{"id":545,"date":"2017-11-30T14:42:01","date_gmt":"2017-11-30T12:42:01","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=545"},"modified":"2019-03-04T15:17:43","modified_gmt":"2019-03-04T13:17:43","slug":"7-idan-ja-lannen-valissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/7-idan-ja-lannen-valissa\/","title":{"rendered":"7. Id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4liss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Piispa Henrikin surma talonpoika Lallin toimesta on yksi Suomen historian tunnetuimmista tarinoista. Se kertoo kristinuskon tulosta nykyisen Suomen alueelle, ja siihen liittyv\u00e4st\u00e4 v\u00e4kivaltaisesta surmaty\u00f6st\u00e4. Kristinusko ei kuitenkaan saapunut Suomeen yhdess\u00e4 hetkess\u00e4, vaan hitaana prosessina, jota vauhditti Suomen tiiviimpi liitt\u00e4minen Ruotsin yhteyteen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Miten kristinusko n\u00e4kyy suomalaisessa yhteiskunnassa?<\/em><\/p>\n

\n
\n

Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n

Piispa Henrikin kohtalosta Suomessa on kaksi kuvausta. Ensimm\u00e4inen niist\u00e4 on Pyh\u00e4n Henrikin legenda, jossa kerrotaan Henrikin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ihmeteoista. Se on koottu 1200-luvun lopulla, jolloin Henrikist\u00e4 tehtiin katolisen kirkon pyhimys. Pyh\u00e4n Henrikin surmavirsi on niin ik\u00e4\u00e4n keskiaikainen, mutta my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 perua kuin legenda. Sen ensimm\u00e4inen kirjallinen versio on 1600-luvulta eli siihen saakka surmavirsi siirtyi eteenp\u00e4in suullisena perim\u00e4n\u00e4 sukupolvelta toiselle.<\/p>\n

Pyh\u00e4n Henrikin legendan kuvaus Henrikin ja Lallin kohtaamisesta<\/h3>\n

Kun h\u00e4n ahkeroi viisaasti ja uskollisesti rakentaakseen ja vahvistaakseen Suomen seurakuntaa, sattui, ett\u00e4 h\u00e4n halusi ojentaa kirkollisella kurilla er\u00e4st\u00e4 murhamiest\u00e4, jottei anteeksiannon liiallinen helppous olisi t\u00e4lle yllykkeen\u00e4 rikkomukseen. Tuo murhamies halveksi t\u00e4t\u00e4 pelastuksen l\u00e4\u00e4kett\u00e4 ja k\u00e4\u00e4nsi sen tuomionsa lis\u00e4ykseksi vihaten sit\u00e4, joka nuhteli h\u00e4nt\u00e4 terveellisesti. Niin h\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4si vanhurskauden palvelijan ja h\u00e4nen oman pelastuksensa puolesta kiivailevan piispan kimppuun ja tappoi t\u00e4m\u00e4n julmasti. Sitten Herran pappi kaatui vanhurskauden puolesta Jumalan kasvojen eteen tarjottuna otollisena uhrina ja k\u00e4vi sis\u00e4lle taivaallisen Jerusalemin temppeliin kantaen kunniakkaan voiton palmua.<\/p>\n

Pyh\u00e4n Henrikin Legenda
\nTekij\u00e4: tuntematon
\nSyntyajankohta: 1200-luvun loppu
\nKieli: latina<\/p>\n

Pyh\u00e4n Henrikin surmavirren kuvaus Henrikin ja Lallin kohtaamisesta<\/h3>\n

Sanoi Eirikki kuningas
\nHeinrikille veljellens\u00e4:
\n”Jo t\u00e4ss\u00e4 tulevi n\u00e4lk\u00e4
\neik\u00e4 sy\u00f6\u00e4 eik\u00e4 juoa
\neik\u00e4 purtua piet\u00e4.”<\/p>\n

”On Lalli lahen takana,
\nhyv\u00e4 neuvo niemen p\u00e4\u00e4ss\u00e4,
\nsiin\u00e4 sy\u00f6mm\u00e4, siin\u00e4 juomma,
\nsiin\u00e4 purtua pi\u00e4mm\u00e4.”<\/p>\n

Sitte sinne saatuansa
\nKerttu, kelvoton em\u00e4nt\u00e4,
\nsuitsi suuta kunnotonta,
\nkeitti kielt\u00e4 kelvotonta.<\/p>\n

Sitte H\u00e4meen Heinrikki
\notti heini\u00e4 hevosen,
\nheitti penningit sijalle,
\notti leiv\u00e4n uunin p\u00e4\u00e4lt\u00e4,
\nheitti penningit sijalle,
\notti olutta kellarista,
\nvieritti rahat sijalle.
\nSiin\u00e4 s\u00f6iv\u00e4t, siin\u00e4 joivat,
\nsiin\u00e4 purtua pitiv\u00e4t;
\nsitte l\u00e4htiv\u00e4t ajohon.<\/p>\n

Tuli Lalli kotiansa. \u2013
\nTuo Lallin paha em\u00e4nt\u00e4
\nsuitsi suuta kunnotonta,
\nkeitti kielt\u00e4 kelvotonta:
\n”Jo t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4vi ihmisi\u00e4,
\nt\u00e4ss’ on sy\u00f6ty, t\u00e4ss’ on juotu,
\nt\u00e4ss\u00e4 purtua pietty,
\nviety heini\u00e4 hevosen,
\nheitty hietoia sijahan,
\nsy\u00f6ty leiv\u00e4t uunin p\u00e4\u00e4lt\u00e4,
\nheitty hietoja sijahan,
\njuotu oluet kellarista,
\nsaatu santoa sijahan.”<\/p>\n

Lausui paimen patsahalta:
\n”Jo vainen valehtelitki,
\nel\u00e4 vainen uskokahan!”<\/p>\n

Lalli se pahatapainen
\nsek\u00e4 mies pahasukuinen,
\notti Lalli laukkarinsa,
\npiru pitk\u00e4n keih\u00e4’\u00e4ns\u00e4,
\najoi herroja taka’an.<\/p>\n

Sanoi orja uskollinen,
\nlausui parka palvelija:
\n”Jo kuuluu kumu takana,
\najanko t\u00e4t\u00e4 hevoista?”<\/p>\n

Sanoi H\u00e4meen Heinrikki:
\n”Jos kuuluu kumu takana,
\nel\u00e4 aja t\u00e4t\u00e4 hevoista,
\nkarkottele konkaria.”<\/p>\n

”Ent\u00e4 jos tavoitetahan
\ntaikkapa tapetahanki?”<\/p>\n

”K\u00e4y sin\u00e4 kiven ta’aksi,
\nkuultele kiven takana,
\njos mua tavoitetahan
\ntaikka my\u00f6s tapetahanki.
\nPoimi mun luuni lumesta,
\nne pane h\u00e4r\u00e4n rekehen
\nh\u00e4r\u00e4n Suomehen vete\u00e4.
\nKussa h\u00e4rk\u00e4 uupunevi,
\nsiihen kirkko teht\u00e4k\u00f6h\u00f6n,
\nkappeli rakettakohon,
\npapin saarnoja sanella,
\nkansan kaiken kuultavaksi.”<\/p>\n

Palasi paha kotia,
\nlausui paimen patsahalta:
\n”Kusta Lalli lakin saanut,
\nmies paha hyv\u00e4n hytyr\u00e4n,
\npispan hiipan hirtehinen?”<\/p>\n

Niinp\u00e4 mies murehissansa
\nlakin p\u00e4\u00e4st\u00e4ns\u00e4 tavoitti:
\nhivukset himahtelivat.
\nVeti sormuksen sormesta:
\nlihat ne liukahtelivat.<\/p>\n

Niin t\u00e4m\u00e4n pahantapaisen
\npispan raukan raatelijan
\ntuli kosto korkialta,
\nmakso mailman valtialta.<\/p>\n

Pyh\u00e4n Henrikin Surmavirsi
\nTekij\u00e4: tuntematon
\nSyntyajankohta: ensimm\u00e4inen muistiin kirjoitettu toisinto 1600-luvulta
\nKieli: suomi<\/p>\n<\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse:<\/strong> Mit\u00e4 yhteist\u00e4 kuvauksilla on? Miten ne eroavat toisistaan?<\/p>\n

Piispa Henrikin ja talonpoika Lallin kohtaaminen<\/h3>\n
\"\"
Piispa Henrikin kuolema. Suomalaisen taiteilija Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1887.<\/figcaption><\/figure>\n

Legendan mukaan piispa Henrik j\u00e4i Ruotsin kuninkaan johtaman retken j\u00e4lkeen Suomeen jatkamaan ja johtamaan kristinuskon juurruttamista alueelle. H\u00e4nen kohtalonsa oli kuolla uskonsa puolesta marttyyrina, sill\u00e4 k\u00f6yli\u00f6l\u00e4inen talonpoika Lalli tappoi h\u00e4net.<\/p>\n

Vai oliko murhamies sittenk\u00e4\u00e4n Lalli? Ja tapahtuiko koko kohtaamista edes koskaan? Piispa Henrikin ja talonpoika Lallin tapaamisesta on vain kaksi historiallista l\u00e4hdett\u00e4, ja molemmat niist\u00e4 on merkitty muistiin kauan itse tapahtuman j\u00e4lkeen. Lis\u00e4ksi l\u00e4hteet poikkeavat toisistaan paljon. My\u00f6s niiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus on muu kuin totuuden kertominen, mik\u00e4 ei tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 niiden pohjana voisi olla tosi tarina.<\/p>\n

Totta tai ei, n\u00e4iden kahden miehen kohtaamisesta tulee my\u00f6hemmin merkitt\u00e4v\u00e4. Kristinuskosta tuli Suomen valtauskonto, ja Henrik sai aseman Suomen ensimm\u00e4isen\u00e4 piispana ja uskon tuojana. Sit\u00e4 korosti h\u00e4nen korottamisensa pyhimykseksi. Lallista puolestaan alettiin puhua uudessa valossa 1800-luvulla, kun syntyi ajatus kansasta nimelt\u00e4 suomalaiset. Historiallisesti ensimm\u00e4inen suomalainen, josta tiedet\u00e4\u00e4n nimi ja jotain h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, on Lalli. Siksi surmavirren Kertun harhaan johtama Lalli sopi paremmin suomalaisten alkuis\u00e4ksi kuin legendassa kuvattu julma murhamies. Kun vuonna 2004 \u00e4\u00e4nestettiin ketk\u00e4 ovat suurimpia suomalaisia, talonpoika Lalli ylsi per\u00e4ti sijalle 14.<\/p>\n

Id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4liss\u00e4<\/h3>\n
\"\"
Kuvitusta Missale Aboense -messukirjaan (1488). Kuvan keskell\u00e4 pyh\u00e4 Henrik.<\/figcaption><\/figure>\n

Sek\u00e4 Ruotsilla ett\u00e4 nykyisen Ven\u00e4j\u00e4n alueella sijaitsevalla Novgorodilla oli haluja laajentaa valtaansa nykyisen Suomen alueella 1100-luvulla. Hallitsijoiden lis\u00e4ksi alue kiinnosti my\u00f6s kahta eri uskontokuntaa: katolisen kirkon kanssa samoista sieluista olivat kiinnostuneet my\u00f6s ortodoksit. Merkkej\u00e4 kristinuskosta nykyisen Suomen alueelta on jo kuitenkin vuosisatoja ennen 1100-lukua.<\/p>\n

\"\"
Yksityiskohta Piispa Henrikin muistoarkusta.<\/figcaption><\/figure>\n

Ruotsin ja Novgorodin kiinnostus samasta alueesta johti sotilaallisiin yhteydenottoihin. Ensimm\u00e4inen rauha ja sopimus aluejaosta Ruotsin ja Novgorodin v\u00e4lill\u00e4 saatiin kuitenkin vasta vuonna 1323, jolloin solmittiin P\u00e4hkin\u00e4saaren rauha.<\/p>\n

Rauhassa Suomen alue jaettiin kahtia Novgorodin ja Ruotsin kesken. Koska kyse oli kahdesta erilaisista kulttuurista, se n\u00e4kyi Suomen alueella niin, ett\u00e4 alueet alkoivat kehitty\u00e4 eri suuntiin. My\u00f6hemmin alettiin puhua it\u00e4isest\u00e4 ja l\u00e4ntisest\u00e4 kulttuurista, joiden v\u00e4lisen rajan katsotaan edelleen kulkevan pitk\u00e4lti P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhassa vedetty\u00e4 linjaa pitkin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Lallin ja piispa Henrikin kohtaamisesta on tehty paljon erilaisia maalauksia. Etsi n\u00e4it\u00e4 maalauksia ja tutki, millainen tunnelma niiss\u00e4 on? Ovatko ne saaneet inspiraationsa pyh\u00e4n Henrikin legendasta vai surmavirrest\u00e4?<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Piispa Henrikin surma talonpoika Lallin toimesta on yksi Suomen historian tunnetuimmista tarinoista. Se kertoo kristinuskon tulosta nykyisen Suomen alueelle, ja siihen liittyv\u00e4st\u00e4 v\u00e4kivaltaisesta surmaty\u00f6st\u00e4. Kristinusko ei kuitenkaan saapunut Suomeen yhdess\u00e4 hetkess\u00e4, vaan hitaana prosessina, jota vauhditti Suomen tiiviimpi liitt\u00e4minen Ruotsin yhteyteen. Miten kristinusko n\u00e4kyy suomalaisessa yhteiskunnassa? Aineistot:\u00a0 Piispa Henrikin kohtalosta Suomessa on kaksi kuvausta. Ensimm\u00e4inen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3452,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/545"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=545"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/545\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3788,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/545\/revisions\/3788"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3452"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=545"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=545"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=545"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}