{"id":470,"date":"2017-11-30T11:15:11","date_gmt":"2017-11-30T09:15:11","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=470"},"modified":"2019-03-05T11:44:36","modified_gmt":"2019-03-05T09:44:36","slug":"2-viikingit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/2-viikingit\/","title":{"rendered":"2. Viikingit"},"content":{"rendered":"

Viikingit ja viikinkiaika kiehtovat ihmisi\u00e4. Viihdeteollisuus on rakentanut viikingeist\u00e4 erilaisia kuvia televisiosarjojen, tietokonepelien, elokuvien ja sarjakuvien kautta. Keit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 aseistautuneet ja pel\u00e4tyt merenkulkijat todella olivat ja mik\u00e4 ajoi heid\u00e4t tunnetun maailman rajoille asti?<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mit\u00e4 sinulle tulee mieleen viikingeist\u00e4?<\/em><\/p>\n

\n

Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n

\u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 Sj\u00e4llannissa on paljon kultaa, ry\u00f6st\u00f6retkill\u00e4 hankittua. N\u00e4m\u00e4 merirosvot, jotka kutsuvat itse\u00e4\u00e4n wichingeiksi, joita me kutsumme ascomanneiksi, maksavat veroa Tanskan kuninkaalle.\u201d<\/p>\n

\u201dNorjalaisten mit\u00e4 toimeliain prinssi Harald on nyt tunkeutunut t\u00e4lle merelle. Tutkittuaan pohjoisen meren laivoillaan l\u00e4pikotaisin, h\u00e4n sai lopulta silmiins\u00e4 villin maailman h\u00e4m\u00e4r\u00e4t rajat ja onnistui vain vaivoin pakenemaan pohjattomalta kuilulta palaten samaa reitti\u00e4 takaisin.\u201d<\/p>\n

Gesta Hammaburgensis ecclesiae pontificum (Hampurin piispojen historia, nelj\u00e4s osa)
\nTekij\u00e4: Adam Bremenil\u00e4inen
\nSyntyajankohta: n. 1075.
\nKieli: latina<\/p>\n

Haraldin tarina:<\/h3>\n

Harald oli varjagien hallitsijan poika, mutta h\u00e4nell\u00e4 oli my\u00f6s veli Olaf, joka is\u00e4ns\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen otti valtakunnan haltuunsa ja nimitti veljens\u00e4 Haraldin rinnalleen hallitsijaksi. Vaikka Harald oli nuori, h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hte\u00e4 ja vannoa uskollisuutta edesmenneelle keisari Mikael IV:lle n\u00e4hd\u00e4kseen Rooman valtakunnan. H\u00e4n toi mukanaan sotilaita, 500 urheaa miest\u00e4. Mikael otti h\u00e4net vastaan asianmukaisesti ja l\u00e4hetti h\u00e4net sen j\u00e4lkeen Sisiliaan taistelemaan keisarin puolesta. Harald osoitti suurta urhoollisuutta. Voiton j\u00e4lkeen h\u00e4n palasi keisarin luo, joka palkitsi Haraldin. Pian Bulgariassa nousi kapina, jonne Harald l\u00e4hti taistelemaan yhdess\u00e4 keisarin kanssa. J\u00e4lleen h\u00e4n osoitti suurta urhoollisuutta. [- – ] Mikaelin, sek\u00e4 h\u00e4nen seuraajansa kuoltua Harald pyysi hallitsija Konstantinus IX:lt\u00e4 [keisarinna Zoen puoliso] lupaa palata omaan maahansa. H\u00e4n ei saanut lupaa ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4si palaamaan vain viekkaudella. H\u00e4n ei kuitenkaan ollut pettynyt saamiinsa palkintoihin ja arvonimiin, sill\u00e4 sittenkin kun h\u00e4n oli saanut kotimaansa valtaistuimen takaisin itselleen, h\u00e4n oli edelleen uskollinen ja yst\u00e4v\u00e4llinen meille roomalaisille. Niinp\u00e4 teid\u00e4n ei tulekaan halveksia kaupunkiamme, tai maita joita hallitsette, eik\u00e4 armeijaa. Teid\u00e4n tulee olla is\u00e4 kaikille, ja he palvelevat teit\u00e4 uskollisesti.<\/p>\n

Consilia et Narrationes
\nTekij\u00e4: Kekaumenos
\nSyntyajankohta: 1070-luku
\nKieli: kreikka (teoksesta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n latinankielist\u00e4 nime\u00e4, koska alkuper\u00e4inen, kreikkalainen nimi on kadonnut teoksen alkuosan my\u00f6t\u00e4)<\/p>\n<\/div>\n

Kekaumenosin teksti on kirjoitettu ilmeisesti 1070-luvulla, mutta henkil\u00f6 itse on selke\u00e4sti el\u00e4nyt Haraldin asuessa Konstantinopolissa. Teksti on kirjoitettu ohjeiksi Bysantin – jota kirjoittaja kutsuu Rooman valtakunnaksi – silloiselle hallitsijalle.\"\"<\/p>\n

Tulkitse:<\/strong> Keit\u00e4 viikingit olivat oheisten l\u00e4hteiden mukaan? Millaisia verkostoja heill\u00e4 oli?<\/p>\n

\"\"
Osa Harald Ankaran (1015\u20131066) muistomerkist\u00e4, Oslo.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Kuka oli Harald?<\/h3>\n

Harald oli laajasti matkustanut mies. H\u00e4n syntyi Norjassa noin vuonna 1015 ja kuoli Englannissa vuonna 1066. Harald hallitsi Norjaa kuninkaana (Harald III, my\u00f6hemmin Harald Ankara) kahden vuosikymmenen ajan (1046\u20131066). H\u00e4vitty\u00e4\u00e4n vuonna 1030 taistelun Tanskan kuningas Knut Suurta vastaan, Harald pakeni Kiovan Ven\u00e4j\u00e4lle ja sielt\u00e4 my\u00f6hemmin Konstantinopoliin. Konstantinopolissa Harald liittyi varjagikaartiin, eli viikingeist\u00e4 koostuneeseen Bysantin keisarin henkivartiostoon.<\/p>\n

Harald palasi vuonna 1046 takaisin Norjaan ja h\u00e4nest\u00e4 tuli Norjan hallitsija. Vuonna 1066 Harald l\u00e4hti valloitusretkelle Englantiin. H\u00e4n l\u00f6i pohjoisten jaarlien joukot Fulfordin taistelussa 20.9.1066. Harald kuitenkin kuoli muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin Stamfordin sillan taistelussa, jonka h\u00e4n k\u00e4vi Englannin kuningas Harald Godwininpoikaa vastaan. Stamfordin sillan taistelu on usein n\u00e4hty viikinkiajan p\u00e4\u00e4tepisteeksi ja Harald viimeiseksi viikinkikuninkaaksi. Harald Godwininpojankin voitto j\u00e4i lyhytik\u00e4iseksi. Normannien herttua Vilhelm Valloittaja nousi maihin Etel\u00e4-Englannissa 28.9.1066 ja kuisti Haraldin Hastingsin taistelussa.<\/p>\n

Viikinkiaika<\/h3>\n
\"\"
Riimukivi, sijaitsee Etel\u00e4-Ruotsissa.<\/figcaption><\/figure>\n

Viikinkiaika m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n L\u00e4nsi-Euroopassa usein vuosiin 800\u20131050, jolloin ry\u00f6st\u00f6retki\u00e4 oli eniten. Nykytutkijoiden mukaan Suomessa viikinkiajan voidaan katsoa olleen vuosina 750\u20131250, osittain koska Suomi ei ollut koskaan jatkuvien ry\u00f6st\u00f6retkien kohde. Viikinkiajalle tultaessa Skandinaviassa oli siirrytty mets\u00e4stys- ja ker\u00e4ilykulttuurista maanviljelyskulttuuriin. Yhteiskunta oli kerrostunut, eli ihmiset olivat erilaisissa asemissa kesken\u00e4\u00e4n, jakautuneina yl\u00e4luokkaan, vapaisiin miehiin ja orjiin.<\/p>\n

Viikingit olivat aseistautuneita merenkulkijoita nykyisen Norjan, Ruotsin ja Tanskan alueilta, eli Skandinaviasta. Syit\u00e4 viikinkiretkille on esitetty useita: seikkailunhalu, rikkauksien etsiminen, Skandinavian liiallinen asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4, sek\u00e4 viikinkien ylivertainen merenk\u00e4yntitaito. Viikingit olivat taitavia kauppamiehi\u00e4, erinomaisia purjehtijoita sek\u00e4 monitaitoisia laivanrakentajia ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Bysanttilainen, Eufrasiuksen basilika Porecin kaupungissa, Kroatiassa. Kirkon varhaisimmat osat ovat 300-luvulta. Alue kuului It\u00e4-Rooman valtakuntaan, jota my\u00f6hemmin on alettu kutsua Bysantiksi.<\/figcaption><\/figure>\n

Omana aikanaan skandinaavit k\u00e4yttiv\u00e4t riimukirjoituksissaan sek\u00e4 my\u00f6hemmiss\u00e4 saagoissaan esiintyv\u00e4\u00e4 nimityst\u00e4 viikinki vain sota- ja ry\u00f6st\u00f6retkille osallistujista. Nyky\u00e4\u00e4n viikingeill\u00e4 tarkoitetaan my\u00f6s kauppa- ja tutkimusretkien osanottajia. V\u00e4lill\u00e4 viikingeiksi kutsutaan kaikkia tuolloin Skandinaviassa asuneita ihmisi\u00e4.<\/p>\n

Varhaisin mainittu kirjallinen tieto viikingeist\u00e4 on vuodelta 787. Tuolloin viikinkej\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Englantiin. Anglosaksien kronikan, eli aikaj\u00e4rjestyksess\u00e4 tapahtumia luettelevan kirjan, mukaan joukko norjalaisia miehi\u00e4 purjehti tuolloin Dorsetissa, Etel\u00e4-Englannissa sijaitsevalle Portlandin saarelle. Seuraava merkint\u00e4 viikingeist\u00e4 ja ensimm\u00e4inen varmana pidetty hy\u00f6kk\u00e4ys tapahtui 8.6.793, jolloin Englannin it\u00e4rannikolla sijainnut Lindisfarnen luostari ry\u00f6stettiin. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen eri asiakirjat ja kronikat mainitsevat lukuisia viikinkien hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 ja ry\u00f6st\u00f6retki\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Stamfordin sillan taistelu, n. 1250-1260. Saagojen mukaan Haraldilla oli sininen tunika, miekka ja kyp\u00e4r\u00e4, mutta t\u00e4ss\u00e4 kuvassa h\u00e4net on kuvattu punaisissa kirveen kanssa.<\/figcaption><\/figure>\n

L\u00e4nsi-Euroopassa hallitsijat pyrkiv\u00e4t torjumaan viikinkien ry\u00f6stely\u00e4 muun muassa l\u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alueita, jolloin he toisaalta jakoivat omaa valtaansa alaisilleen, mutta samalla siirsiv\u00e4t alueiden turvallisuuden alaistensa vastuulle. Viikinkiajan p\u00e4\u00e4ttymiselle on monia syit\u00e4. Yksi niist\u00e4 on kristinuskon levi\u00e4minen Skandinaviaan 900-luvulla. Vuosisatojen kuluessa skandinaaviset kansat alkoivat v\u00e4hitellen n\u00e4hd\u00e4 itsens\u00e4 osana \u201dkristikuntaa\u201d, jolloin toisten kristittyjen alueiden ry\u00f6stelyst\u00e4 tuli sopimatonta toimintaa. Ry\u00f6stely v\u00e4heni my\u00f6s l\u00e4hialueiden vahvistumisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Viikingit Suomessa<\/h3>\n

Viikingit eiv\u00e4t koskaan varsinaisesti valloittaneet Suomen aluetta. Manner-Suomi oli varsin k\u00f6yh\u00e4\u00e4 aluetta ja suomalaisilla oli vain v\u00e4h\u00e4n sellaista kaupattavaa tai ry\u00f6stett\u00e4v\u00e4\u00e4, mik\u00e4 olisi kiinnostanut viikinkej\u00e4. Arkeologisten l\u00f6yt\u00f6jen perusteella kuitenkin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 viikinkien kanssa k\u00e4ytiin kauppaa ja heit\u00e4 k\u00e4vi Suomen alueella. Yleisimm\u00e4t viikinkiaikaiset l\u00f6yd\u00f6t Suomessa ovat miekkoja, koruja ja rahoja. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viikinkiaikaisia Ulfberht-miekkoja on l\u00f6ytynyt noin 300 kappaletta. Miekkojen nimi johtuu niiden ter\u00e4\u00e4n taotusta kirjoituksesta ULFBERHT, joka on mahdollisesti miekat valmistaneen sep\u00e4n tai pajan nimi. Viikingit toivat miekkoihin tarvittavaa erikoister\u00e4st\u00e4 Volgaa ja Kaspianmerta pitkin kulkenutta kauppareitti\u00e4\u00e4n my\u00f6ten. T\u00e4m\u00e4 kauppareitti, id\u00e4ntie, kulki Suomen rannikkoa pitkin.<\/p>\n

\"\"
Siirin polttokalmistosta l\u00f6ydetty py\u00f6re\u00e4 kupurasolki viikinkiajalta 800-1025 jKr.<\/figcaption><\/figure>\n

Suomen alueen asukkaat k\u00e4viv\u00e4t Hangon l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevassa Hiittisiss\u00e4 kauppaa viikinkien kanssa. Suomalaisten kauppatavarana olivat turkikset, joita kulki viikinkien mukana aina Bysanttiin asti. Vastineeksi turkiksista suomalaiset saivat koruja, hopeaa, aseita ja astioita. Viikingit saattoivat my\u00f6s ottaa suomalaisia orjiksi ja myyd\u00e4 n\u00e4it\u00e4 eteenp\u00e4in aina Bysanttia my\u00f6ten. Osa tutkijoista uskoo, ett\u00e4 suomalaiset olivat varautuneet viikinkien tuloon rakentamalla korkeille kallioille merkkitulien ketjun, joiden avulla viestittiin kutsumattomista vieraista. Jos rannikolla havaittiin ry\u00f6stelij\u00f6it\u00e4, sytytettiin varoitustuli, jonka n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n seuraavan merkkitulen vartija sytytti tulensa. Tieto vaarasta eteni nopeammin kuin viikingit ja ihmiset pystyiv\u00e4t varustautumaan n\u00e4iden tuloon.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Piirt\u00e4k\u00e4\u00e4 oma mielikuvanne viikingeist\u00e4. Millaisia yhtenev\u00e4isi\u00e4 piirteit\u00e4 piirroksissanne on? Millaisia eroja niist\u00e4 l\u00f6ytyy? Mist\u00e4 mielikuvanne viikingeist\u00e4 tulevat ja kuinka todenmukaisia ne ovat?<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viikingit ja viikinkiaika kiehtovat ihmisi\u00e4. Viihdeteollisuus on rakentanut viikingeist\u00e4 erilaisia kuvia televisiosarjojen, tietokonepelien, elokuvien ja sarjakuvien kautta. Keit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 aseistautuneet ja pel\u00e4tyt merenkulkijat todella olivat ja mik\u00e4 ajoi heid\u00e4t tunnetun maailman rajoille asti? Mit\u00e4 sinulle tulee mieleen viikingeist\u00e4? Aineistot:\u00a0 \u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 Sj\u00e4llannissa on paljon kultaa, ry\u00f6st\u00f6retkill\u00e4 hankittua. N\u00e4m\u00e4 merirosvot, jotka kutsuvat itse\u00e4\u00e4n wichingeiksi, joita me kutsumme […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3442,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/470"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=470"}],"version-history":[{"count":53,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/470\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3855,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/470\/revisions\/3855"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3442"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=470"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=470"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=470"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}