{"id":728,"date":"2017-12-21T11:15:33","date_gmt":"2017-12-21T09:15:33","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=728"},"modified":"2019-02-14T14:21:13","modified_gmt":"2019-02-14T12:21:13","slug":"13-onko-noitia-olemassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/13-onko-noitia-olemassa\/","title":{"rendered":"13. Onko noitia olemassa?"},"content":{"rendered":"

Yliluonnollisia voimia pidettiin kristinuskoa edelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Suomessa normaaliin el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvana asiana. Vaikka taikavoimille n\u00e4htiin my\u00f6s aiemmin pahoja tarkoituksia, kristinuskon my\u00f6t\u00e4 noituudesta tuli ennen kaikkea pahana pidetty asia. Jos henkil\u00f6n uskottiin k\u00e4ytt\u00e4neen taikavoimia, h\u00e4nen katsottiin syyllistyneen rikokseen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Millaisia ihmisi\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilytt\u00e4vin\u00e4?<\/em><\/p>\n

\n
\n

Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n

N\u00e4in jatkui Marketta Parkoisen ja oikeuden v\u00e4linen vuoropuhelu:<\/p>\n

Kysyttiin: Kuinka kauan h\u00e4n on palvellut paholaista??<\/p>\n

Vastasi: Kolmetoista vuotta.<\/p>\n

Kysyttiin: Miksi h\u00e4n teki sammakoita Kirstiin??<\/p>\n

Vastasi: Koska h\u00e4n ei antanut minulle voita, kun pyysin, vaan solvasi minua.?<\/p>\n

Kysyttiin: Tunteeko h\u00e4n muita noitia t\u00e4ss\u00e4 kaupungissa??<\/p>\n

Vastasi: Kyll\u00e4, sellaisia jotka ovat paljon pahempia kuin min\u00e4, nimitt\u00e4in Simo Antinpojan (R\u00f6dfinne) vaimon, joka on noitunut kaksi koivulahtelaista kuoliaiksi. H\u00e4n oli my\u00f6s mukana vuoressa.?<\/p>\n

Kysyttiin: Miss\u00e4 se vuori on ja mit\u00e4 sielt\u00e4 l\u00f6ytyy??<\/p>\n

Vastasi: Se on Kuivilanvuori Isossakyr\u00f6ss\u00e4. Paholainen asuu siell\u00e4 tasanteen alapuolella. Siell\u00e4 n\u00e4in nelj\u00e4 muuta naista, joista yksi on Smedbyst\u00e4, toinen Singbyst\u00e4, kolmas Sundomista ja nelj\u00e4s Kaukolasta. Siell\u00e4 he kokoontuvat p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4, juhannuksena ja pitk\u00e4perjantaina.?<\/p>\n

Kysyttiin: Miten he sinne p\u00e4\u00e4sev\u00e4t ja mit\u00e4 heill\u00e4 on mukanaan??<\/p>\n

Vastasi: Kaukolan Punasuomalainen menee mustankirjavalla vasikalla, Singsbyn Mjuk mustalla vasikalla, Sundomin Kyss\u00e4 punaisella vasikalla ja min\u00e4 itse matkustin porsaalla. Yhdell\u00e4 oli voita ja toisilla muuta mit\u00e4 kell\u00e4kin niin, ettei sielt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n puuttunut. Siell\u00e4 he vannovat (uskollisuutta paholaiselle) ja antavat sille (veron) niin, ett\u00e4 se saa osuutensa heti. Siell\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n tili, juodaan ja tanssitaan.<\/p>\n

Oikeudenk\u00e4yntip\u00f6yt\u00e4kirja
\nSyntyajankohta: 1656
\nKieli: ruotsi<\/p>\n<\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse:<\/strong> Mist\u00e4 Marketta Parkoista syytettiin? Miksi oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 olleet ihmiset uskoivat siihen, ett\u00e4 Marketta Parkoinen oli noita?<\/p>\n

Noitanaiset Marketta Ristontyt\u00e4r Punasuomalainen sek\u00e4 Marketta Parkoinen<\/h3>\n
\"\"
Noidaksi uskottu nainen teloitetaan polttamalla. Teoksesta Luzernin kronikka vuodelta 1513.<\/figcaption><\/figure>\n

Marketta Ristontyt\u00e4r Punasuomalainen asui Vaasassa. Marketan mies Simo toimi paimenena ja harjoitti laitonta tupakkakauppaa. Marketta puolestaan kierteli kerj\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Vaasassa ja sen l\u00e4hipit\u00e4jiss\u00e4. Kerj\u00e4\u00e4minen ei aina tuottanut tulosta. Marketta ryhtyikin tehostamaan pyynt\u00f6j\u00e4\u00e4n uskottelemalla, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli maagisia kykyj\u00e4. H\u00e4n siis esiintyi noitana.<\/p>\n

Vaasan ja Mustasaaren pappina toiminut Jaakko Sigfridinpoika Vassenius sai valituksia siit\u00e4, ett\u00e4 Marketta Ristontyt\u00e4r Punasuomalainen loitsi, taikoi ja k\u00e4ytt\u00e4ytyi pahennusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Vassenius haastoi Marketan kirkonk\u00e4r\u00e4jille vastaamaan teoistaan. Kirkonk\u00e4r\u00e4jill\u00e4 asia ei saanut selvyytt\u00e4. Asia siirtyi Mustasaaren kihlakunnanoikeuteen, jossa helmikuussa 1656 k\u00e4siteltiin noitanaisen asiaa. T\u00e4ll\u00f6in todettiin, ett\u00e4 Marketta Punasuomalainen kyll\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 kerjuulla ja h\u00e4iritsee ihmisi\u00e4, mutta noituuteen eiv\u00e4t lautamiehet, eli maallikkotuomarit, h\u00e4nen kohdallaan uskoneet.<\/p>\n

\"\"
Noitaoikeudenk\u00e4ynnit Morassa Ruotsissa 1670. Tanskalainen kuparipiirros.<\/figcaption><\/figure>\n

Pappi Vassenius p\u00e4\u00e4tti haastaa Marketta Punasuomalaisen rovastik\u00e4r\u00e4jille. Tammikuussa 1657 Vassenius kuoli vain p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen k\u00e4r\u00e4ji\u00e4. Samaan aikaan Vaasassa syytettiin toista naista, Marketta Pietarintyt\u00e4r Parkoista, noituudesta. H\u00e4nen ep\u00e4iltiin taikoneen naisen synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sammakoita. Marketta Pietarintyt\u00e4r Parkoinen ilmiantoi tunnustuksessaan Marketta Ristontyt\u00e4r Punasuomalaisen ja kolme muuta naista. N\u00e4ill\u00e4 kaikilla naisilla oli omassa yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n noidan maine ja siksi tunnustus tuntui uskottavalta.<\/p>\n

Marketta Parkoinen tuomittiin vuoden 1657 syyskuussa Vaasan raastuvanoikeudessa 60 markan sakkoon sill\u00e4 perusteella, ettei h\u00e4n ollut aiheuttanut kenenk\u00e4\u00e4n kuolemaa. Marketta Ristontyt\u00e4r Punasuomalainen sen sijaan katsottiin syylliseksi Vasseniuksen kuolemaan ja h\u00e4net tuomittiin menett\u00e4m\u00e4\u00e4n henkens\u00e4. Sittemmin hovioikeus muutti Parkoisen tuomiota ja tuomitsi my\u00f6s h\u00e4net menett\u00e4m\u00e4\u00e4n henkens\u00e4. Marketta Punasuomalainen ja Marketta Parkoinen teloitettiin kumpikin samassa tilaisuudessa Vaasassa vuonna 1658.<\/p>\n

Keit\u00e4 noidat olivat?<\/h3>\n
\"\"
Noidat lis\u00e4\u00e4v\u00e4t aineksia pataansa. Puuleikkaus vuodelta 1489.<\/figcaption><\/figure>\n

My\u00f6h\u00e4iskeskiajalla Euroopassa alettiin tuomita noidiksi ep\u00e4iltyj\u00e4 ihmisi\u00e4. Noidiksi ep\u00e4iltyjen ihmisten vainoaminen voimistui uuden ajan alussa. 1400-luvulla oli kehitetty uusi teoria noidista. T\u00e4m\u00e4n teorian mukaan noidat liittoutuivat paholaisen kanssa. Erityisesti naisnoidat lensiv\u00e4t teorian mukaan noitasapattiin vahvistaakseen liittonsa paholaisen kanssa.<\/p>\n

Yleens\u00e4 noitavainoista tuomittiin enemm\u00e4n naisia kuin miehi\u00e4, mutta Suomessa tuomituista noin 70 % oli miehi\u00e4. Vainot eiv\u00e4t kohdistuneet erityisesti mihink\u00e4\u00e4n tiettyyn ryhm\u00e4\u00e4n. Valtaosa syytetyist\u00e4 oli kuitenkin kaupunkien k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 tai porvareita tai maaseudun talonpoikasv\u00e4est\u00f6\u00e4. Koska uuden ajan alussa ihmiset viettiv\u00e4t aikansa p\u00e4\u00e4osin vertaistensa joukossa, kuuluivat noituudesta syytetty ja h\u00e4nen ilmiantajansa yleens\u00e4 samaan sosiaaliryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mist\u00e4 noitavainot johtuivat?<\/h3>\n

Noitavainojen syntyyn vaikuttivat my\u00f6s yhteiskunnalliset muutokset. Keskiajan lopun Euroopassa ylin valta keskittyi p\u00e4\u00e4kaupunkeihin, mink\u00e4 seurauksena rikoslaki tiukentui ja oikeuslaitoksen toiminta vahvistui. Aiemmin ihmisten v\u00e4lisi\u00e4 riitoja ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4sitelty julkisesti oikeudessa. Noitavainojen aika, 1500- ja 1600-luvut, oli my\u00f6s taloudellisten ja sosiaalisten muutosten aikaa. Sodat, v\u00e4est\u00f6nkasvu ja katovuodet lis\u00e4siv\u00e4t toisten ihmisten k\u00f6yhyytt\u00e4. Samalla rahatalouden kehitys sek\u00e4 kasvava kaupank\u00e4ynti kuitenkin lis\u00e4siv\u00e4t toisten ihmisten rikkauden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ihmisten v\u00e4linen eriarvioistuminen n\u00e4kyi noitaoikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4.<\/p>\n

Ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 vaikeuttivat my\u00f6s katovuodet, n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 ja tautiepidemiat. My\u00f6s kaupunkikulttuuri koki 1400-1600-luvuilla muutoksia. Yh\u00e4 useampi ihminen muutti Euroopassa maaseudulta kaupunkeihin. T\u00e4m\u00e4 puolestaan aiheutti levottomuutta ja erilaisia ongelmia. Onkin arveltu, ett\u00e4 noitavainoissa oli kyse my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset halusivat kanavoida oman pelkonsa ja turvattomuutensa johonkin. T\u00e4m\u00e4n kohteeksi tulivat sellaiset ihmiset, joita alettiin syytt\u00e4\u00e4 noidiksi.<\/p>\n

Noitavainojen aikakauteen vaikutti my\u00f6s 1400-luvun lopulta k\u00e4ynnistynyt uskonpuhdistus. Uskonpuhdistuksessa pyrittiin korjaamaan katolisen kirkon toiminnassa koettuja ep\u00e4kohtia. Sen seurauksena katolisesta kirkosta kuitenkin irrottautui uusia kirkkoja ja oppisuuntia, kuten luterilainen kirkko. Esimerkiksi nykyisen Saksan, Ranskan, Sveitsin, Tshekin ja Hollannin alueilla, joissa katolisen kirkon asema oli heikko, toimeenpantiin vakavia noitavainoja. Noitavainojen laajuus vaihteli suuresti alueittain. Suomessa noituudesta syytettiin noin 2000 ihmist\u00e4. Kaikkiaan Euroopassa noitavainoissa arvellaan kuolleen noin 20?000-40?000 ihmist\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Tutkikaa tarkemmin joitain 1400-1600-lukujen ilmi\u00f6it\u00e4, jotka mahdollistivat noitaoikeudenk\u00e4ynnit (esim. oikeuslaitoksen tehostuminen, uskonpuhdistuksen merkitys, pikkuj\u00e4\u00e4kausi)<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yliluonnollisia voimia pidettiin kristinuskoa edelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Suomessa normaaliin el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvana asiana. Vaikka taikavoimille n\u00e4htiin my\u00f6s aiemmin pahoja tarkoituksia, kristinuskon my\u00f6t\u00e4 noituudesta tuli ennen kaikkea pahana pidetty asia. Jos henkil\u00f6n uskottiin k\u00e4ytt\u00e4neen taikavoimia, h\u00e4nen katsottiin syyllistyneen rikokseen. Millaisia ihmisi\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilytt\u00e4vin\u00e4? Aineistot:\u00a0 N\u00e4in jatkui Marketta Parkoisen ja oikeuden v\u00e4linen vuoropuhelu: Kysyttiin: Kuinka kauan h\u00e4n on palvellut […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3465,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/728"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=728"}],"version-history":[{"count":35,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/728\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3715,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/728\/revisions\/3715"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3465"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=728"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=728"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=728"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}