{"id":726,"date":"2017-12-21T11:14:26","date_gmt":"2017-12-21T09:14:26","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=726"},"modified":"2019-03-04T15:32:08","modified_gmt":"2019-03-04T13:32:08","slug":"12-katariina-jagellonica-toi-renessanssin-loistoa-pohjolaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/12-katariina-jagellonica-toi-renessanssin-loistoa-pohjolaan\/","title":{"rendered":"12. Katariina Jagellonica toi renessanssin loistoa pohjolaan"},"content":{"rendered":"

Eurooppalaiset kuninkaat ja ruhtinaat vaurastuivat kaupan vilkastumisen my\u00f6t\u00e4 1200- ja 1300-luvulta alkaen. Osa heist\u00e4 k\u00e4ytti varallisuuttaan palkkaamalla taiteilijoita luomaan loistokkuutta palatseihin. My\u00f6s hoviel\u00e4m\u00e4\u00e4n panostettiin aikaisempaa enemm\u00e4n. Tunnettuja ruhtinassukuja olivat italialaiset Sforzat Milanossa sek\u00e4 Medicit Firenzess\u00e4. Katariina Jagellonican is\u00e4 oli Puolan kuningas Sigismund I, \u00e4iti italialainen ruhtinatar Bona Sforza. Katariinan avioiduttua Suomen herttua Juhanan kanssa vuonna 1562, my\u00f6s Turku sai kokea h\u00e4iv\u00e4hdyksen t\u00e4t\u00e4 loistoa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Jos koko omaisuutesi luetteloitaisiin, mit\u00e4 se sinusta kertoisi?<\/em><\/p>\n

\n
\n

Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n

Seuraavassa on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 vain osa Suomen herttuatar Katariinan Jagellonican koruista. Korujen lis\u00e4ksi alkuper\u00e4iseen omaisuusluetteloon on kirjattu my\u00f6s vaatteita, astioita ja muita tarvikkeita. Katariina Jagellonican ja Juhana-herttuan omaisuus luetteloitiin heid\u00e4n vangitsemisensa aikaan syksyll\u00e4 1563.<\/p>\n

    \n
  • Kaulakoru, jossa suuri timantti, rubiini ja helmi, arvoltaan 8000 taaleria<\/li>\n
  • Kaulakoru, jossa suuri timantti, 2 rubiinia, smaragdi ja helmi, arvoltaan 3000 taaleria<\/li>\n
  • Kaulakoru, jossa 5 suurta smaragdia ja suuri helmi, arvoltaan 2500 taaleria<\/li>\n
  • Risti, jossa 7 timanttia ja helmi, arvoltaan 2000 taaleria<\/li>\n
  • Risti, jossa 7 timanttia ja helmi, arvoltaan 1200 taaleria<\/li>\n
  • Kaulakoru, jossa 3 timanttia, rubiini, smaragdi ja helmi, arvoltaan 1500 taaleria<\/li>\n
  • Risti, jossa 10 timanttia ja 3 helme\u00e4, arvoltaan 2000 taaleria<\/li>\n
  • Kaulakoru, jossa rubiinein ja timantein koristeltu C-kirjain sek\u00e4 helmi, arvoltaan 800 taaleria<\/li>\n
  • Kauakoru, jossa 2 timanttia, 2 rubiinia ja smaragdi, arvoltaan 700 taaleria<\/li>\n
  • Risti, jossa 25 timanttia ja helmi, arvoltaan 300 taaleria<\/li>\n
  • Risti, jossa emaloitu Pyh\u00e4 Yrj\u00f6, arvoltaan 50 taaleria<\/li>\n
  • Kaulakoru ametistilla, arvoltaan 40 taaleria<\/li>\n<\/ul>\n

    Kaiken kaikkiaan ruhtinattaren koruja (hattukoruja, rintaneuloja, kaulakoruja, medaljonkeja, kruunuja, k\u00e4sivarsikoruja ja koruv\u00f6it\u00e4) on luetteloitu l\u00e4hes sata. Yhteens\u00e4 niiden arvo oli yli 80 000 taaleria.<\/p>\n

    Katariina Jagellonican ja Juhana herttuan omaisuusluettelo
    \nTekij\u00e4: kirjuri
    \nSyntyajankohta: 1563
    \nKieli: ruotsi<\/p>\n<\/div>\n

    \"\"
    Katariina Jagellonican kaulakoru, miss\u00e4 C-kirjain. Upsalan tuomiokirkon museo.<\/figcaption><\/figure>\n

    \"\"<\/p>\n

    Tulkitse:<\/strong> K\u00e4y l\u00e4pi luettelo ja pohdi mit\u00e4 korut kertovat omistajansa el\u00e4m\u00e4ntavasta? Mill\u00e4 perusteella korujen arvo m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi? Etsi oheisesta luettelosta koru, joka on kuvattu Katariina Jagellonicaa esitt\u00e4v\u00e4\u00e4n maalaukseen. Miksi Katariina Jagellonica haudattiin juuri t\u00e4m\u00e4 koru kaulassaan?<\/p>\n

    Vaasojen hallitsijasuvun synty<\/h3>\n

    Ruotsia hallitsi 1500-luvulla kuningas Kustaa Vaasa, joka uudisti valtakuntaa monin tavoin. H\u00e4nen aikanaan kuninkaan asemasta tuli perinn\u00f6llinen, armeija vakinaistettiin ja katolinen uskonto vaihdettiin luterilaiseksi. Suomi kuului tuolloin Ruotsiin. Kustaa Vaasa perusti my\u00f6s Helsingin vuonna 1550 kilpailemaan kaupank\u00e4ynnist\u00e4 Tallinnan kanssa.<\/p>\n

    Kustaa Vaasalla oli nelj\u00e4 poikaa: Eerik, Juhana, Maunu ja Kaarle. Vanhimpana poikana Eerik peri ensiksi kruunun ja otti kuningasnimekseen Eerik XIV (nelj\u00e4stoista). Muut veljekset saivat alueita, joita kutsutaan herttuakunniksi. Juhanasta tuli Suomen, Maunusta It\u00e4-G\u00f6\u00f6tanmaan ja Kaarlesta S\u00f6dermanlannin herttua.<\/p>\n

    Suvun vahvistaminen avioliitoilla<\/h3>\n

    Vaimojen etsiminen ruotsalaisprinsseille ei ollut helppoa. Eerik l\u00e4hetti pikkuveljens\u00e4 Juhanan kosimaan puolestaan Englannin kuningatar Elisabet I:\u00e4, joka ei kuitenkaan halunnut naimisiin Ruotsin hallitsijan, eik\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n kanssa. Kosiomatkalla Juhana seurueineen tutustui Englannissa kieleen ja tapoihin. H\u00e4n oppi esimerkiksi pelaamaan tennist\u00e4 ja toi Englannista Ruotsiin monenlaisia uutuuksia, kuten mustia muotivaatteita. Lopulta Eerik meni naimisiin ruotsalaisen Kaarina Maununtytt\u00e4ren kanssa, joka ei ollut kuninkaallinen tai aatelinen. Kuninkaan ep\u00e4tavallista avioliittoa ihmeteltiin ja jopa paheksuttiin.<\/p>\n

    \"\"
    Olof Gangiuksen piirt\u00e4m\u00e4 Turun kartta vuodelta 1634.<\/figcaption><\/figure>\n

    Juhana puolestaan kosi puolalais-italialais-liettualaista prinsessaa, Katariina Jagellonicaa. Katariinan vanhemmat olivat kuolleet, joten h\u00e4nen veljens\u00e4, Puola-Liettuan hallitsija Sigismund II August, oli ajan tapaan vastuussa sisaren naimakaupoista. Vilnassa pidettyjen h\u00e4iden j\u00e4lkeen pari saapui Turkuun, joka oli Suomen herttuakunnan p\u00e4\u00e4kaupunki. Katariina toi mukanaan monta vaunullista ylellisi\u00e4 tavaroita, jollaisia Suomessa ei ollut ennen n\u00e4hty: vaatteita, koruja, astioita, tekstiilej\u00e4 ja kullattuja rukouskirjoja. Mukana oli my\u00f6s hoviv\u00e4ke\u00e4 Puolasta ja Italiasta l\u00e4hes 60 henke\u00e4.<\/p>\n

    Turun renessanssi<\/h3>\n

    On sanottu, ett\u00e4 Juhana ja Katariina Jagellonica toivat renessanssin loiston Turun linnaan vuonna 1562. Renessanssilla tarkoitetaan paitsi taiteen tyylisuuntaa, my\u00f6s uudenlaista ajattelutapaa, miss\u00e4 ihailtiin antiikkia sek\u00e4 kyky\u00e4 hankkia ja yhdistell\u00e4 tietoa. Sana renessanssi tarkoittaa sananmukaisesti \u201duudelleen syntymist\u00e4\u201d (italiaksi rinascimento, ranskaksi renaissance). Katariinan lapsuus Puolassa, Krakovan hovissa, oli italialaisvaikutteinen, koska Katariinan \u00e4iti oli italialainen.<\/p>\n

    \"\"
    Turun linna.<\/figcaption><\/figure>\n

    Jo ennen h\u00e4it\u00e4 Juhana oli aloittanut uudistusty\u00f6t Turun linnassa. Ikkunat toivat lis\u00e4\u00e4 valoa ja vesiputket vett\u00e4. Linnaa laajennettiin rakentamalla isoja saleja, vaatekamareita sek\u00e4 palvelus- ja rouvasv\u00e4en huoneita. Keskiaikainen linnoitus muuttui renessanssilinnaksi, joka pystyi majoittamaan sotilaiden lis\u00e4ksi hoviv\u00e4ke\u00e4 sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 juhlia ja tyylikk\u00e4it\u00e4 vastaanottoja. Seini\u00e4 peittiv\u00e4t Brysseliss\u00e4 kudotut kankaat, jotka kertoivat Raamatun tapahtumista. P\u00f6ydill\u00e4 oli hopeisia ja kullattuja astioita taitavimmilta saksalaisilta hopea- ja kultasepilt\u00e4. Juhana omisti kirjaston monenkielisi\u00e4 kirjoja, joukossa monia antiikin teoksia ja Uusi Testamentti suomeksi. Katariina toi mukanaan todenn\u00e4k\u00f6isesti Suomen ensimm\u00e4isen haarukan ja puolalais-italialaisia ruokia sek\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 niiden valmistamiseen. Hovin juomista vastasi nyt italialainen, jonka nimi oli Cola. Katariinan seurueen mukana Turun linnaan tuli my\u00f6s apteekkari. L\u00e4\u00e4kekasveja viljeltiin linnan puutarhassa. Herttuapari oli kiinnostunut kauniista tavaroista ja rakennuksista, mutta my\u00f6s tieteist\u00e4 ja taiteista.<\/p>\n

    Aika Turussa j\u00e4i kuitenkin lyhyeksi, vain muutaman kuukauden mittaiseksi. Eerik XIV oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Juhana toimi herttuana liian itsen\u00e4isesti ja vangitutti herttuaparin. Suomen herttua ja herttuatar kuljetettiin Ruotsiin vangeiksi ja heid\u00e4n omaisuutensa luetteloitiin. Osan he saivat mukaansa vankilaan Gripsholmin linnaan, jossa he viettiv\u00e4t nelisen vuotta, kunnes Eerik XIV syrj\u00e4ytettiin vuonna 1568. T\u00e4ll\u00f6in Juhanasta tuli Ruotsin uusi kuningas ja Katariinasta kuningatar. Katariina kuoli vuonna 1583 ja h\u00e4net haudattiin Uppsalan tuomiokirkkoon.<\/p>\n

    \"\"
    Eino Leinon teoksen Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja kansi ilmestymisvuodelta 1919.<\/figcaption><\/figure>\n

    \"\"<\/p>\n

    Tutki<\/strong>: Millaista renessanssi-el\u00e4m\u00e4\u00e4 Katariina ja Juhana eliv\u00e4t Turun linnassa?<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Eurooppalaiset kuninkaat ja ruhtinaat vaurastuivat kaupan vilkastumisen my\u00f6t\u00e4 1200- ja 1300-luvulta alkaen. Osa heist\u00e4 k\u00e4ytti varallisuuttaan palkkaamalla taiteilijoita luomaan loistokkuutta palatseihin. My\u00f6s hoviel\u00e4m\u00e4\u00e4n panostettiin aikaisempaa enemm\u00e4n. Tunnettuja ruhtinassukuja olivat italialaiset Sforzat Milanossa sek\u00e4 Medicit Firenzess\u00e4. Katariina Jagellonican is\u00e4 oli Puolan kuningas Sigismund I, \u00e4iti italialainen ruhtinatar Bona Sforza. Katariinan avioiduttua Suomen herttua Juhanan kanssa vuonna […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3458,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/726"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=726"}],"version-history":[{"count":37,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/726\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3812,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/726\/revisions\/3812"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3458"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=726"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=726"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=726"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}