamina. Tutkikaa kaupunkien vaakunoita. Millaisia asioita niiss\u00e4 kuvataan ja mit\u00e4 ne kertovat 1600-luvun el\u00e4m\u00e4st\u00e4?<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen alue on ollut harvaan asuttua. Kaupunkimaista asutusta on ollut ennen 1900-lukua v\u00e4h\u00e4n. Kaupunkien merkitys kuitenkin korostui erityisesti kaupank\u00e4ynnin kehittymisen my\u00f6t\u00e4. Samalla kaupunkien erioikeudet rajoittivat maaseudun asukkaiden toimintamahdollisuuksia. Eroaako el\u00e4m\u00e4 maaseudulla ja kaupungissa nyky\u00e4\u00e4n toisistaan? Aineistot:\u00a0 \u201dYlh\u00e4issyntyinen Kaikkein armollisin Herra ja Kuningas, me k\u00f6yh\u00e4t Teid\u00e4n Majesteettinne uskolliset alamaiset ja veronmaksajat N\u00e4rpi\u00f6n pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 Pohjanmaalta toivomme Teid\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3469,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/732"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=732"}],"version-history":[{"count":32,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/732\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3729,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/732\/revisions\/3729"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3469"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=732"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=732"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=732"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}