{"id":553,"date":"2017-11-30T14:49:50","date_gmt":"2017-11-30T12:49:50","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=553"},"modified":"2019-03-04T16:06:29","modified_gmt":"2019-03-04T14:06:29","slug":"8-kuningas-birgerin-kirje-karjalan-naisille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/8-kuningas-birgerin-kirje-karjalan-naisille\/","title":{"rendered":"8. Kuningas Birgerin kirje Karjalan naisille"},"content":{"rendered":"

1300-luvun alkuun tultaessa Ruotsi ja Novgorod eliv\u00e4t edelleen ilman rauhansopimusta siit\u00e4, kenelle Karjalan alueet kuuluvat. Taistelu alueesta oli jatkunut pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 Novgorodin ja Ruotsin joukot ottivat yhteen Karjalassa jo 1100-luvulla. Aseiden lis\u00e4ksi alueen ihmisist\u00e4 k\u00e4ytiin taistelua my\u00f6s sanan voimalla, kuten hallitsijoiden tekemill\u00e4 lupauksilla.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Millaisia teht\u00e4vi\u00e4 tasavallan presidentille kuuluu?<\/em><\/p>\n

\n
\n

Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n

Kuningas Birger Maununpojan suojelukirje Karjalan naisille 1.10.1316.<\/h3>\n

Omnibus presentes litteras jnspecturis, Birgerus dei gracia Sueorum gothorumque rex Salutem jn Domino sempiternam Tenore presencium notum esse volumus tam posteris quam modernis, Nos de consilio et consensu Nobilium virorum Dominorum Kanuti Jonsson legiferi ostgotorum, Thorwi K\u00e6tilsson, et Johannis Brunckow dapiferi nostri, nec non et aliorum consiliariorum nostrorum dilectorum firmiter statuisse, quasi pro lege servandum, quod mulieres omnes seu femine nostre dicioni subjecte juxta castrum nostrum Wyborgh vel in terra Karelie habitantes, sint coniugate, vidue, continentes, aut virgines plena debent pace et securitate gaudere, sicut in ipso regno nostro Suecie jn rebus pariter et personis, acerbissima contra transgressores nostra vindicta regia procedente, Quare omnibus et singulis firmiter prohibemus, Ne quis mulieres seu feminas supra dictas, jniurijs aliquibus gravare vel molestare presumat, aut ipsis inferre violenciam aliquam corporalem, sicut regiam nostram evitare voluerit vlcionem, Eam videlicet, que in regno nostro suecie predicto pro lege servatur. Datum Yninge Anno Domini M.o CCC.o sexstodecimo, prima die octobris.<\/em>
\n (Sigill).<\/em><\/p>\n

Kaikille niille, jotka tulevat n\u00e4kem\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kirjeen, me Birger, Jumalan armosta svealaisten ja g\u00f6\u00f6ttalaisten kuningas, toivotamme ikuista pelastusta Herrassa. T\u00e4ll\u00e4 kirjeell\u00e4 teemme tiett\u00e4v\u00e4ksi niin hyvin j\u00e4lkeen tuleville kuin nyt el\u00e4ville, ett\u00e4 me jalosukuisten miesten herrojen Knuut Jooninpojan, it\u00e4g\u00f6\u00f6ttalaisten laamannin, Thor Kettilinpojan ja Johannes Brunkowin, meid\u00e4n drotsimme ja muiden rakkaiden valtaneuvostemme neuvosta ja suostumuksella olemme lujasti s\u00e4\u00e4t\u00e4neet lakina noudatettavaksi, ett\u00e4 kaikkien meid\u00e4n alueellamme kuuluvien vaimojen ja naisten, jotka asuvat meid\u00e4n linnamme Viipurin alaisuudessa eli Karjalan maassa, olkoot aviossa el\u00e4vi\u00e4, leski\u00e4, nunnia tai neitseit\u00e4, tulee saada nauttia rauhaa ja turvallisuutta niin kuin itse valtakunnassamme Ruotsissa, yht\u00e4 hyvin omaisuuden kuin hengen puolesta, niin ett\u00e4 rikkojia kohtaa meid\u00e4n kuninkaallinen rangaistuksemme mit\u00e4 ankarimpana. Sen vuoksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti saatamme kaikille ja itse kullekin tiedoksi, ett\u00e4 \u00e4lk\u00f6\u00f6n kukaan rohjetko edell\u00e4 mainittuja vaimoja ja naisia mill\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4ryyksill\u00e4 rasittaa ja vaivata tai heille tehd\u00e4 ruumiillista v\u00e4kivaltaa, mik\u00e4li tahtoo v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 meid\u00e4n kuninkaallisen rangaistuksemme, nimitt\u00e4in sen, jota meid\u00e4n edell\u00e4 mainitussa valtakunnassamme Ruotsissa lakina noudatetaan. Annettu Yningess\u00e4 Herran vuonna 1316 lokakuun 1 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.
\n(Sinetti)<\/p>\n

Suojelukirje Karjalan naisille
\nTekij\u00e4: Kuningas Birger Maununpoika
\nSyntyajankohta: 1316
\nKieli: latina<\/p>\n<\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse:<\/strong> Miten Karjala ja sen naiset kirjeess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Vanhin Suomea koskeva maallinen asiakirja<\/h3>\n
\"\"
Sinetti. Yksityiskohta Kuningas Birger Maununpojan suojelukirjeest\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

Kuningas Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille on vanhin alkuper\u00e4isen\u00e4 s\u00e4ilynyt Suomea koskeva maallinen asiakirja. Se on p\u00e4iv\u00e4tty 1.10.1316. Kirje liittyy Ruotsin ja sen it\u00e4isen naapurivaltakunnan, Novgorodin, kamppailuun Karjalan herruudesta 1300-luvun alussa. Karjala sijaitsi Ruotsin ja Novgorodin v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

Kirje on latinankielinen, kuten 1300-luvun hallintokirjeet yleens\u00e4 olivat l\u00e4hes kaikkialla kristityss\u00e4 Euroopassa. Latina oli my\u00f6s kirkon yhteinen kieli. T\u00e4m\u00e4kin asiakirja on todenn\u00e4k\u00f6isesti jonkun kuninkaan palveluksessa olleen kirkonmiehen kirjoittama. Se on pergamenttia eli nahkaa. Hieno, vaalea pergamentti oli hyvin kallista. Paperi alkoi yleisty\u00e4 samoihin aikoihin 1300-luvulta l\u00e4htien. Keskiaikaiset asiakirjat muistuttivat toisiaan eri puolilla Eurooppaa muutenkin kuin kielen puolesta. Esikuvina toimivat paavin asiakirjat. Kirjoitustyyli, miss\u00e4 kyn\u00e4\u00e4 ei nosteta usein alustasta, kutsutaan kursiiviksi. Siin\u00e4 kirjaimet eiv\u00e4t ole erillisi\u00e4, vaan niit\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4t lenkit. N\u00e4in kirjurit, kopistit (j\u00e4ljent\u00e4j\u00e4t) ja muut kirjoitustaitoiset pystyiv\u00e4t kirjoittamaan nopeammin.<\/p>\n

Alkuper\u00e4ist\u00e4 pergamenttikirjett\u00e4 s\u00e4ilytettiin 1800-luvun lopulle Viipurin kaupungin arkistossa. Nyky\u00e4\u00e4n se on Kansallisarkistossa Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

Miksi kirje kirjoitettiin?<\/h3>\n

Keskiajalla kuningas pyrki lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tai vakauttamaan valtaansa, koska kuninkaat joutuivat helposti syrj\u00e4ytetyiksi. Kuninkuus ei aina ollut perinn\u00f6llist\u00e4, vaan kuninkaita valittiin my\u00f6s vaaleilla. Siksi he pyrkiv\u00e4t hallitsijoina osoittamaan valtaansa, mutta toisaalta my\u00f6s turvaamaan alamaistensa oloja ja takaamaan suosion. Kun kuningas tarjosi jollekin ryhm\u00e4lle suojelua, odotti h\u00e4n vastapalvelukseksi uskollisuutta ja kannatusta. Kirjeen taustalla oli siis kuninkaan pyrkimys vakiinnuttaa Ruotsin kruunun valta Karjalassa takaamalla naisille turvatumpaa ja parempaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pyyteet\u00f6n ajatus naisen aseman parantamisesta.<\/p>\n

\"\"
Kuningas Birger Maununpoika. Maalaus noin vuodelta 1320.<\/figcaption><\/figure>\n

Kun kuningas Birger takasi Ruotsin lain mukaisen ruumiin ja omaisuuden suojan Karjalan naisille, korosti h\u00e4n valta-asemaansa id\u00e4ss\u00e4 novgorodilaisille. H\u00e4n osoitti, ett\u00e4 suojelua saisi nimenomaan h\u00e4nelt\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n halusi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 naisiin ja heid\u00e4n omaisuuteensa kohdistuneita rikoksia. Niiden kostaminen oli ollut suvun miesten vastuulla. Ulottamalla suojeluksensa erityisesti naisiin, kuningas pyrki est\u00e4m\u00e4\u00e4n sukujen v\u00e4list\u00e4 vihanpitoa ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n selvittelyt kuninkaan virkamiehille. N\u00e4in alamaisten hallitseminen helpottuisi ja kuninkaan valta vahvistuisi.<\/p>\n

\"\"
Novgorodilaiset rakensivat Laatokan P\u00e4hkin\u00e4saareen linnoituksen 1300-luvulla vahvistaakseen asemiaan Karjalassa ruotsalaisia vastaan.<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Miksi raja-alueiden el\u00e4m\u00e4 oli usein levotonta?<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

1300-luvun alkuun tultaessa Ruotsi ja Novgorod eliv\u00e4t edelleen ilman rauhansopimusta siit\u00e4, kenelle Karjalan alueet kuuluvat. Taistelu alueesta oli jatkunut pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 Novgorodin ja Ruotsin joukot ottivat yhteen Karjalassa jo 1100-luvulla. Aseiden lis\u00e4ksi alueen ihmisist\u00e4 k\u00e4ytiin taistelua my\u00f6s sanan voimalla, kuten hallitsijoiden tekemill\u00e4 lupauksilla. Millaisia teht\u00e4vi\u00e4 tasavallan presidentille kuuluu? Aineistot:\u00a0 Kuningas Birger Maununpojan suojelukirje Karjalan naisille […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3789,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/553"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=553"}],"version-history":[{"count":39,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/553\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3839,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/553\/revisions\/3839"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3789"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=553"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=553"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=553"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}