![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/huutis-vasen-lapinakuvatausta-150x150.png\")
<\/p>\nUskomuksella tarkoitetaan luuloon pohjaavia k\u00e4sityksi\u00e4, usein yliluonnollisiksi koetuista asioista. Suomessa on s\u00e4ilynyt kansanrunouden v\u00e4lityksell\u00e4 runsaasti vanhoja, kristinuskoa edelt\u00e4vi\u00e4 uskomuksia, jotka kertovat el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Suomessa ennen kristinuskoa.<\/p>\n
<\/p>\n
Millaisia uskomuksia ihmisill\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n?<\/em><\/p>\n Ohessa on kolme otetta suomalaisesta kansanperinteest\u00e4, jotka on ker\u00e4tty kirjallisiksi 1900-luvun alussa.<\/p>\n 1. Riihitontun suasittaminen<\/p>\n Joka riihes on aina riihitonttu, ja jos sen vihottaa, ni se ruppee kantamaan jyvvii pois riihest, ja polttaa vaik pian koko riihenkin. Mutko st\u00e4\u00e4 hyvvii ja puhuttellee, ni sit se pitt\u00e4\u00e4 riihest hualt, ettei siin tapahru mitt\u00e4\u00e4n pahasti. St\u00e4\u00e4 puhutellaan sillail et ainko menn\u00e4\u00e4n riiheen aamusti ni sanotaan Riihitontun suasittaminen 2.<\/p>\n Ruis ukko se taasen asui rukiissa, ja sit\u00e4 rukoiltiin kylv\u00e4ess\u00e4: Tekij\u00e4: Konsta Rousku (kertoja) 3. Onkimiehen sanat<\/p>\n Ahti aaltojen kuningas, Onkimiehen sanat Tulkitse:<\/strong> Millaisia henkiolentoja oheisissa 1900-luvulla ker\u00e4tyiss\u00e4 kansanrunoissa esiintyy?<\/p>\n Kansanperinteen tutkiminen on Suomessa alkanut kansanrunoudesta, koska suomalaisen kansanrunouden pohja ulottuu kristinuskoa edelt\u00e4v\u00e4lle ajalle. 1800-luvulla tehtiin useita kansanrunojen ker\u00e4ysmatkoja. N\u00e4ill\u00e4 ker\u00e4tyt kansanrunot on koottu kansanrunousarkistoon, jossa on s\u00e4ilytetty my\u00f6s aineistona olevat runot.<\/p>\n Kansanperinteell\u00e4 tarkoitetaan kansanomaisia uskomuksia, tietoja ja tapoja. Niit\u00e4 on v\u00e4litetty suullisesti sukupolvelta toiselle kertomalla esimerkiksi satuja, uskomuksia, kertomuksia, sananlaskuja, loitsuja sek\u00e4 laulamalla kansanlauluja. Kun tietoa on v\u00e4litetty suullisesti, se on voinut muuttua, sill\u00e4 kertoja on saattanut muistaa tarinan v\u00e4h\u00e4n eri tavoin, kuin se on h\u00e4nelle kerrottu.<\/p>\n Suomalaisella muinaisuskolla tarkoitetaan niit\u00e4 uskonnollisia tapoja ja uskomuksia, joita Suomen alueella on ollut ennen kristinuskon tuloa. Suomalainen muinaisusko on ollut monijumalainen, eli polyteistinen. Siihen on liittynyt vainajien palvonta sek\u00e4 tiet\u00e4j\u00e4t. Eri puolilla nykyisen Suomen aluetta tavat ja uskonto ovat olleet erilaisia ja ne ovat my\u00f6s vaihdelleet eri aikoina. Esimerkiksi Karjalassa palvottiin pyyntikulttuuriin kuuluvia jumaluuksia, jotka eliv\u00e4t luonnossa ja mets\u00e4ss\u00e4. L\u00e4nsi-Suomessa puolestaan uskottiin haltijoihin ja tonttuihin, jotka olivat pihapiiriin kuuluneita olentoja.<\/p>\n Tiedot suomalaisesta muinaisuskosta on ker\u00e4tty vasta kristinuskon levitty\u00e4 p\u00e4\u00e4asialliseksi uskonnoksi Suomen alueella. Monet vanhaan uskontoon kuuluvat tarinat ja kristinusko ovatkin sekoittuneet kesken\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Karjalasta on ker\u00e4tty tarinoita, joissa esiintyv\u00e4t rinnakkain Jeesus ja V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen. My\u00f6s Kalevalan viimeinen runo Marjatasta, joka tulee raskaaksi puolukasta ja synnytt\u00e4\u00e4 V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen syrj\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n pojan, on n\u00e4hty viittaavaan Neitsyt Mariaan ja Jeesukseen. Tiedot muinaisesta uskonnosta ovat s\u00e4ilyneet l\u00e4hinn\u00e4 suullisessa kansanperinteess\u00e4, jota ker\u00e4ttiin kirjallisesti yl\u00f6s 1800-luvulta l\u00e4htien. Ker\u00e4tyiss\u00e4 runoissa mainitaan jumalia, kuten Ukko ylijumala sek\u00e4 erilaisia mets\u00e4n- ja vedenhaltijoita.<\/p>\n Suomalainen muinaisusko oli luonnonuskontoa. Se perustui luonnon ja sen kiertokulun kunnioitukselle. Luonnon henki\u00e4 ja haltijoita palvottiin pyhill\u00e4 paikoilla. T\u00e4llaisia paikkoja olivat esimerkiksi pyh\u00e4t puut ja pyh\u00e4t lehdot. Pyh\u00e4t puut olivat talojen l\u00e4hell\u00e4 kasvavia erikoisia, suurikokoisia ja vanhoja puita. Uskottiin, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 puita ei saanut kaataa. Jos puun kaatoi tai siit\u00e4 taittoi oksia, seurasi pahantekij\u00e4\u00e4 onnettomuus. Pyhiss\u00e4 lehdoissa saattoi olla uhriaitauksia, joihin heitettiin uhrilahjoja, mutta joihin meneminen oli ihmisilt\u00e4 kielletty\u00e4.<\/p>\n Kaikilla jumalilla oli yhteys luontoon. Ahti hallitsi vesi\u00e4 ja kalansaaliita. Mets\u00e4njumalana toimi h\u00e4m\u00e4l\u00e4isill\u00e4 Tapio ja karjalaisilla puolestaan Hiisi. Mets\u00e4njumala p\u00e4\u00e4tti mets\u00e4stysonnesta. Jos mets\u00e4njumalan suututti, saattoi h\u00e4n eksytt\u00e4\u00e4 suututtajansa mets\u00e4\u00e4n. S\u00e4\u00e4n, sadon ja ukkosenjumala oli Ukko Ylijumala. Muutkin jumalat liittyiv\u00e4t selke\u00e4sti ihmisen ja luonnon v\u00e4liseen suhteeseen ja sen yll\u00e4pit\u00e4miseen. Ihmisten saadessa elantonsa maanviljelyst\u00e4, mets\u00e4styksest\u00e4 ja kalastuksesta oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmiset olivat riippuvaisia luonnosta. Koska ajateltiin, ett\u00e4 luonnossa kaikella on henki, oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iden henkien kanssa haluttiin olla yhteydess\u00e4 ja tulla toimeen.<\/p>\n Valtio kielsi muinaisuskon harjoittamisen 1600-luvulla. Kuitenkin monet vanhat tavat ovat s\u00e4ilyneet sulautumalla kristinuskon tapoihin. Nykyisist\u00e4 juhlapyhist\u00e4 ainakin laskiainen, helasunnuntai, juhannus, pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4 (kekri) ja joulu ovat olleet juhlapyhi\u00e4, jotka kuuluivat my\u00f6s suomalaiseen alkuper\u00e4isuskontoon ennen kuin niille annettiin kristillinen merkitys.<\/p>\n Tutki<\/strong>: Haastatelkaa sukulaisianne ja tuttavianne ja kysyk\u00e4\u00e4, millaisia mielikuvia tai uskomuksia heill\u00e4 on seuraaviin asioihin: perjantai 13. p\u00e4iv\u00e4, puun koputtaminen (\u201dkoputtaa puuta\u201d), tikapuiden alta k\u00e4veleminen, musta kissa, juhannus.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Uskomuksella tarkoitetaan luuloon pohjaavia k\u00e4sityksi\u00e4, usein yliluonnollisiksi koetuista asioista. Suomessa on s\u00e4ilynyt kansanrunouden v\u00e4lityksell\u00e4 runsaasti vanhoja, kristinuskoa edelt\u00e4vi\u00e4 uskomuksia, jotka kertovat el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Suomessa ennen kristinuskoa. Millaisia uskomuksia ihmisill\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n? Aineistot:\u00a0 Ohessa on kolme otetta suomalaisesta kansanperinteest\u00e4, jotka on ker\u00e4tty kirjallisiksi 1900-luvun alussa. 1. Riihitontun suasittaminen Joka riihes on aina riihitonttu, ja jos sen vihottaa, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3450,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/530"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=530"}],"version-history":[{"count":46,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/530\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3784,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/530\/revisions\/3784"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3450"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=530"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=530"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=530"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n\nAineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n
\nhyv\u00e4 huament
\nja ehtoosti taas, ko pannaan riihi l\u00e4mmit, ni k\u00e4sket\u00e4\u00e4n sen
\npitt\u00e4\u00e4 valust vaarii,
\nja sanotaan hyv\u00e4sti, ja jos ollaan riihes y\u00e4t, ni pyyret\u00e4\u00e4n h\u00e4lt y\u00e4siiaa, eik\u00e4 saa sit men pes\u00e4n kohral maat, senpaikan saa tonttu pitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
\nTekij\u00e4: F.V. Niemi (kirjoittaja)
\nSyntyajankohta: 1903
\nkieli: suomi<\/p>\n
\nRuis ukko, Pellon ukko,
\nanna maalleni mehev\u00e4 vetesi,
\nkaunis kasvu viljalleni,
\nrunsas sato rukihilleni!<\/p>\n
\nSyntyajankohta: 1936
\nkieli: suomi<\/p>\n
\nTuo nyt kala koukkuhuni,
\nAhven iso onkeheni,
\nHauki suuri saavihini,
\nMiehen vaivaisen vatihin!<\/p>\n
\nTekij\u00e4: Em\u00e4nt\u00e4 Vilenius (kertoja)
\nSyntyajankohta: 1937
\nkieli: Suomi<\/p>\n<\/div>\n![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/w6-2-finna-M40_KUVKVV2206_114.jpg\")
Kuva: A.E.Korhonen 1935-1939<\/figcaption><\/figure>\n![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/tatu500-suurllasi-vasen-150x150.png\")
<\/p>\nSuullinen perim\u00e4tieto ja kirjoitetut tekstit<\/h3>\n
![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/w6-3-wikimedia-Alpo_Sailo_Larin_Paraske_1949.jpg\")
Mist\u00e4 tiedot suomalaisesta muinaisuskosta ovat per\u00e4isin?<\/h3>\n
![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/w6-4-Inha_wikimedia-jamasen-veljekset-uhtua-runonlaulajat.jpg\")
Luonto ja ihminen<\/h3>\n
![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/w6-5-M012_HK19940104_3180.jpg\")
![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/w6-6-Robert_Stigell_Ilmarinen_1888.jpg\")
Henkimaailmaan oltiin yhteyksiss\u00e4 my\u00f6s shamaanien toimesta. Shamaanit hoitivat ennustajan, l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ja papin teht\u00e4vi\u00e4. Uskottiin, ett\u00e4 he kykeniv\u00e4t transsissa k\u00e4ym\u00e4\u00e4n jumalien ja henkien luona. Heilt\u00e4 haettiin my\u00f6s apua sairaiden parantamiseen. Tautien syyksi ajateltiin vihamielinen noita tai paha henkiolento. N\u00e4it\u00e4 vastaan tehosivat loitsut. Suomen alueella loitsut olivat usein kalevalamittaisia lauluja.<\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/tatu-koneella-lapinakuvatausta-150x150.png\")
<\/p>\n