{"id":724,"date":"2017-12-21T11:12:54","date_gmt":"2017-12-21T09:12:54","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=724"},"modified":"2019-03-04T15:29:30","modified_gmt":"2019-03-04T13:29:30","slug":"11-linna-vuolaan-virran-luodolla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/11-linna-vuolaan-virran-luodolla\/","title":{"rendered":"11. Linna vuolaan virran luodolla"},"content":{"rendered":"

Savonlinnassa sijaitseva Olavinlinna on yksi Suomen ensimm\u00e4isist\u00e4 ja tunnetuimmista historiallisista matkailukohteista. 1400-luvulla aloitettu rakennusty\u00f6 ei kuitenkaan t\u00e4hd\u00e4nnyt turistikohteeksi. Ruotsin kirist\u00e4ess\u00e4 otettaan Suomen alueesta, Suomeen rakennettiin kaksi linnaa turvaamaan valtakunnan it\u00e4rajaa. Ensimm\u00e4isen rakentaminen aloitettiin Viipurissa 1200-luvun lopulla ja toisen 1400-luvun lopulla pohjoisempana, nykyisess\u00e4 Savonlinnassa. Linnan suojelupyhimyksesi valittiin pohjolan suosituin pyhimys, norjalainen Olavi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Miss\u00e4 Suomessa on linnoja tai linnan raunioita? Miksi ne on rakennettu?<\/em><\/p>\n

\n
\n

Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n

Suomen Olavinlinnan viereisen Mustanvirran kaloista<\/h3>\n

Pohjoisimman Suomen etel\u00e4isimmill\u00e4 seuduilla on Ruotsin valtakunnan alainen linna, jota kutsutaan nimell\u00e4 Nova arx, uusi linna (Olavinlinna) koska luonto ja taito ovat rakentaneet sen erityisen nerokkaasti ja se on vahvasti varustettu. Linna on py\u00f6re\u00e4ll\u00e4 kalliolla. Sill\u00e4 on yksi sis\u00e4\u00e4n- ja ulosk\u00e4ynti l\u00e4nteen. Sinne p\u00e4\u00e4see ylitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sillan, joka on kiinnitetty valtavilla rautaketjuilla. Y\u00f6ksi Ruotsin kuninkaan miehist\u00f6 tai muut kunniasanan antaneet miehet nostavat sillan yl\u00f6s vaivalloisesti tuulimyllyn avulla.<\/p>\n

Linnoituksen ohi virtaa valtava virta, jonka syvyytt\u00e4 ei ole kyetty mittaamaan. Se virtaa Vienanmerest\u00e4 ja laskee v\u00e4hitellen alas. Sen pohja on musta, erityisesti t\u00e4m\u00e4n linnan ymp\u00e4rill\u00e4. Kaikki siell\u00e4 esiintyv\u00e4t ja syntyv\u00e4t kalat ovat syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n saakka mustia mutta eiv\u00e4t silti pahanmakuisia; t\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee loheen, forelliin, ahveneen, haukeen ja muihin pehmeisiin kaloihin. T\u00e4ss\u00e4 virrassa kehittyy my\u00f6s trebius, kala, joka on kes\u00e4ll\u00e4 musta ja talvella valkoinen. Albertuksen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n mukaan siit\u00e4 tulee valtameress\u00e4 suuri ja jalan pituisena sill\u00e4 on viiden sormen paksuinen rasvakerros. Suolattu trebius imee vedest\u00e4 kultaa ja nostaa sen pohjasta kuinka syv\u00e4lt\u00e4 tahansa pintaan kellumaan.<\/p>\n

Pohjoisten kansojen historia
\nTekij\u00e4: Olaus Magnus
\nSyntyajankohta: 1555
\nKieli: latina<\/p>\n<\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse:<\/strong> Onko kuvauksessa jotain sellaista, jota ette ymm\u00e4rr\u00e4? Jos on, etsik\u00e4\u00e4 sille selitys?<\/p>\n

Mustien kalojen mysteeri<\/h3>\n

Kun t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n astelee Olavinlinnan ymp\u00e4rill\u00e4 olevien virtojen yli, veden tummuus tekee edelleen vaikutuksen k\u00e4vij\u00e4\u00e4n. Vesi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mustalta ja saa mielikuvituksen liikkeelle. Onko Olaus Magnuksen tekstikin pelkk\u00e4\u00e4 mielikuvitusta?<\/p>\n

\"\"
Kuvitusta Olaus Magnuksen teoksesta Pohjoisten kansojen historia vuodelta 1555.<\/figcaption><\/figure>\n

Olaus Magnus (1490-1557) oli ruotsalainen historioitsija ja karttojen laatija. H\u00e4nen tekstins\u00e4 vuodelta 1555 on ensimm\u00e4inen Olavinlinnaa koskeva kirjallinen kuvaus. Se julkaistiin Olaus Magnuksen laatimassa laajassa teoksessa Pohjoisten kansojen historia. Osa tekstist\u00e4 tuntuu nykylukijalle keksitylt\u00e4 tarinalta, mutta ei Olaus Magnukselle. Mustista kaloista olivat kirjoittaneet muutkin Olauksen aikaiset oppineet, ja vaikka ne eiv\u00e4t sijoittuneet Olavinlinnaan, Olaus Magnus tulkitsi niiden kuuluvan sinne.<\/p>\n

Ennen suurteostaan Pohjoisten kansojen historia, Olaus Magnus oli julkaissut vuonna 1539 Carta Marinan. Se on ensimm\u00e4isen pohjolaa esitt\u00e4v\u00e4 kartta, johon on sijoitettu my\u00f6s Olavinlinna. Aikakaudelle tyypilliseen tapaan Olaus Magnus kuvitti karttaa alueille sijoitettujen tunnuspiirteiden ja tarinoiden avulla. Olaus Magnus ei itse koskaan vieraillut Olavinlinnassa.<\/p>\n

Id\u00e4n puolustuksen kivijalka<\/h3>\n

Kuten linnoihin yleisesti, my\u00f6s Olavinlinnan historiaan liittyy useita tunnettuja tarinoita muun muassa linnan p\u00e4ssist\u00e4, kummituksista sek\u00e4 pakenevista vangeista. Linnan perusteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli kuitenkin toimia Ruotsin valtakunnan it\u00e4isen rajan puolustuksen yhten\u00e4 perustana. Sielt\u00e4 johdettiin Viipurin linnan ohella it\u00e4rajan puolustusta. Raja oli 1600-luvulle saakka hyvin rauhaton. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 alueella elettiin enemm\u00e4n sota-aikaa kuin rauhan aikaa. Vuonna 1617 Ven\u00e4j\u00e4n kanssa solmitussa Stolbovan rauhassa Ven\u00e4j\u00e4 menetti l\u00e4nsirajansa alueita Ruotsille. T\u00e4m\u00e4n seurauksena Olavinlinna ei ollut en\u00e4\u00e4 rajalinna. 1600-luvulla linnan ymp\u00e4rille kasvoi asutusta niin, ett\u00e4 Savonlinna sai kaupunkioikeudet vuonna 1639.<\/p>\n

\"\"
Olavinlinnan pohjakartta.<\/figcaption><\/figure>\n

Linnan sotaisasta luonteesta huolimatta arki linnassa oli tavallista maaseudun el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka koostui linnan korjaus-, huolto-, ja rakennust\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 ruokaan ja asumiseen liittyvist\u00e4 askareista. Hoviel\u00e4m\u00e4\u00e4 Olavinlinnassa ei vietetty, eik\u00e4 kuningaskaan k\u00e4ynyt Olavinlinnassa kuin kerran (Kustaa II Aadolf vuonna 1622).<\/p>\n

Tykit k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t l\u00e4nteen<\/h3>\n

Ruotsin suurvalta mureni 1700-luvulla ja Olavinlinnan seutu tuli j\u00e4lleen Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n taisteluiden kohtaamispaikaksi. Taistelujen seurauksena linna vaihtoi omistajaa vuonna 1743, kun Ruotsin it\u00e4raja siirtyi l\u00e4nnemm\u00e4ksi ja Olavinlinnasta tuli osa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Ven\u00e4l\u00e4iset my\u00f6s uudistivat linnaa vahvistaakseen sen asemaa mahdollista Ruotsin hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Olavinlinna menetti tarkoituksensa puolustuslinnana vuonna 1809, kun Suomen alueesta tuli kokonaisuudessaan osa Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaan. Linna rapistui vuosikymmeni\u00e4, kunnes sit\u00e4 alettiin 1870-luvulta alkaen kunnostaa historiallisena monumenttina matkailutarkoituksiin. Se onkin s\u00e4ilytt\u00e4nyt yli sadan vuoden ajan paikkansa yhten\u00e4 Suomen suosituimmista matkailukohteista. Vuodesta 1912 linna on toiminut my\u00f6s oopperaesitysten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4. Nykyisin Olavinlinnassa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t Savonlinnan oopperajuhlat ovat yksi kes\u00e4n t\u00e4rkeimmist\u00e4 musiikkifestivaaleista Suomessa.<\/p>\n

\"\"
Kuvanveist\u00e4j\u00e4 Herman Anton Ravander-Rauasin veistos Olavinlinnan p\u00e4ssist\u00e4 vuodelta 1964. Tarinan mukaan p\u00e4ssi s\u00e4ikytti linnaan yll\u00e4tyshy\u00f6kk\u00e4yksen tehneet ven\u00e4l\u00e4iset sotilaat. He luulivat muurille ilmestynytt\u00e4 p\u00e4ssi\u00e4 piruksi.<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Valitse jokin vuosisata ja perehdy, kuinka Olavinlinnassa tuolloin elettiin ja millaisia muutoksia linna tuona ajanjaksona kohtasi?<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Savonlinnassa sijaitseva Olavinlinna on yksi Suomen ensimm\u00e4isist\u00e4 ja tunnetuimmista historiallisista matkailukohteista. 1400-luvulla aloitettu rakennusty\u00f6 ei kuitenkaan t\u00e4hd\u00e4nnyt turistikohteeksi. Ruotsin kirist\u00e4ess\u00e4 otettaan Suomen alueesta, Suomeen rakennettiin kaksi linnaa turvaamaan valtakunnan it\u00e4rajaa. Ensimm\u00e4isen rakentaminen aloitettiin Viipurissa 1200-luvun lopulla ja toisen 1400-luvun lopulla pohjoisempana, nykyisess\u00e4 Savonlinnassa. Linnan suojelupyhimyksesi valittiin pohjolan suosituin pyhimys, norjalainen Olavi. Miss\u00e4 Suomessa on linnoja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3460,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/724"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=724"}],"version-history":[{"count":41,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/724\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3807,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/724\/revisions\/3807"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3460"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=724"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=724"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=724"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}