{"id":722,"date":"2017-12-21T11:11:21","date_gmt":"2017-12-21T09:11:21","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=722"},"modified":"2019-03-04T15:27:25","modified_gmt":"2019-03-04T13:27:25","slug":"10-naantalin-luostarin-yrttikirja-laakintaa-1400-luvulta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/10-naantalin-luostarin-yrttikirja-laakintaa-1400-luvulta\/","title":{"rendered":"10. Naantalin luostarin yrttikirja &#8211; l\u00e4\u00e4kint\u00e4\u00e4 1400-luvulta"},"content":{"rendered":"<p>Katolisen uskon my\u00f6t\u00e4 Suomeen perustettiin luostareita. Suurin niist\u00e4 oli 1400-luvulla perustettu birgittalaisluostari Naantalissa. Naantalin luostarissa oli sek\u00e4 munkkeja ett\u00e4 nunnia. Nunnienm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli moninkertainen munkkeihin verrattuna. Uskon harjoittamisen ohella luostareissa pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 antaa aikaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliselle ty\u00f6lle. Niin my\u00f6s Naantalissa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-649\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/huutis-vasen-lapinakuvatausta-150x150.png\" alt=\"\" width=\"150\" height=\"150\" \/><\/p>\n<p class=\"print1\"><em>Miten sairauksia hoidetaan ilman sairaaloita ja apteekkeja?<\/em><\/p>\n<hr \/>\n<div class=\"aineistot\">\n<h3><strong>Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n<h3>Otteita Naantalin yrttikirjasta<\/h3>\n<p><em>Kataja (juniperus)<\/em><\/p>\n<p>Katajanmarjoista voi valmistaa \u00f6ljy\u00e4, joka on kaikkein paras ja vahvin horkan hoidossa, jos sit\u00e4 otetaan p\u00e4ivitt\u00e4in yhden drakman verran sekoitettuna juomaan tai ruokaan. T\u00e4m\u00e4 sopii hyvin my\u00f6s nivuspaiseen hoitoon, jos \u00f6ljy\u00e4 sivell\u00e4\u00e4n siihen. Sama \u00f6ljy sopii hyvin my\u00f6s niille, joilla on kaatumatauti. Heille keitet\u00e4\u00e4n viini\u00e4 ja siihen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 \u00f6ljy\u00e4 tai marjoja ja kuivia viikunoita.<\/p>\n<p>Mirha (mirra)<\/p>\n<p>Mirhalla on voimaa irrottaa kehon pahoja nesteit\u00e4 ja vakauttaa niit\u00e4. Jos kuollut ruumis voidellaan mirhavoiteella, se jaksaa olla pilaantumatta ja voi s\u00e4ily\u00e4 sellaisena hyvinkin sata vuotta.<\/p>\n<p>Nokkonen (urtica)<\/p>\n<p>Nokkosen siemenet sekoitettuna hunajaan parantavat vanhan ysk\u00e4n kun sit\u00e4 juodaan usein. Se karkoittaa kylm\u00e4n keuhkoista. Ennen kaikkea nokkosen siemenet ovat hyv\u00e4 hunajaan ja viiniin sekoitettuna varsinkin jos sit\u00e4 juodaan l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 paljon ja usein. Lis\u00e4ksi murskataan suolaa nokkosenlehtien sekaan ja se on hyv\u00e4ksi paiseille ja pahoille haavoille. Lis\u00e4ksi se on hyv\u00e4 hampaille ja koiranpuremille.<\/p>\n<p>Sinappi (senapis)<\/p>\n<p>Sinapinsiemenist\u00e4 valmistetaan my\u00f6s \u00f6ljy\u00e4, joka sopii hyvin lanteiden ja kylkien s\u00e4rkyyn. Lis\u00e4ksi, kun sy\u00f6d\u00e4\u00e4n sinapinsiemeni\u00e4 ja porkkanaa, sanotaan niiden auttavan hammass\u00e4rkyyn. Sinapinsiemenet my\u00f6s pehment\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4nen ja hengityksen. Sinapinsavun sanotaan olevan hyv\u00e4n kaatumatautiin ja olevan hyv\u00e4 spitaalia vastaan, samoin kouristustautia vastaan. Lis\u00e4ksi se puhdistaa ja raikastaa oloa.<\/p>\n<p>My\u00f6s murskatut sinapinsiemenet viikunoiden joukossa vasta-ajeltuun p\u00e4\u00e4h\u00e4n siveltyn\u00e4 ovat hyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4n huimaukseen ja sit\u00e4 voi my\u00f6s sivell\u00e4 m\u00e4rkiviin jalkoihin. Sitten voidaan murskata sinapinsiemeni\u00e4 jonkun voiteen joukkoon, jolla parannetaan rupia. Mursketta ja jauhetta voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s etikkaan sekoitettuna spitaalin kaltaisten haavojen hoitoon, jos ne m\u00e4tiv\u00e4t.<\/p>\n<p>Sinappia voidaan sy\u00f6d\u00e4 vilustumisen est\u00e4miseksi, kun sairas on aloillaan ja hidastelee kaikissa toimissaan ja samoin jos h\u00e4n tarjottaessa kielt\u00e4ytyy juomasta vaikka h\u00e4nt\u00e4 janottaa.<\/p>\n<p>Koiruoho (absinthium)<\/p>\n<p>Kun kuumaan musteeseen sekoitetaan koiruohoa, hiiret eiv\u00e4t nakertele t\u00e4llaisella musteella kirjoitettuja kirjoja.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">Naantalin luostarin yrttikirja<br \/>\nTekij\u00e4: tuntematon<br \/>\nSyntyajankohta: 1440-luku<br \/>\nKieli: ruotsi<\/p>\n<\/div>\n<figure id=\"attachment_3800\" aria-describedby=\"caption-attachment-3800\" style=\"width: 500px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-3800\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w10-2-Balsamodendron_ehrenbergianum00.jpg\" alt=\"\" width=\"500\" height=\"749\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w10-2-Balsamodendron_ehrenbergianum00.jpg 500w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w10-2-Balsamodendron_ehrenbergianum00-200x300.jpg 200w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3800\" class=\"wp-caption-text\">L\u00e4\u00e4kekasvina k\u00e4ytetty Mekanmirhapuu. Opetustaulu vuodelta 1881.<\/figcaption><\/figure>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-649\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/tatu500-suurllasi-vasen-150x150.png\" alt=\"\" width=\"150\" height=\"150\" \/><\/p>\n<p class=\"print2\"><strong>Tulkitse:<\/strong> Mink\u00e4laisia vaivoja tekstiss\u00e4 esiintyy ja miten niit\u00e4 l\u00e4\u00e4kittiin? Mit\u00e4 tekstin perusteella voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen tuntemuksesta ja l\u00e4\u00e4keaineiden saatavuudesta?<\/p>\n<h3>Luostarin monet teht\u00e4v\u00e4t<\/h3>\n<figure id=\"attachment_3801\" aria-describedby=\"caption-attachment-3801\" style=\"width: 600px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-3801\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w10-3-Naantalin-luostarin-kirkko-Sussu.jpg\" alt=\"\" width=\"600\" height=\"400\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w10-3-Naantalin-luostarin-kirkko-Sussu.jpg 600w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w10-3-Naantalin-luostarin-kirkko-Sussu-300x200.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3801\" class=\"wp-caption-text\">Naantalin kirkko oli alun perin Naantalin luostarin kirkko, ja se rakennettiin 1400-luvun lopulla.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Ennen kuin sairaalat yleistyiv\u00e4t, sairauksia l\u00e4\u00e4kittiin luostareissa. Luostarin asukkaita kutsutaan sisariksi tai veljiksi, usein my\u00f6s nunniksi tai munkeiksi. He ovat keskiajalla ja nyky\u00e4\u00e4nkin tehneet luostarilupauksen, johon kuuluu k\u00f6yhyys, kuuliaisuus ja naimattomuus. He tekev\u00e4t luostarissa erilaisia t\u00f6it\u00e4, osallistuvat jumalanpalveluksiin, rukoilevat ja mietiskelev\u00e4t. Keskiajalla luostarin asukkaiden teht\u00e4viin kuului my\u00f6s kirjojen kopiointi, l\u00e4\u00e4kekasvien viljely, matkailijoiden majoittaminen sek\u00e4 sairaiden hoito sairashuoneella. Erityisesti alueilla, jossa kouluja ei juurikaan k\u00e4yty ja oppineita oli v\u00e4h\u00e4n, luostareista tuli alueen sivistyksen keskuksia.<\/p>\n<p>Luostareiden vierashuoneissa tarjottiin suojaa, ruokaa ja hoitoa matkalaisille, k\u00f6yhille ja sairaille. Niiss\u00e4 saatettiin huolehtia my\u00f6s vanhuksista, vammaisista ja orvoista. Vapaaehtoisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 saattoi tulla my\u00f6s l\u00e4hiseutujen taloista. N\u00e4ist\u00e4 hospitaaleista kehittyiv\u00e4t my\u00f6hemm\u00e4t sairaalat.<\/p>\n<h3>Ensimm\u00e4iset sairaaloiden esiasteet Suomessa<\/h3>\n<figure id=\"attachment_3802\" aria-describedby=\"caption-attachment-3802\" style=\"width: 600px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-3802\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w10-4-Leprosy_bell.a.jpg\" alt=\"\" width=\"600\" height=\"552\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w10-4-Leprosy_bell.a.jpg 600w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/w10-4-Leprosy_bell.a-300x276.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3802\" class=\"wp-caption-text\">Spitaalinen kerj\u00e4\u00e4 almuja. K\u00e4sikirjoituksen kuvitusta n. vuodelta 1425.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Esimerkiksi keskiajan Englannista hospitaaleja tunnetaan tuhatkunta, kun taas Suomen alueelta vain muutamia. Turussa toimi Pyh\u00e4n Yrj\u00e4n\u00e4n hospitaali ja Viipurissa Maria Magdaleenan hospitaali. Molemmissa kaupungeissa oli my\u00f6s vaivaistupa eli Pyh\u00e4n Hengen huone, jossa hoidettiin yksin\u00e4isi\u00e4 vanhuksia, sotavammaisia, mielenh\u00e4iri\u00f6isi\u00e4 ja muita sairaita. Helsinkiin rakennettiin pienehk\u00f6 hospitaali pian kaupungin perustamisen (1550) j\u00e4lkeen.<\/p>\n<h3>L\u00e4\u00e4kint\u00e4\u00e4 muistiin merkittyn\u00e4<\/h3>\n<p>Naantaliin perustettiin 1400-luvulla luostari. Se oli birgittalaisluostari Ruotsissa 1300-luvulla el\u00e4neen kuuluisan Birgitan mukaan. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4kyj\u00e4 n\u00e4kev\u00e4st\u00e4 naisesta tuli katolinen pyhimys, Pyh\u00e4 Birgitta. Birgittalaisten p\u00e4\u00e4luostari oli Vadstenassa, Ruotsissa. Naantalissa toimi todenn\u00e4k\u00f6isesti sairashuone ja siell\u00e4 my\u00f6s kopioitiin ja kirjoitettiin kirjoja k\u00e4sin.<\/p>\n<p>1440-luvulla kirjoitettu Naantalin luostarin yrttikirja on vanhin s\u00e4ilynyt Suomea koskeva l\u00e4\u00e4ketieteellinen teksti. Ei tiedet\u00e4, onko se kirjoitettu Naantalissa vai Vadstenassa. Oletettavasti sen on laatinut jommankumman luostarin asukas. \u201dYrttikirja\u201d on oikeastaan kokoelma l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisi\u00e4 ohjeita, reseptej\u00e4, jotka puolestaan on lainattu muista reseptikirjoista. Se on kirjoitettu vanhalla ruotsinkielell\u00e4. L\u00e4\u00e4keaineiden nimet on kerrottu my\u00f6s latinaksi.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-676\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/tatu-koneella-lapinakuvatausta-150x150.png\" alt=\"\" width=\"150\" height=\"150\" \/><\/p>\n<p class=\"print3\"><em><strong>Tutki<\/strong>: Valitse jokin sinua kiinnostava kasvi ja tutki, onko sill\u00e4 ollut jotain l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llist\u00e4 tarkoitusta ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 historiassa?<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Katolisen uskon my\u00f6t\u00e4 Suomeen perustettiin luostareita. Suurin niist\u00e4 oli 1400-luvulla perustettu birgittalaisluostari Naantalissa. Naantalin luostarissa oli sek\u00e4 munkkeja ett\u00e4 nunnia. Nunnienm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli moninkertainen munkkeihin verrattuna. Uskon harjoittamisen ohella luostareissa pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 antaa aikaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliselle ty\u00f6lle. Niin my\u00f6s Naantalissa. Miten sairauksia hoidetaan ilman sairaaloita ja apteekkeja? Aineistot:\u00a0 Otteita Naantalin yrttikirjasta Kataja (juniperus) Katajanmarjoista voi valmistaa \u00f6ljy\u00e4, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3462,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/722"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=722"}],"version-history":[{"count":45,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/722\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3803,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/722\/revisions\/3803"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3462"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=722"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=722"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=722"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}