{"id":730,"date":"2017-12-21T11:17:30","date_gmt":"2017-12-21T09:17:30","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=730"},"modified":"2019-03-04T16:13:20","modified_gmt":"2019-03-04T14:13:20","slug":"14-terve-mieli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/14-terve-mieli\/","title":{"rendered":"14. Suomi kartalle"},"content":{"rendered":"

Kartta ei ole tarkka kuvaus alueesta, vaan se on aina laadittu jotain tarkoitusta varten. Suomen alue on n\u00e4ytt\u00e4nyt eri aikojen kartoissa hyvin erilaiselta. Syrj\u00e4inen sijainti on vaikuttanut siihen, ett\u00e4 jopa alueen muoto on vaihdellut vanhoissa kartoissa huomattavasti.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Piirr\u00e4 ulkomuistista Suomen karttakuva.<\/em><\/p>\n

\n
\n

Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a>
Schedel Hartmann: Euroopan kartta vuodelta 1493.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"<\/a>
Jacob Ziegler: yleiskartta Pohjoismaista vuodelta 1532.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"<\/a>
Thomas Jefferys: yleiskartta It\u00e4meren ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 vuodelta 1751.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"<\/a>
Olaus Magnus: yleiskartta Pohjois-Euroopasta vuodelta 1539 (ns. Carta Marina)<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n<\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse:<\/strong> Tarkastele oheisia 1500-1700-luvuilla tehtyj\u00e4 karttoja. Miten niiss\u00e4 on kuvattu nykyisen Suomen alue? Mist\u00e4 ajattelet kuvauksen muuttumisen johtuvan?<\/p>\n

Kartta ja karttojen piirt\u00e4minen<\/h3>\n

Kartta on piirroskuva tietyst\u00e4 alueesta. Sen avulla pyrit\u00e4\u00e4n havainnollistamaan sit\u00e4, miten paikat sijaitsevat suhteessa toisiinsa. Lis\u00e4ksi kartalla voidaan kuvata esimerkiksi reittej\u00e4 tai jotain tiettyyn paikkaan sijoittuvaa ominaisuutta, kuten kasvillisuusvy\u00f6hykett\u00e4 tai vaikkapa v\u00e4est\u00f6ntiheytt\u00e4. Kun tarkastelet oheisia karttoja, huomaat, ett\u00e4 niihin on kuvattu monenlaisia asioita. Niill\u00e4 on pyritty kuvaamaan sit\u00e4, miss\u00e4 eri alueet sijaitsevat. Karttoihin on piirretty my\u00f6s vuoristoja, jokia, j\u00e4rvi\u00e4 sek\u00e4 meri\u00e4.<\/p>\n

Kartat ovat my\u00f6s vallank\u00e4yt\u00f6n v\u00e4lineit\u00e4. Esimerkiksi 1500- ja 1600-luvuilla uskonpuhdistuksen j\u00e4lkeisten uskonsotien aikaan karttoihin lis\u00e4ttiin kuvia ja tekstej\u00e4, joissa pilkattiin vihollista. Kuvituksena saattoi olla my\u00f6s erilaisia ihmishahmoja ja el\u00e4imi\u00e4. Karttojen piirt\u00e4mist\u00e4 vaikeutti se, ett\u00e4 kartat piirrettiin aiempien karttojen ja kuvausten pohjalta. Vaikka piirt\u00e4j\u00e4t pyrkiv\u00e4t saamaan alueista mahdollisimman oikeaa tietoa, aina t\u00e4m\u00e4 ei ollut mahdollista. Usein rannikkoalueet olivat tarkimmin kuvattuja, koska merenkulkijoilta saatiin tietoa rannikoiden muodoista. Sis\u00e4maiden kartoittaminen oli hankalampaa.<\/p>\n

Suomi maailmankartalle!<\/h3>\n

Nimi Finland esiintyy ensimm\u00e4isen kerran painetussa kartassa vuonna 1493. T\u00e4m\u00e4n Hertmann Schedellin julkaisema kartta perustuu antiikin aikaiseen Ptolemaioksen luomaan malliin. Vaikka kartassa lukeekin nimi Finland, ei Suomi ole \u201doikealla\u201d paikallaan. Finland lukee kartassa samalla puolella Pohjanlahtea kuin Sweden, ja Suomen paikalle on kirjoitettu Gr\u00f6nland, jonka kanssa samalla kannaksella sijaitsee Wildlappen-niminen paikka.<\/p>\n

Viel\u00e4 seuraavallakaan vuosisadalla, 1500-luvulla Ruotsin kuninkaaksi noussut Kustaa Vaasa ei tiennyt tarkalleen, mink\u00e4 muotoinen tai kokoinen h\u00e4nen valtakuntansa oli. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Schedellin kartan julkaisua edelt\u00e4neen\u00e4 vuonna Amerikkaan purjehtineella Kristoffer Kolumbuksella ei ollut tarkkoja karttoja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n. H\u00e4n l\u00f6ysi eurooppalaisten silmiss\u00e4 uuden mantereen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4 oli l\u00f6yt\u00e4nyt.<\/p>\n

Baijerilaisen Jacob Zieglerin vuonna 1532 piirt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kartassa Suomi on sijoitettu oikeille leveysasteille. Karttaan on my\u00f6s kirjattu suomalaisia paikannimi\u00e4, Abo (Turku), Hangoo, Viburg, Tavastia (H\u00e4meenlinna), Rasburghum (Raasepori) sek\u00e4 Novum Castrum (Olavinlinna).<\/p>\n

\"\"
Yksityiskohta Olaus Magnuksen yleiskartasta vuodelta 1539.<\/figcaption><\/figure>\n

Olaus Magnuksen laatima Carta Marina puolestaan ilmestyi 1539. T\u00e4ss\u00e4 kartassa pohjola on t\u00e4ynn\u00e4 kauppiaita, vetojuhtia, riistael\u00e4imi\u00e4, ihmisi\u00e4, metsi\u00e4 ja vuoria. Olaus ei itse matkustanut Suomeen asti, vaan sai tietonsa karttaa varten kirjoituksista ja merenkulkijoiden reittikuvauksista sek\u00e4 matkakertomuksista. Olaus Magnuksen kartassa j\u00e4rvet ovat v\u00e4\u00e4rill\u00e4 paikoillaan ja esimerkiksi P\u00e4ij\u00e4nne esiintyy kartassa kahdesti. Lounais-Suomen vesireitit sen sijaan on kuvattu tarkasti. Kartassa olevat puurivist\u00f6t kuvaavat metsi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 Olaus Magnuksen tekem\u00e4 Carta Marina oli tarkin kartta pohjolasta sadan vuoden ajan.<\/p>\n

Thomas Jefferys oli kartanpiirt\u00e4j\u00e4, joka ty\u00f6skenteli Ison-Britannian kuninkaan Yrj\u00f6 III:n maantieteilij\u00e4n\u00e4. Jefferyksen piirt\u00e4m\u00e4 kartta ilmeisestikin vuodelta 1748 on alun perin julkaistu Englannin ensimm\u00e4isess\u00e4 aikakauslehdess\u00e4 Gentleman\u2019s Magazinessa. Kyseinen lehti julkaisi uutisia, sek\u00e4 \u201dkoulutettua yleis\u00f6\u00e4\u201d kiinnostavia asioita, kuten latinankielisi\u00e4 runoja, hintakatsauksia, poimintoja muista julkaisuista sek\u00e4 eri alueiden karttoja.<\/p>\n

\"\"
Jean Fusoriksen astrolabi vuodelta\u00a0 1400. Astrolabia k\u00e4ytettiin t\u00e4htitieteellisten havaintojen tekemiseen sek\u00e4 merell\u00e4 navigoimiseen.<\/figcaption><\/figure>\n

1400-luvulta 1700-luvulle tultaessa eurooppalaisten maailmankuva laajeni muun muassa l\u00f6yt\u00f6retkien my\u00f6t\u00e4. Maailmankuvan laajentuminen n\u00e4kyi my\u00f6s kartoissa. Karttojen t\u00e4smentymiseen vaikutti my\u00f6s teknologian kehittyminen. T\u00e4htitieteen edistysaskeleet, sek\u00e4 v\u00e4lineet, kuten kompassi ja kvadrantti, joilla sijainnin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen helpottui, auttoivat tarkempien karttojen piirt\u00e4misess\u00e4. Lis\u00e4ksi kirjapainotaito helpotti karttojen saatavuutta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Piirt\u00e4k\u00e4\u00e4 karttoja omasta kotiseudustanne erilaisista n\u00e4k\u00f6kulmista k\u00e4sin. Millaista tiet\u00e4 kotipaikkakunnastanne piirt\u00e4isi karttoihin henkil\u00f6, joka on kiinnostunut a) alueen kasvillisuudesta, b) vapaa-ajanviettopaikoista, c) kulkureiteist\u00e4, d) alueen korkeuseroista.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kartta ei ole tarkka kuvaus alueesta, vaan se on aina laadittu jotain tarkoitusta varten. Suomen alue on n\u00e4ytt\u00e4nyt eri aikojen kartoissa hyvin erilaiselta. Syrj\u00e4inen sijainti on vaikuttanut siihen, ett\u00e4 jopa alueen muoto on vaihdellut vanhoissa kartoissa huomattavasti. Piirr\u00e4 ulkomuistista Suomen karttakuva. Aineistot:\u00a0     Tulkitse: Tarkastele oheisia 1500-1700-luvuilla tehtyj\u00e4 karttoja. Miten niiss\u00e4 on kuvattu nykyisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3467,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/730"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=730"}],"version-history":[{"count":35,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/730\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3846,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/730\/revisions\/3846"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3467"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=730"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=730"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=730"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}