{"id":497,"date":"2017-11-30T12:26:15","date_gmt":"2017-11-30T10:26:15","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=497"},"modified":"2019-02-14T13:56:57","modified_gmt":"2019-02-14T11:56:57","slug":"4-magna-carta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/4-magna-carta\/","title":{"rendered":"4. Magna Carta"},"content":{"rendered":"

Toimiva yhteiskunta edellytt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joita kaikki noudattavat. Englannissa laadittiin yksi Euroopan ensimm\u00e4isist\u00e4 perustuslaeista, lakikokoelmista, joiden oli tarkoitus asettaa hallitsijan vallalle rajat ja est\u00e4\u00e4 mielivaltainen toiminta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mist\u00e4 oikeuksistasi luopuisit viimeisen\u00e4?<\/em><\/p>\n

\n
\n

Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n

KAIKILLE VALTAKUNTAMME VAPAILLE MIEHILLE olemme my\u00f6nt\u00e4neet, samoin kuin seuraajamme, kaikki alla luetellut vapaudet, jotka my\u00f6s siirtyv\u00e4t heid\u00e4n perillisilleen:<\/p>\n

(8) Yhdenk\u00e4\u00e4n lesken ei ole pakko menn\u00e4 naimisiin niin kauan kuin t\u00e4m\u00e4 haluaa olla ilman aviomiest\u00e4. Jos h\u00e4nell\u00e4 on hallussaan maata, h\u00e4nen t\u00e4ytyy kuitenkin taata, ettei h\u00e4n mene uudestaan naimisiin ilman alueen hallitsijan suostumusta.<\/p>\n

(20) Pienest\u00e4 rikkeest\u00e4 vapaata miest\u00e4 tulee rangaista suhteessa rikokseen, ja vakavasta rikoksesta samoin, muttei niin raskaasti, ett\u00e4 toimeentulo k\u00e4y mahdottomaksi. Samoin kauppias saa pit\u00e4\u00e4 kauppatavaransa ja karjanhoitaja karjansa, eik\u00e4 kuninkaallinen tuomioistuin saa koskea niihin. Rangaistukset saa langettaa vain kunnioitettavista henkil\u00f6ist\u00e4 koostuva valamiehist\u00f6.<\/p>\n

(21) Kreiveille ja paroneille saavat rangaistuksia langettaa vain heid\u00e4n vertaisensa, suhteessa heid\u00e4n rikkeisiins\u00e4.<\/p>\n

(28) Yksik\u00e4\u00e4n sheriffi tai kuninkaallinen virkamies ei saa ottaa viljaa tai muuta omaisuutta kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n ilman v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 maksua, ellei myyj\u00e4 vapaaehtoisesti lykk\u00e4\u00e4 maksua.<\/p>\n

(30) Yksik\u00e4\u00e4n sheriffi tai kuninkaallinen virkamies, tai muukaan henkil\u00f6 ei saa ottaa hevosia tai vaunuja kulkuv\u00e4lineekseen vapaalta miehelt\u00e4 ilman t\u00e4m\u00e4n lupaa.<\/p>\n

(38) Yksik\u00e4\u00e4n virkamies ei voi jatkossa asettaa henkil\u00f6\u00e4 syytteeseen vain oman kertomansa perusteella niin, ettei syytteelle ole uskottavia todistajia.<\/p>\n

(39) Yht\u00e4k\u00e4\u00e4n vapaata miest\u00e4 ei saa pid\u00e4tt\u00e4\u00e4, vied\u00e4 h\u00e4nen oikeuksiaan tai omaisuuttaan, karkottaa tai julistaa lainsuojattomaksi, vied\u00e4 arvoasemaansa, … muutoin kuin h\u00e4nen kanssaan tasaveroisten laillisen tuomion nojalla, tai alueen lakien mukaan.<\/p>\n

(40) Tuomiota ei tule viivytt\u00e4\u00e4, eik\u00e4 kielt\u00e4\u00e4, eik\u00e4 sit\u00e4 voi ostaa.<\/p>\n

Annettu omak\u00e4tisesti niityll\u00e4 jonka nimi on Runnymede, Windsorin ja Stainesin v\u00e4lill\u00e4, 15 kes\u00e4kuuta valtakautemme 17. vuonna (eli vuonna 1215).<\/p>\n

Magna Carta
\nSyntyajankohta: 1215
\nKieli: latina<\/p>\n<\/div>\n

\"\"
Yht\u00e4 Magna Cartan nelj\u00e4st\u00e4 s\u00e4ilyneest\u00e4 kopiosta s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n British Libraryn kokoelmissa.<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse:<\/strong> Magna Cartaa pidet\u00e4\u00e4n ihmisoikeusjulistusten ja perustuslakien ensimm\u00e4isen\u00e4 versiona. Mit\u00e4 eri ihmisryhmi\u00e4 Magna Cartassa mainitaan? Millaisia oikeuksia ihmisill\u00e4 tuli Magna Cartan mukaan olla?<\/p>\n

Magna Carta<\/h3>\n
\"\"
Vuonna 1902 julkaistussa kirjassa Cassells\u2019in kuvitettu Englannin historia ollut kuva Juhana Maattomasta.<\/figcaption><\/figure>\n

1200-luvun alussa Englannissa aateliset olivat lopen kyll\u00e4styneit\u00e4 kuninkaaseensa Juhana Maattomaan. Kuningas nosti aatelisten veroja, jotta pystyi maksamaan sotansa. Sodat sujuivat kuitenkin huonosti ja Juhana Maaton menetti niiden seurauksena nykyisess\u00e4 Ranskassa sijanneita Englannin alueita. Tyytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t aateliset pakottivat vuonna 1215 kuninkaan allekirjoittamaan s\u00e4\u00e4d\u00f6skokoelman, Magna Cartan.<\/p>\n

Juhana Maaton katsoi kuninkaana olevansa kaikkien lakien yl\u00e4puolella ja pian Magna Cartan allekirjoittamisen j\u00e4lkeen h\u00e4n aloitti sis\u00e4llissodan aatelisia vastaan. Juhanan kuoltua 1216 kuninkaaksi nousi Juhanan viel\u00e4 alaik\u00e4inen poika Henrik III. Aatelisten enemmist\u00f6 hyv\u00e4ksyi Henrikin kuninkaakseen ja sis\u00e4llissota saatiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Henrik III hallitsi Englantia 56 vuotta. T\u00e4n\u00e4 aikana Magna Carta vakiintui osaksi Englannin poliittisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Se loi perustan sille, ett\u00e4 vallank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 neuvoteltiin.<\/p>\n

Monet nykyisist\u00e4 oikeuksistamme ja vapauksistamme on ilmaistu ensimm\u00e4isen kerran kirjallisessa muodossa Magna Cartassa. Alkuper\u00e4isess\u00e4 Magna Cartassa kuvataan oikeuksia ja erioikeuksia, jotka koskivat l\u00e4hinn\u00e4 \u201dvapaita miehi\u00e4\u201d, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis aatelisia. Alun perin oikeuksien tarkoituksena oli, ettei julkinen valta, kuten kuningas tai h\u00e4nt\u00e4 edustavat sheriffit, voineet kohdella ihmisi\u00e4 mielivaltaisesti. N\u00e4m\u00e4 ajatukset n\u00e4kyv\u00e4t selke\u00e4sti my\u00f6s my\u00f6hemmin laadituissa s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiss\u00e4, kuten Yhdysvaltain itsen\u00e4isyysjulistuksessa sek\u00e4 YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa vuodelta 1948.<\/p>\n

Keskiajan Englannin yhteiskunta<\/h3>\n
\"\"
Kuningas Juhana Maattoman sinetti vuodelta 1215, jossa Juhana on kuvattuna hevosen sel\u00e4ss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Keskiajan Englannissa kuningas ja ylimykset omistivat kaiken maan. Kuningas jakoi alueitaan l\u00e4\u00e4nityksin\u00e4 saadakseen ratsumiehi\u00e4 ja sotilaita armeijaansa. Kuningas saattoi esimerkiksi l\u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4 osan valtakunnastaan herttualle. Kuningas siis edelleen omisti maan, mutta herttua sai ker\u00e4t\u00e4 alueelta verotuotot itselleen. Herttua oli kuninkaan vasalli, eli l\u00e4\u00e4nitysmies ja kuningas h\u00e4nen l\u00e4\u00e4ninherransa. Herttua puolestaan sai l\u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4 saamaansa aluetta edelleen kreiville (jaarli) ja kreivi puolestaan osan alueestaan paronille. Alueita voitiin l\u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ritareille, eli ratsumiehille. N\u00e4in ollen esimerkiksi paroni saattoi olla sek\u00e4 ritarin l\u00e4\u00e4ninherra ett\u00e4 kreivin vasalli.<\/p>\n

Aateliset vasallit olivat osa l\u00e4\u00e4ninherransa hovia ja heid\u00e4n tuli osallistua hovin, eli l\u00e4\u00e4ninherran asunnon ja tilusten toimintaan. He auttoivat l\u00e4\u00e4ninherraansa rahallisesti, mik\u00e4li t\u00e4m\u00e4 tarvitsi apua. He my\u00f6s osallistuivat l\u00e4\u00e4ninherran k\u00e4skyst\u00e4 sotaan ja toivat mukanaan sovitun m\u00e4\u00e4r\u00e4n sotilaita.<\/p>\n

Kuninkaan ja h\u00e4nen vasalliensa omistamilla alueilla asui talonpoikia ja maaorjia, jotka viljeliv\u00e4t maata. Talonpojat olivat vapaita miehi\u00e4 ja saattoivat halutessaan muuttaa alueelta. Sen sijaan maaorjat eiv\u00e4t omistaneet maata eik\u00e4 heill\u00e4 ollut muutto-oikeutta. Jos talonpojat asuivat ritarin mailla, oli ritari heid\u00e4n l\u00e4\u00e4ninherransa ja he vannoivat h\u00e4nelle uskollisuuttaan.<\/p>\n

Talonpoikien ja maaorjien teht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4i viljell\u00e4 maata ja maksaa veroja. Ainoa tapa vapautua maaorjuudesta oli paeta kaupunkiin. Jos maaorja onnistui tulemaan kaupungissa toimeen omillaan vuoden ja yhden p\u00e4iv\u00e4n, h\u00e4nest\u00e4 tuli vapaa mies. T\u00e4m\u00e4 mahdollistui kuitenkin vasta kaupunkien kehittymisen ja porvariston, eli kauppaa tai k\u00e4sity\u00f6t\u00e4 ty\u00f6kseen tekevien ihmisten aseman nousun my\u00f6t\u00e4 my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla.<\/p>\n

\"\"
Alkuper\u00e4iseen Magna Cartaan kiinnitetty Kuningas Juhana Maattoman sinetti. Piirros sinetist\u00e4 kirjasta Cassels\u2019in kuvitettu Englannin historia, vuodelta 1865.<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Tarkastelkaa oman koulunne j\u00e4rjestyss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4. Miten siin\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ihmisten v\u00e4lisen toiminnan suhteita ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4?<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Toimiva yhteiskunta edellytt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joita kaikki noudattavat. Englannissa laadittiin yksi Euroopan ensimm\u00e4isist\u00e4 perustuslaeista, lakikokoelmista, joiden oli tarkoitus asettaa hallitsijan vallalle rajat ja est\u00e4\u00e4 mielivaltainen toiminta. Mist\u00e4 oikeuksistasi luopuisit viimeisen\u00e4? Aineistot:\u00a0 KAIKILLE VALTAKUNTAMME VAPAILLE MIEHILLE olemme my\u00f6nt\u00e4neet, samoin kuin seuraajamme, kaikki alla luetellut vapaudet, jotka my\u00f6s siirtyv\u00e4t heid\u00e4n perillisilleen: (8) Yhdenk\u00e4\u00e4n lesken ei ole pakko menn\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3447,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/497"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=497"}],"version-history":[{"count":31,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/497\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3694,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/497\/revisions\/3694"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3447"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=497"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=497"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=497"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}