{"id":513,"date":"2017-11-30T12:35:41","date_gmt":"2017-11-30T10:35:41","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=513"},"modified":"2019-03-04T16:02:54","modified_gmt":"2019-03-04T14:02:54","slug":"5-oliko-marco-polo-huijari","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/5-oliko-marco-polo-huijari\/","title":{"rendered":"5. Oliko Marco Polo huijari?"},"content":{"rendered":"

Marco Polo (1254\u20131324) oli venetsialainen kauppias ja tutkimusmatkailija. H\u00e4net tunnetaan matkakertomuksessa Marco Polon matkat kuvatusta tutkimusmatkasta Kiinaan. Kirjassa Marco Polo kertoo is\u00e4ns\u00e4 Niccol\u00f2n ja set\u00e4ns\u00e4 Maffeon kanssa tehdyst\u00e4 matkasta silkkitiet\u00e4 pitkin. Matka kohteena oli Kiina, jota hallitsi keisarina mongoli Kublai-kaani. Matka alkoi vuonna 1271.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Miksi ihmiset matkustavat ulkomaille?<\/em><\/p>\n

\n
\n

Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n

L\u00e4hdekatkelmat Marco Polon kirjasta<\/p>\n

Toinen kirja, kolmaskolmatta luku:<\/p>\n

\u201dSuurin osa Catain provinssin asukkaista juo er\u00e4\u00e4nlaista viini\u00e4, jota valmistetaan riisist\u00e4 ynn\u00e4 erilaisista hyvist\u00e4 mausteista ja ryydeist\u00e4. [- – ] Koko Catain maassa kaivetaan vuorista mustaa kive\u00e4, joka esiintyy vuorissa suonina. Jos sen sytytt\u00e4\u00e4, se palaa kuin hiili, ja siin\u00e4 pysyy tuli paljon paremmin kuin puussa, niin ett\u00e4 se voidaan pit\u00e4\u00e4 palamassa kaiken y\u00f6t\u00e4 eik\u00e4 se sammu viel\u00e4 aamullakaan. N\u00e4iss\u00e4 kiviss\u00e4 ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista liekki\u00e4, paitsi ett\u00e4 ne sytytett\u00e4ess\u00e4 hiukan leimahtavat, mutta palamisen aikana niist\u00e4 virtaa paljon l\u00e4mp\u00f6\u00e4. \u201d (s. 166)<\/p>\n

Toinen kirja, viideskolmatta luku:<\/p>\n

\u201d[- – ] Jokaisen heimon astrologit eli kalenterin tekij\u00e4t tarkistavat joka vuosi erilaiset taulukkonsa voidakseen t\u00e4ten m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 taivaankappaleiden kulun ja niiden aseman jokaisessa kuunvaiheessa. Planeettojen radoista ja niiden kulusta eri t\u00e4htikuvioiden kautta he ottavat selville, millaiseksi s\u00e4\u00e4 on muodostuva, ja ennustavat vuoden jokaisen kuukauden erikoiset tapahtumat: ett\u00e4 esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4 kuussa tulee rajuilmaan ja myrsky\u00e4, tuossa kuussa maanj\u00e4ristys, jossakin toisessa ukkosta ja rankkasadetta, edelleen kulkutauteja, kuolemantapauksia, sotaa eripuraisuutta, salaliittoja.\u201d (s. 169-171)<\/p>\n

Toinen kirja, kahdeksasnelj\u00e4tt\u00e4 luku:<\/p>\n

\u201dHe valmistavat rahansa seuraavalla tavalla. He muodostavat kullasta pieni\u00e4 tankoja, ja ne ovat k\u00e4yp\u00e4\u00e4 rahaa painonsa mukaan ilman mit\u00e4\u00e4n leimoja. N\u00e4m\u00e4 ovat suurempaa rahaa. Pienempi on seuraavanlaista. T\u00e4ss\u00e4 maassa on suolal\u00e4hteit\u00e4, joista he saavat suolaa keitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vett\u00e4 pieniss\u00e4 pannuissa. Kun se on kiehunut tunnin verran, siit\u00e4 syntyy er\u00e4\u00e4nlaista taikinaa, josta muovaillaan kakkuja, ja n\u00e4iden kunkin arvo on kaksi denaaria. Ne ovat alapuoleltaan tasaisia ja yl\u00e4osastaan kuperia, noin puolen naulan painoisia, ja ne pannaan kuumille tiilille tulen \u00e4\u00e4reen kuivumaan ja kovettumaan. N\u00e4ihin rahoihin painetaan keisarin sinetti, eiv\u00e4tk\u00e4 niit\u00e4 saa valmistaa muut kuin h\u00e4nen omat virkamiehens\u00e4. Kahdeksankymment\u00e4 kappaletta vastaa yht\u00e4 kulta-saggiota. Mutta kun kauppiaat viev\u00e4t niit\u00e4 vuoristojen tai muiden syrj\u00e4isten paikkojen asukkaille, he saavat kuudestakymmenest\u00e4, viidest\u00e4kymmenest\u00e4, jos nelj\u00e4st\u00e4kymmenest\u00e4kin sellaisesta suolarahasta yhden saggion, aina sen mukaan kuin et\u00e4\u00e4ll\u00e4 kaupungista ihmiset asustavat. T\u00e4llaisissa olosuhteissa asustavilla ihmisill\u00e4h\u00e4n ei ole aina tilaisuutta saada kaupaksi kultaansa, myski\u00e4ns\u00e4 ja muita tavaroitaan. Ja mainittu hinta vastaa t\u00e4ysin sellaisten ihmisten toivomuksia, jotka ker\u00e4\u00e4v\u00e4t kultahiekkaa joista ja j\u00e4rvist\u00e4, kuten jo on kerrottu. Kauppiaat matkustavat Tebetin vuoristojen ja muiden seutujen kautta, joista olemme puhuneet, ja siell\u00e4kin suolaraha on t\u00e4ysin k\u00e4yp\u00e4\u00e4. Heid\u00e4n voittonsa on melkoinen, koska n\u00e4m\u00e4 maalaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suolaa ruokaansa ja pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, kun taas kaupunkilaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t samaan tarkoitukseen vain kakkujen murusia ja panevat ehj\u00e4t kakut rahana liikkeelle.\u201d (s. 190)<\/p>\n

Marco Polon matkat
\nTekij\u00e4: Marco Polo (?)
\nSyntyajankohta: 1200-luvun loppu
\nKieli: ranska<\/p>\n<\/div>\n

\"\"
Latinankielinen k\u00e4sikirjoitus teoksesta \u201cMarco Polon matkat\u201d, 1300-luvun alusta. K\u00e4sikirjoitus sijaitsee British Libraryssa.<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse:<\/strong> Voitko Marcon Polon matkakertomusten pohjalta p\u00e4\u00e4tell\u00e4, onko Marco Polo k\u00e4ynyt Kiinassa?<\/p>\n

<\/h3>\n

<\/h3>\n

 <\/p>\n

Silkkitie<\/h3>\n
\"\"<\/a>
Kartta Marco Polon oletetusta matkareitist\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

Marco Polo kuvaa kirjassaan silkkitiet\u00e4 pitkin Kiinaan tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 matkaa. Silkkitiell\u00e4 tarkoitetaan useita kauppareittej\u00e4, joka kulkivat Aasian halki Kiinasta Syyrian Antiokiaan ja muihin L\u00e4hi-id\u00e4n ja Euroopan kohteisiin. Silkkitie ei ollut yhten\u00e4inen tie, vaan koostui lukuisista erillisist\u00e4 kauppareiteist\u00e4. Reitti\u00e4 kuljettiin yleens\u00e4 kameli- tai hevoskaravaanein. Yleens\u00e4 kukaan kauppias ei kulkenut silkkitiet\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n, vaan toimitti tavaroita kahden kauppapaikan v\u00e4lill\u00e4. Kiinalaiset ja eurooppalaiset kauppiaat eiv\u00e4t olleet suoraan tekemisiss\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi silkki kulkeutui Silkkitiet\u00e4 pitkin Kiinasta Eurooppaan siten, ett\u00e4 kiinalaiset kauppiaat myiv\u00e4t sen intialaisille, jotka taas myiv\u00e4t sen eteenp\u00e4in muun muassa arabikauppiaille.<\/p>\n

\"\"
Grevembrock: Marco Polo pukeutuneena tataarivaatetukseen, kuva 1700-luvulta.<\/figcaption><\/figure>\n

Silkkitie syntyi yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 Aleksanteri Suuren valloitusten 300 eaa. my\u00f6t\u00e4, ja toisaalta Kiinan pyrkimyksist\u00e4 saada poliittista ja sotilaallista valtaa Keski-Aasiassa 200-luvulla eaa. N\u00e4iden my\u00f6t\u00e4 syntyi kauppasuhteita id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lill\u00e4. Silkkitien kukoistuskausi oli 600-700-luvuilla jaa. Silkkitien merkitys korostui uudelleen 1200-luvulla mongolien valloitettua laajalti Aasiaa. Juuri 1200-luvun j\u00e4lkipuoliskolla Marco Polo matkusti l\u00e4pi silkkitien, ilmeisesti ensimm\u00e4isten eurooppalaisten joukossa. 1200-luvun lopussa my\u00f6s useat kristityt l\u00e4hetyssaarnaajat matkustivat Euroopasta Kiinaan silkkitiet\u00e4 pitkin. Silkkitien merkitys v\u00e4heni, kun 1400-luvulla l\u00f6ydettiin merireitti Euroopan ja Kiinan v\u00e4lille.<\/p>\n

\"\"
Kiinalainen kaiverrus Kublai Kaanista.<\/figcaption><\/figure>\n

1200-luvulla Kaukoid\u00e4st\u00e4 kulkeutui Eurooppaan monia keksint\u00f6j\u00e4, kuten ruuti, kompassi sek\u00e4 painotekniikka. Kiinalaiset laivat antoivat my\u00f6s esimerkki\u00e4 eurooppalaisille suurten laivojen rakentamisesta.<\/p>\n

Marco Polon kuvaus, sen kirjoittaminen ja s\u00e4ilyneet versiot<\/h3>\n

Marco Polon kuvaus silkkitien kulkemisesta sek\u00e4 yleens\u00e4kin Kiinasta on ensimm\u00e4inen omiin kokemuksiin perustuva eurooppalainen matkakirja Kiinasta. Polo ei itse kirjoittanut kirjaa, vaan h\u00e4n saneli sen kirjailija Rustichello da Pisalle ollessaan vankina Genovassa 1200-luvun viimeisin\u00e4 vuosina. Kirjan alkuper\u00e4inen k\u00e4sikirjoitus on kadonnut. Siit\u00e4 on kuitenkin s\u00e4ilynyt yli 100 eri puolilta Eurooppaa l\u00f6ytynytt\u00e4 j\u00e4ljenn\u00f6st\u00e4. N\u00e4m\u00e4 j\u00e4ljenn\u00f6kset ovat erikielisi\u00e4 ja osittain toisistaan poikkeavia. Yll\u00e4 oleva tekstikatkelma perustuu Aulis Joen suomennokseen, joka on tehty saksan- ja ruotsinkielisten k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten pohjalta.<\/p>\n

Kuvauksen totuudenmukaisuus?<\/h3>\n

Jo Marco Polon elinaikana monet ep\u00e4iliv\u00e4t Polon kuvausten totuudenmukaisuutta. Vuonna 1995 Kiina-tutkija ja historioitsija Frances Wood julkaisi tutkimuksensa (Did Marco Polo go to China), jossa h\u00e4n toteaa, ettei Polo kuvaa kertomuksissaan lainkaan Kiinan muuria, teekulttuuria, sy\u00f6m\u00e4puikkojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tai kuvakirjoitusta. Kirjassaan Marco Polo kertoo olleensa pitki\u00e4 aikoja mongolihallitsija Kublai-kaanin hovissa t\u00e4m\u00e4n suosikkina, mutta kiinalaisissa dokumenteissa ei ole t\u00e4st\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mainintaa. Wood olikin sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei Marco Polo k\u00e4ynyt lainkaan Kiinassa, vaan luultavasti kertoi eteenp\u00e4in toisten Kiinassa vierailleiden ihmisten tarinoita.<\/p>\n

Kaikki tutkijat eiv\u00e4t n\u00e4e asiaa samoin kuin Wood. Esimerkiksi historioitsija David Morgan on todennut, ett\u00e4 eurooppalaisia nimi\u00e4, kuten Marco Polo, ei voi kirjoittaa suoraan kiinaksi. Polo olisikin saattanut ottaa kiinalaisen tai mongolialaisen nimen. Mutta koska t\u00e4t\u00e4 nime\u00e4 ei tiedet\u00e4, sit\u00e4 ei voida l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kiinalaisista dokumenteista. Morgan my\u00f6s huomauttaa, ett\u00e4 Marco Polon kuvauksissa Kiinasta asiat ovat suurimmilta osin kuvattu siten, kuin ne kuvataan my\u00f6s kiinalaisissa l\u00e4hteiss\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n se, ettei Marco Polo kuvaa Kiinan muuria on selitett\u00e4viss\u00e4. Kiinan muuri rappeutui mongolivallan aikana 1200\u20131300-luvuilla ja sen uudelleen rakentaminen k\u00e4ynnistyi vasta Ming-dynastian aikana 1300-luvun loppupuolelta l\u00e4htien. Monia Euroopan kaupunkejakin suojasi keskiajalla muuri. N\u00e4in ollen onkin mahdollista, ettei Marco Polo kokenut olennaiseksi kuvata osittain rapistunutta muuria kirjassaan. Kiinan muurille on annettu sen nykyinen merkitys vasta paljon my\u00f6hemmin.<\/p>\n

\"\"
Herbert Ponting, Kiinan muuri, 1907.<\/figcaption><\/figure>\n

Sit\u00e4, k\u00e4vik\u00f6 Marco Polo Kiinassa vai ei, ei ole l\u00f6ytyneiden l\u00e4hteiden perusteella pystytty varmistamaan. Polon kuvaukset Kiinasta laajensivat kuitenkin eurooppalaista maailmankuvaa ja toimivat omalta osaltaan kipin\u00e4n\u00e4 tuleville l\u00f6yt\u00f6retkille.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Kerrotaan, ett\u00e4 vuonna 1492 Kristoffer Kolumbuksella oli l\u00f6yt\u00f6retkelle l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n mukanaan Marco Polon kirja. Tutki, millaisia vaikutuksia Kolumbuksen l\u00f6yt\u00f6retkill\u00e4 on ollut Euroopan sek\u00e4 Amerikan historiaan.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marco Polo (1254\u20131324) oli venetsialainen kauppias ja tutkimusmatkailija. H\u00e4net tunnetaan matkakertomuksessa Marco Polon matkat kuvatusta tutkimusmatkasta Kiinaan. Kirjassa Marco Polo kertoo is\u00e4ns\u00e4 Niccol\u00f2n ja set\u00e4ns\u00e4 Maffeon kanssa tehdyst\u00e4 matkasta silkkitiet\u00e4 pitkin. Matka kohteena oli Kiina, jota hallitsi keisarina mongoli Kublai-kaani. Matka alkoi vuonna 1271. Miksi ihmiset matkustavat ulkomaille? Aineistot:\u00a0 L\u00e4hdekatkelmat Marco Polon kirjasta Toinen kirja, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3448,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/513"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=513"}],"version-history":[{"count":44,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/513\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3837,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/513\/revisions\/3837"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3448"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=513"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=513"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=513"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}