![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/huutis-vasen-lapinakuvatausta-150x150.png\")
<\/p>\nKeskiaikaan yhdistet\u00e4\u00e4n usein harras kristillisyys ja siihen liittyv\u00e4t el\u00e4m\u00e4naskareet, kuten kirkossa k\u00e4ynti, rukoilu ja vakava suhtautuminen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Katolisella kirkolla l\u00e4nness\u00e4 sek\u00e4 ortodoksisella kirkolla id\u00e4ss\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4 asema paitsi ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s osana yhteiskuntaa. Yht\u00e4 lailla el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluivat kuitenkin my\u00f6s nauru ja el\u00e4m\u00e4n erilaiset ilot.<\/p>\n
<\/p>\n
Mille asioille naurat?<\/em><\/p>\n (liian pitk\u00e4 sitaatti?)<\/p>\n Viides p\u00e4iv\u00e4, yhdeks\u00e4s kertomus<\/p>\n Teid\u00e4n tulee tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n kaupungissamme oli ja on ehk\u00e4 viel\u00e4 meid\u00e4nkin p\u00e4ivin\u00e4mme sangen kunnioitettu ja arvossa pidetty herra nimelt\u00e4 Coppo di Borghese Domenichi, joka on ansainnut paremminkin tavoillaan ja kunnollaan kuin verens\u00e4 jaloudella ikuisen ja kirkkaan maineen. H\u00e4n huvitteli usein, kun h\u00e4n oli jo i\u00e4k\u00e4s, puhelemalla naapuriensa ja muiden kanssa menneist\u00e4 asioista, ja t\u00e4m\u00e4n osasi h\u00e4n tehd\u00e4 paremmin ja sopivammassa j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja seikat selvemmin muistaen sek\u00e4 kaunosanaisemmin kuin kukaan muu.<\/p>\n H\u00e4nell\u00e4 oli tapana kertoa muiden kauniiden tarinain muassa, ett\u00e4 Firenzess\u00e4 oli ennen nuorukainen nimelt\u00e4 Federigo, messer Filippo Alberighin poika, jota pidettiin asetaitonsa ja hienojen tapainsa t\u00e4hden suuremmassa arvossa kuin ket\u00e4\u00e4n muuta aatelisnuorukaista koko Toscanassa. T\u00e4m\u00e4 rakastui, niinkuin enimp\u00e4in aatelismiesten k\u00e4y, aateliseen naiseen nimelt\u00e4 Monna Giovanna, jota aikoinaan pidettiin melkein kauneimpana ja suloisimpana naisena, mit\u00e4 Firenzess\u00e4 oli. Ja voidakseen saavuttaa h\u00e4nen rakkautensa Federigo pani toimeen aseleikkej\u00e4, turnajaisia ja juhlia ja jakeli lahjoja ja tuhlasi omaisuuttaan hillitt\u00f6m\u00e4sti. Mutta nainen, joka ei ollut v\u00e4hemm\u00e4n kunniallinen kuin kaunis, ei v\u00e4litt\u00e4nyt lainkaan siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4htens\u00e4 tehtiin, eik\u00e4 h\u00e4nest\u00e4, joka n\u00e4it\u00e4 teki.<\/p>\n Kun nyt Federigo tuhlasi yli voimiensa eik\u00e4 saavuttanut sill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, niin rikkaudet hupenivat tyhjiin, niinkuin helposti tapahtuu, ja h\u00e4n tuli niin k\u00f6yh\u00e4ksi, ettei h\u00e4nelle j\u00e4\u00e4nyt muuta kuin yksi pikku tila, jonka tuloilla h\u00e4n vaivoin eli, sek\u00e4 sit\u00e4paitsi yksi haukka, joka oli kaikkein parhaita maailmassa. Sent\u00e4hden ei h\u00e4n, vaikka h\u00e4n oli rakastuneempi kuin koskaan ennen, arvellut voivansa j\u00e4\u00e4d\u00e4 en\u00e4\u00e4 kaupunkilaiseksi, kuten olisi halunnut, vaan meni oleksimaan Campiin, miss\u00e4 tuo h\u00e4nen pieni tilansa oli. Ja siell\u00e4 h\u00e4n kantoi k\u00f6yhyytt\u00e4\u00e4n k\u00e4rsiv\u00e4llisesti ja niin hyvin kuin voi, linnustellen ja pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Mutta nyt tapahtui er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 kun Federigo oli joutunut \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseen puutteesen, Monna Giovannan mies sairastui ja koska h\u00e4n n\u00e4ki kuolemansa l\u00e4hestyv\u00e4n, teki testamenttinsa. Ja kun h\u00e4n oli ylen rikas, niin m\u00e4\u00e4r\u00e4si h\u00e4n siin\u00e4 jo melkoisen varttuneen poikansa perij\u00e4kseen. Ja toiseksi perij\u00e4ksi asetti h\u00e4n, joka rakasti suuresti Monna Giovannaa, vaimonsa, silt\u00e4 varalta, ett\u00e4 poika sattuisi kuolemaan ilman laillista j\u00e4lkel\u00e4ist\u00e4. Ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n kuoli.<\/p>\n Monna Giovanna j\u00e4i siis leskeksi, ja h\u00e4n meni sitten, niinkuin naisillamme on tapana, kes\u00e4n ajaksi t\u00e4m\u00e4n poikansa kanssa maalle, er\u00e4\u00e4lle tilallensa, joka oli aivan l\u00e4hell\u00e4 Federigon taloa. Ja sent\u00e4hden k\u00e4vi niin, ett\u00e4 tuo nuori poika alkoi seurustella t\u00e4m\u00e4n Federigon kanssa ja huvitella linnuilla ja koirilla. Ja kun h\u00e4n oli n\u00e4hnyt monta kertaa Federigon haukan ajavan, mielistyi h\u00e4n siihen niin tavattomasti, ett\u00e4 tahtoi sit\u00e4 omakseen, mutta ei tohtinut kuitenkaan pyyt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, kun n\u00e4ki, miten rakas haukka Federigosta oli.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 tolalla olivat nyt asiat, kun tapahtui, ett\u00e4 tuo poika sairastui. \u00c4iti, joka oli siit\u00e4 kovin tuskissaan, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ollut muita lapsia ja h\u00e4n rakasti poikaansa mink\u00e4 suinkin voi, oli kaiket p\u00e4iv\u00e4t h\u00e4nen luonaan eik\u00e4 lakannut h\u00e4nt\u00e4 lohduttamasta. Ja h\u00e4n kysyi pojaltaan monta kertaa, eik\u00f6 ollut mit\u00e4\u00e4n sellaista, jota h\u00e4n haluaisi, ja rukoili h\u00e4nt\u00e4 sanomaan sen h\u00e4nelle, sill\u00e4 jos sit\u00e4 suinkin olisi mahdollista saada, niin h\u00e4n sen h\u00e4nelle varmaan hankkisi.<\/p>\n Kun poika oli kuullut monta kertaa n\u00e4it\u00e4 tarjouksia, sanoi h\u00e4n: \u00c4iti, jos te hommaatte minulle Federigon haukan, niin luulen pian paranevani. Ja sellaisiin ajatuksiin sekautuneena ei Monna Giovanna, vaikka oli varma, ett\u00e4 h\u00e4n saisi haukan, jos sit\u00e4 pyyt\u00e4isi, vastannut mit\u00e4\u00e4n pojalleen, koska ei tiennyt, mit\u00e4 sanoa, vaan vaikeni. Viimein kuitenkin voitti h\u00e4ness\u00e4 rakkaus poikaan siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti pojan halua tyydytt\u00e4\u00e4kseen menn\u00e4 noutamaan haukkaa, eik\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 muita, tapahtuipa sitten mit\u00e4 tahansa. Ja h\u00e4n vastasi pojalleen: Poikani, ole huoletta ja koeta kaikin voimin parantua, sill\u00e4 min\u00e4 lupaan sinulle, ett\u00e4 ensim\u00e4inen ty\u00f6, mit\u00e4 teen huomisaamuna, on menn\u00e4 haukkaa noutamaan ja tuomaan sen sinulle. Seuraavana aamuna otti Monna Giovanna er\u00e4\u00e4n naisen seurakseen ja meni ik\u00e4\u00e4nkuin huviksensa Federigon pienen talon luo ja antoi pyyt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 tulemaan luokseen. Koska silloin ei ollut sopiva linnustamisaika eik\u00e4 sit\u00e4 ollut niin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut, niin oleskeli Federigo puutarhassaan ja teetti er\u00e4it\u00e4 pieni\u00e4 t\u00f6it\u00e4\u00e4n. Ja kun h\u00e4n kuuli, ett\u00e4 Monna Giovanna tiedusteli h\u00e4nt\u00e4 ovella, niin h\u00e4n ihmetteli suuresti ja juoksi iloissaan sinne. Siihen Federigo vastasi n\u00f6yr\u00e4sti: Madonna, mit\u00e4\u00e4n vahinkoa en koskaan muista k\u00e4rsineeni teid\u00e4n t\u00e4htenne, mutta kyll\u00e4 saaneeni niin paljon hyv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jos olen milloin ollut jonkin arvoinen, niin olin sit\u00e4 teid\u00e4n ylevyytenne ja sen rakkauden t\u00e4hden, jota tunsin teit\u00e4 kohtaan. Ja totisesti on t\u00e4m\u00e4 teid\u00e4n vapaaehtoinen tulonne minusta paljoa kalliimpi kuin se olisi ollut, ett\u00e4 olisin saanut uudestaan uhrata varojani yht\u00e4 paljon kuin jo ennen olen uhrannut; vaikka nyt olettekin tullut k\u00f6yh\u00e4n is\u00e4nn\u00e4n luo.<\/p>\n Ja niin sanoen Federigo otti h\u00e4veli\u00e4\u00e4sti h\u00e4net vastaan huoneihinsa ja vei h\u00e4net sielt\u00e4 puutarhaan. Ja koska siell\u00e4 ei ollut ket\u00e4\u00e4n muutakaan, jonka h\u00e4n olisi voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n vieraalle seuraa, niin h\u00e4n sanoi: Madonna, kun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei ole muita, niin t\u00e4m\u00e4 kunnon nainen, tuon ty\u00f6miehen vaimo, pit\u00e4\u00e4 teille seuraa sillaikaa, kun min\u00e4 menen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00f6yt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Vaikka Federigon k\u00f6yhyys oli kovin suuri, ei h\u00e4n kuitenkaan viel\u00e4 ennen ollut n\u00e4hnyt siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin h\u00e4nen olisi pit\u00e4nyt, miten m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti h\u00e4n oli rikkauksiaan tuhlannut. Mutta kun h\u00e4n t\u00e4n\u00e4 aamuna ei l\u00f6yt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n, jolla h\u00e4n olisi voinut kunniakkaasti kestit\u00e4 sit\u00e4 naista, johon rakastuneena h\u00e4n ennen oli osoittanut kunnioitustaan lukemattomille miehille, niin silloin h\u00e4n sen n\u00e4ki kokonaan. Ja siit\u00e4 h\u00e4n oli tavattomasti tuskissaan ja kirosi itsekseen kovaa onneaan ja juoksi milloin sinne, milloin t\u00e4nne kuin mies, joka on suunniltaan joutunut, mutta ei l\u00f6yt\u00e4nyt ei rahaa eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n pantattavaakaan. Ja kun hetki oli jo my\u00f6h\u00e4inen ja h\u00e4nt\u00e4 kuitenkin halutti suuresti tarjota jotakin jalolle naiselle, mutta h\u00e4n ei tahtonut pyyt\u00e4\u00e4 apua edes omalta ty\u00f6miehelt\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n, saatikka sitten muilta, niin silloin sattui h\u00e4nen silmiins\u00e4 h\u00e4nen oiva haukkansa, jonka h\u00e4n n\u00e4ki istuvan pieness\u00e4 salissaan puikollaan. Ja koska h\u00e4nell\u00e4 ei ollut muuta, mihin turvautua, niin otti h\u00e4n sen, ja kun h\u00e4n huomasi, ett\u00e4 se oli lihava, arveli h\u00e4n sit\u00e4 kyllin arvokkaaksi ruuaksi sellaiselle naiselle. Ja sent\u00e4hden h\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 arvelematta kiersi silt\u00e4 niskat nurin ja antoi er\u00e4\u00e4n palvelijattarensa kiireesti sen kyni\u00e4 ja puhdistaa ja panna vartaasen ja paistaa huolellisesti. Ja kun h\u00e4n sitten oli verhonnut p\u00f6yd\u00e4n valkeilla liinoilla, joita h\u00e4nell\u00e4 oli viel\u00e4 muutamia j\u00e4ljell\u00e4, niin palasi h\u00e4n iloisin kasvoin ylimysnaisen luokse puutarhaan ja sanoi, ett\u00e4 ateria, sellainen, mit\u00e4 h\u00e4n voi tarjota, oli valmis.<\/p>\n Ylimysnainen ja h\u00e4nen seuralaisensa nousivat niin ollen yl\u00f6s ja meniv\u00e4t p\u00f6yt\u00e4\u00e4n. Ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mit\u00e4 he saivat, he s\u00f6iv\u00e4t Federigon kanssa, joka palveli heit\u00e4 aivan tarkkaavasti, sen oivallisen haukan.<\/p>\n Ja kun he sitten olivat nousseet p\u00f6yd\u00e4st\u00e4 ja seurustelleet Federigon kanssa miellytt\u00e4v\u00e4sti pakinoiden jonkun aikaa, niin n\u00e4ytti Monna Giovannasta olevan hetki ilmoittaa, mille asialle h\u00e4n oli t\u00e4nne tullut. Ja siksi h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi yst\u00e4v\u00e4llisesti Federigon puoleen ja alkoi puhua: Federigo, kun muistat mennytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ni ja minun siveytt\u00e4ni, jota ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 olet luullut kovuudeksi ja julmuudeksi, niin en lainkaan ep\u00e4ile, ett\u00e4 nyt v\u00e4kisinkin ihmettelet minun vaatimustani, kun kuulet, mit\u00e4 varten min\u00e4 oikeastaan olen t\u00e4nne tullut. Mutta jos sinulla olisi lapsia, tai olisi niit\u00e4 ollut, niin voisit ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 voima sill\u00e4 rakkaudella on, jota niit\u00e4 kohtaan tuntee, ja uskottavasti olisi varmaa, ett\u00e4 sin\u00e4 antaisit minulle ainakin osaksi anteeksi; mutta sinulla ei niit\u00e4 ole. Kuitenkaan en min\u00e4, jolla on yksi poika, voi kiert\u00e4\u00e4 kaikkien \u00e4itien yleist\u00e4 lakia, vaan t\u00e4ytyy minun sen valtaan alistuen vasten haluani ja kaikesta soveliaisuudesta ja velvollisuudesta huolimatta pyyt\u00e4\u00e4 sinulta er\u00e4st\u00e4 lahjaa, jonka tied\u00e4n olevan sinusta tavattoman rakkaan; ja syyst\u00e4 kyll\u00e4, koska kova kohtalosi ei ole j\u00e4tt\u00e4nyt sinulle mit\u00e4\u00e4n muuta huvia, mit\u00e4\u00e4n muuta ajanviettoa eik\u00e4 lohdutusta kuin sen. Ja se on sinun haukkasi, johon minun poikani on niin kovasti ihastunut, ett\u00e4 jos min\u00e4 en sit\u00e4 h\u00e4nelle vie, niin pelk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 h\u00e4n tulee taudissaan, jota h\u00e4n nyt sairastaa, niin huonoksi, ett\u00e4 siit\u00e4 seuraa seikka, jonka t\u00e4hden h\u00e4net menet\u00e4n. Ja siksi min\u00e4 rukoilen sinulta, en rakkauden nimess\u00e4, jota tunnet minua kohtaan ja jonka t\u00e4hden et ole mist\u00e4\u00e4n minulle velkap\u00e4\u00e4, vaan ylevyytesi t\u00e4hden, joka on kohteliaisuuden harjoituksissa n\u00e4ytt\u00e4ytynyt suuremmaksi kuin yhdenk\u00e4\u00e4n muun, ett\u00e4 suvaitsisit lahjoittaa haukan minulle, niin ett\u00e4 voisin sanoa saaneeni siin\u00e4 lahjassa takaisin poikani hengen ja olisin siit\u00e4 sinulle aina kiitollisuuden velassa.<\/p>\n Kun Federigo kuuli, mit\u00e4 ylimysnainen anoi, ja samalla tiesi, ettei h\u00e4n voinut h\u00e4nen pyynt\u00f6\u00e4\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4\u00e4, koska oli antanut linnun h\u00e4nelle ruuaksi, niin alkoi h\u00e4n h\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4ollessaan itke\u00e4, jopa niin, ettei voinut vastata h\u00e4nelle sanaakaan.<\/p>\n Monna Giovanna luuli ensin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 itku johtui paremminkin siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4ytyi erota hyv\u00e4st\u00e4 haukastaan, kuin muista seikoista, ja h\u00e4n aikoi melkein jo sanoa, ettei h\u00e4n sit\u00e4 tahdokaan. Mutta kuitenkin malttoi h\u00e4n ja odotti vastausta Federigolta, joka itketty\u00e4ns\u00e4 puhui n\u00e4in: Madonna, siit\u00e4 saakka, kun Jumala s\u00e4\u00e4si, ett\u00e4 kohdistin teihin rakkauteni, olen huomannut, ett\u00e4 onni on ollut minulle monissa asioissa vastainen, ja olen sit\u00e4 surrut. Mutta kaikki ne asiat ovat olleet helppoja kantaa sen rinnalla, jonka se nyt minulle tekee, sill\u00e4 en koskaan voi tyyty\u00e4 kohtalooni, kun ajattelen, ett\u00e4 silloin, kun te nyt olette tullut k\u00f6yh\u00e4\u00e4n majaani, jotavastoin ette suvainnut tulla sinne siihen aikaan, kun se oli viel\u00e4 rikas, ja tahdotte minulta pient\u00e4 lahjaa, min\u00e4 en voi, kohtaloni t\u00e4hden, sit\u00e4 teille antaa. Ja miksi se on mahdotonta, kerron nyt teille lyhyesti: Kun min\u00e4 kuulin, ett\u00e4 te hyvyydess\u00e4nne aioitte aterioida minun kanssani, niin ajattelin, ottaen huomioon teid\u00e4n korkeutenne ja jaloutenne, sopivaksi ja arvolliseksi tarjota teille mahdollisuuksieni mukaan kalliimpaa ruokaa kuin ne, joita tavallisesti annetaan muille henkil\u00f6ille. Ja koska silloin muistui mieleeni haukkani, jota nyt minulta pyyd\u00e4tte, ja sen oivallisuus, niin ajattelin, ett\u00e4 se on kyllin arvokasta ruokaa teille, ja niinp\u00e4 olette saanut sen t\u00e4n\u00e4 aamuna paistettuna lautasella, ja luulin, ett\u00e4 se olisi tullut parhaiten k\u00e4ytetyksi sill\u00e4 tavalla. Mutta kun nyt n\u00e4en, ett\u00e4 olisitte halunnut sit\u00e4 toisella tavalla, niin olen siit\u00e4, etten voi sit\u00e4 teille tarjota, niin suuressa tuskassa, ett\u00e4 en usko saavani rauhaa koskaan. Ja sen sanottuaan antoi Federigo heitt\u00e4\u00e4 linnun h\u00f6yhenet ja jalat ja nokan todisteiksi Monna Giovannan eteen.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n seikan n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n ja kuullessaan ylimysnainen moitti ensin Federigoa siksi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli tappanut sellaisen haukan antaakseen sen ruuaksi naiselle; mutta sitten h\u00e4n ihaili itsekseen suuresti h\u00e4nen sielunsa ylevyytt\u00e4, jota ei k\u00f6yhyys ennen eik\u00e4 nytk\u00e4\u00e4n ollut voinut masentaa.<\/p>\n Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n, kun toivo haukan saamisesta oli pett\u00e4nyt, joten h\u00e4n joutui arveluihin poikansa parantumisesta, l\u00e4hti sangen alakuloisena sielt\u00e4 ja palasi poikansa luo. Ja tuskin oli montakaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kulunut, niin t\u00e4m\u00e4 l\u00e4htikin, joko mielipahasta, kun ei voinut saada sit\u00e4 haukkaa, tai ehk\u00e4 sairaus sai h\u00e4net siihen tilaan. Ja kun Monna Giovanna oli jonkun aikaa viett\u00e4nyt kyynelin ja katkerassa surussa, niin alkoivat veljet, koska h\u00e4n oli j\u00e4\u00e4nyt miehens\u00e4 kuoltua sangen rikkaaksi ja oli viel\u00e4 nuori, kehoitella h\u00e4nt\u00e4 menem\u00e4\u00e4n uusiin naimisiin.<\/p>\n Monna Giovanna, joka ei olisi tahtonut sit\u00e4 tehd\u00e4, mutta n\u00e4ki kuitenkin veljiens\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 alinomaa siihen vaativan, muisti silloin Federigon jalouden ja h\u00e4nen viimeisen ylev\u00e4n tekonsa, ett\u00e4 h\u00e4n oli surmannut sellaisen haukan osoittaakseen h\u00e4nelle kunnioitustaan, ja sanoi viimein veljilleen: Mielell\u00e4ni j\u00e4isin, jos sen suvaitsisitte, leskeksi. Mutta jos sittenkin tahdotte, ett\u00e4 minun on otettava mies, niin totisesti en huoli koskaan ket\u00e4\u00e4n muutakaan, ellen saa Federigo Alberighia.<\/p>\n Silloin veljet pilkkasivat h\u00e4nt\u00e4 ja sanoivat: Hullu, mit\u00e4 sin\u00e4 puhut. Kuinka tahdot sin\u00e4 h\u00e4nt\u00e4, jolla ei ole mit\u00e4\u00e4n maailmassa?<\/p>\n Mutta h\u00e4n vastasi heille: Veljeni, min\u00e4 tied\u00e4n hyvin, ett\u00e4 asianlaita on niin kuin te sanotte. Mutta min\u00e4 otankin mieluummin miehen, joka tarvitsee rikkauksia, kuin rikkaudet, jotka tarvitseisivat miest\u00e4.<\/p>\n Ja kun veljet kuulivat, mit\u00e4 mielt\u00e4 h\u00e4n oli, ja tunsivat Federigon kelvolliseksi mieheksi, vaikka h\u00e4n olikin k\u00f6yh\u00e4, niin he antoivat Monna Giovannan, kuten t\u00e4m\u00e4 itse tahtoi, kaikkine rikkauksineen h\u00e4nelle.<\/p>\n Kun Federigo n\u00e4ki, ett\u00e4 h\u00e4n oli saanut vaimokseen moisen naisen, jota h\u00e4n oli niin suuresti rakastanut ja joka sit\u00e4paitsi oli sangen rikas, niin eli h\u00e4n sitten h\u00e4nen kanssaan, entist\u00e4 paremmin omaisuuttaan hoitaen, ilossa p\u00e4iv\u00e4ins\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n Decamerone Tulkitse:<\/strong> Millaisia ihmiset ovat Giovanni Boccaccion kertomuksessa?<\/p>\n Giovanni Boccaccio on kuuluisa kirjailija monestakin syyst\u00e4. Ensinn\u00e4kin h\u00e4n kirjoitti italian kielell\u00e4. Vaikka latinan kielt\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 puhuttu miss\u00e4\u00e4n p\u00e4in Eurooppaa, latina oli s\u00e4ilytt\u00e4nyt asemansa kirjakielen\u00e4. Boccaccio oli ensimm\u00e4isi\u00e4, joka kirjoitti kirjallisuutta kansankielell\u00e4, eli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa italiaksi. Toiseksi Boccaccio tunnetaan taitavana novellien eli lyhyiden tarinoiden kirjoittajana. Kolmanneksi h\u00e4n kuvasi el\u00e4m\u00e4\u00e4 muita kirjailijoita monipuolisemmin ja el\u00e4m\u00e4nl\u00e4heisemmin riippumatta siit\u00e4, millainen oli ihmisen yhteiskunnallinen asema. On ajateltu, ett\u00e4 Boccaccio edusti uudenlaista kerrontaa keskiajan ja renessanssiksi kutsutun aikakauden v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n Boccaccion tunnetuin teos Decamerone on kokoelma lyhyit\u00e4 tarinoita, joita kaupungista maalle ruttoa paenneet kymmenen ihmist\u00e4 kertovat toisilleen aikansa kuluksi. Boccaccion tarinoiden sankareita ovat usein ne, jotka eiv\u00e4t olleet yhteiskunnan valtaa pit\u00e4vi\u00e4, kuten nokkelat ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4t naiset. Pilkan kohteena puolestaan olivat ahneet ja omaa etuaan ajattelevat miehet, my\u00f6s ylh\u00e4iset herrat ja kirkon miehet.<\/p>\n Boccaccion kertomuksissa uutta oli kuvaus tavallisen kansan el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Kirjallisuudessa huomio oli ollut yl\u00e4luokan (aateli) hyveellisen el\u00e4m\u00e4n kuvauksessa, kun taas kansa kuvattiin yleens\u00e4 tyhm\u00e4n\u00e4, omaa etuaan tavoittelevana roskajoukkona. Boccaccio k\u00e4\u00e4nsi kertomuksissa huomion ihmiseen, jonka ominaisuudet olivat pohjimmiltaan samoja riippumatta siit\u00e4, oliko h\u00e4n syntynyt parempiosaiseksi tai k\u00f6yh\u00e4ksi. Jaloja, kieroja ja ahneita ihmisi\u00e4 oli kaikissa ryhmiss\u00e4.<\/p>\n Riehakkaimpia juhlia vietettiin Etel\u00e4- ja Keski-Euroopassa ennen p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ajan paastoa laskiaisena. T\u00e4ll\u00f6in kansa kokoontui toreille ja kaduille paitsi sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja nauttimaan herkkuja ennen 40 p\u00e4iv\u00e4n mittaista paastoa, my\u00f6s ilottelemaan erilaisten esitysten, kuten pienoisn\u00e4ytelmien, \u00e4\u00e4relle. Karnevaaliin kuului monesti mahdollisuus sanoa sellaisia asioita, joita muulloin ei ollut mahdollista sanoa. Siksi esityksiss\u00e4 oli tilaisuus pilkata ja ivata valtaa pit\u00e4vi\u00e4. Erityisesti sit\u00e4 tehtiin v\u00e4\u00e4r\u00e4n kuninkaan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin yksi ihminen kansan joukosta valittiin johtajaksi. V\u00e4\u00e4r\u00e4n kuninkaan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 moni muutoin kielletty asia oli sallittu.<\/p>\n Naurua ihmisille toivat my\u00f6s narrit, joita ruhtinaat palkkasivat hoveihin. Narri hauskuutti hoviv\u00e4ke\u00e4 eri tavoin: temppuilemalla, v\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 naamaansa ja vartaloaan hassuihin asentoihin, herjaamalla ja pilkkaamalla. Uskaliaimmat narreista k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t pilkkansa my\u00f6s itse ruhtinaaseen.<\/p>\n Boccaccio oli kirjailija, joka teoksillaan koetteli rajoja sen suhteen, mit\u00e4 kirjailijan on soveliasta kuvata ja miten. H\u00e4n asui ja kuoli Firenzess\u00e4, jossa taide kukoisti 1300\u20131500-luvuilla. T\u00e4ll\u00f6in ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 alkoivat kuvata monimuotoisemmin paitsi kirjailijat my\u00f6s muut taiteilijat, kuten kuvataiteilijat Sandro Botticelli, Michelangelo sek\u00e4 Leonardo da Vinci.<\/p>\n Tutki<\/strong>: Suomalaisillakin on ollut karnevaaliperinteet, mutta erilaiset kuin Etel\u00e4-Euroopassa. Tutki, mill\u00e4 tavoin laskiaista on vuosisatojen aikoina Suomessa vietetty? Miten se eroaa etel\u00e4eurooppalaisista karnevaaleista?<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Keskiaikaan yhdistet\u00e4\u00e4n usein harras kristillisyys ja siihen liittyv\u00e4t el\u00e4m\u00e4naskareet, kuten kirkossa k\u00e4ynti, rukoilu ja vakava suhtautuminen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Katolisella kirkolla l\u00e4nness\u00e4 sek\u00e4 ortodoksisella kirkolla id\u00e4ss\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4 asema paitsi ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s osana yhteiskuntaa. Yht\u00e4 lailla el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluivat kuitenkin my\u00f6s nauru ja el\u00e4m\u00e4n erilaiset ilot. Mille asioille naurat? Aineistot:\u00a0 (liian pitk\u00e4 sitaatti?) Viides p\u00e4iv\u00e4, yhdeks\u00e4s kertomus […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3456,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/570"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=570"}],"version-history":[{"count":34,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/570\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3840,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/570\/revisions\/3840"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=570"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=570"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=570"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n\nAineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n
\nKun \u00e4iti t\u00e4m\u00e4n kuuli, niin h\u00e4n hiukan pelj\u00e4styi ja alkoi ajatella, mit\u00e4 h\u00e4nen nyt oli teht\u00e4v\u00e4. H\u00e4n tiesi, ett\u00e4 Federigo oli kauan h\u00e4nt\u00e4 rakastanut, mutta ei ollut saanut h\u00e4nelt\u00e4 koskaan yht\u00e4\u00e4n katsettakaan; ja siksi h\u00e4n sanoi itsekseen: Kuinka voin min\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 tai menn\u00e4 pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nelt\u00e4 t\u00e4t\u00e4 haukkaa, joka on, mik\u00e4li olen kuullut, niin hyv\u00e4 ajamaan, ettei vertaa, ja joka yksin sit\u00e4paitsi pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 hengiss\u00e4? Ja kuinka voin olla niin t\u00f6rke\u00e4, ett\u00e4 tahdon ylimykselt\u00e4, jolle ei ole j\u00e4\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n muuta huvia, riist\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkin?<\/p>\n
\nSiit\u00e4 tuli poika niin iloiseksi, ett\u00e4 h\u00e4n n\u00e4ytti jo samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jonkun verran paranevan.<\/p>\n
\nKun Monna Giovanna n\u00e4ki h\u00e4nen tulevan, meni h\u00e4n naisellisen suloisesti h\u00e4nt\u00e4 vastaan, ja sanoi sitten, kun Federigo oli h\u00e4nt\u00e4 kunnioittavasti tervehtinyt: Toivotan hyv\u00e4\u00e4 vointia, Federigo. Min\u00e4 olen tullut korvaamaan sinulle vahinkoja, joita olet minun t\u00e4hteni k\u00e4rsinyt, koska olet rakastanut minua enemm\u00e4n kuin sinun olisi tarvinnut. Ja korvaus on sellainen, ett\u00e4 aion t\u00e4m\u00e4n toverin kanssa j\u00e4\u00e4d\u00e4 tuttavallisesti kanssasi aterialle t\u00e4n\u00e4 aamuna.<\/p>\n
\nTekij\u00e4: Giovanni Boccaccio
\nSyntyajankohta: 1350\u201353
\nKieli: Italia<\/p>\n<\/div>\n![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/tatu500-suurllasi-vasen-150x150.png\")
<\/p>\nIhmisen monet puolet<\/h3>\n
![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/w9-2-commons-wikimedia-Giovanni_boccaccio_decamerone_per_formiggini_genova_1913_con_xilografie_di_emilio_mantelli_su_dis._di_adolfo_de_karolis_03.jpg\")
![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/w9-3-wikimedia-Mascare_usate_in_Veneta_che_tirano_ovi_odoriferi.jpg\")
Karnevalistiset juhlat<\/h3>\n
![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/w9-4-wikipedia-commons-Carnavalsmaskers_Veneti\u00eb.jpg\")
![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/w9-5-Schalksnarrpieni.jpg\")
Taide koettelee rajoja<\/h3>\n
![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/w9-6-printscorpio-Inge_Mummot_5pieni.jpg\")
![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/tatu-koneella-lapinakuvatausta-150x150.png\")
<\/p>\n